Valtuuston jäsenet Jaana Järvinen, Teija Salow ja Jani Sillanpää uskovat, että syksyn neuvottelukierroksesta tulee hankala.

Valtuus­to­haas­tat­telu: Syksyn sopimus­neu­vot­te­luista odote­taan vaikeita, mutta periksi ei anneta

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT TUUKKA RANTALA

Teolli­suus­liiton valtuuston jäsenet toivovat syksyn neuvot­te­lu­kier­rok­selta ainakin elinkus­tan­nusten nousua kattavia palkankorotuksia.

Teolli­suus­liiton valtuusto kokoontui sääntö­mää­räi­seen kevät­ko­kouk­seensa 29. – 30.5.2024. Raskas, lakko­täy­teinen kevät on takana ja pientä petty­mystä on ilmassa, kun maan hallitus ei ole perään­tynyt suunni­tel­mis­taan. Nyt valtuuston katseet ovat käänty­neet syksyyn, jolloin useiden alojen työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut alkavat. Neuvot­te­luista odote­taan haastavia.

– Hyvillä mielillä valtuuston kokouk­seen on tultu. Kentällä on kuitenkin huolta halli­tuksen esityk­sistä ja jo voimaan tulleista muutok­sista. Syksy näyttää, mitä sieltä vielä tulee, valtuuston jäsen Jani Sillanpää tekno­lo­gia­sek­to­rilta sanoo.

– Tässä taistel­laan isoista asioista, jotka vaikut­tavat meidänkin elämäämme voimakkaasti.

Valtuuston jäsen Jani Sillanpää tekno­lo­gia­sek­to­rilta kertoo, että halli­tuksen tekemät ja esittämät muutokset herät­tävät huolta työntekijöissä.

Valtuuston jäsen Jaana Järvinen puutuo­te­sek­to­rilta sanoo, että hänelle tärkeää oli päästä kerto­maan kentän terveiset tuleviin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin ja mitä asioita niissä olisi hyvä painottaa.

– Nämä asiat toki liittyvät myös halli­tuk­seen ja sen ohjel­maan. Muutoksia on luvassa paikal­li­seen sopimi­seen ja haluaahan hallitus vaikuttaa myös palkkoihin, Järvinen toteaa.

Valtuuston jäsen Teija Salow kemian sekto­rilta puoles­taan kertoo, että jäsenis­tössä on vielä epätie­toi­suutta, miten halli­tuksen esittämät ja jo tekemät muutokset todella vaikut­tavat omaan elämään.

– Välttä­mättä kaikilla ei ole vielä käsitystä, mitkä näistä halli­tuksen muutok­sista vaikut­tavat omaan elämään ennen kuin kalikka todella kalahtaa omaan nilkkaan. Ilmassa on vielä hieman ajatusta, että nämä asiat eivät koske minua, Salow kuvailee jäsenten ajatuksia.

HALLITUKSEN MUUTOKSISTA ESIMAKUA

Viime syksystä alkaen SAK:laiset ammat­ti­liitot ovat esittä­neet erilaisin työtais­te­lu­toimin vasta­lauseensa halli­tuksen muutos­esi­tyksiä vastaan. Halli­tuksen muutos­lista on pitkä ja siksi työtais­te­lu­toi­miakin on ollut useita ja eri laajuisia.

Raskaista työtais­te­lu­toi­mista huoli­matta hallitus ei ole perään­tynyt esityk­sis­tään. Se on muun muassa heiken­tänyt työttö­myys- ja sosiaa­li­turvaa, lakkaut­tanut aikuis­kou­lu­tus­tuen ja vuorot­te­lu­va­paa­jär­jes­telmän sekä rajoit­tanut poliit­tisia lakkoja rajusti. Halli­tuksen esitykset paikal­lisen sopimisen muutta­mi­sesta ja vienti­mal­lista ovat etene­mässä eduskuntaan.

Viiden päivän karenssin muuttu­minen seitse­mään päivään on ollut työnte­ki­jöille näkyvä heikennys.

Jäsenistö on saanut pientä esimakua halli­tuksen muutos­hank­keiden vaiku­tuk­sista. Teija Salow kertoo, että hänen työpai­kal­laan Sievi Jalki­neilla työnte­ki­jöitä on ollut lomautettuna.

– Meillä on tehty lyhyempää työviikkoa ja siinä viiden päivän karenssin muuttu­minen seitse­mään päivään on ollut työnte­ki­jöille näkyvä heikennys. Se on tuntunut jo jonkin verran ihmisten palkkapusseissa.

Jani Sillan­pään mukaan hänen työpai­kal­laan Hydro­li­nella vaiku­tukset ovat olleet toistai­seksi lieviä pienistä lomau­tuk­sista huolimatta.

– Jos lomau­tukset olisivat yli 90 päivää, vaiku­tukset näkyi­sivät selvemmin, Sillanpää muistuttaa.

Jaana Järvisen työpai­kalla Versowoo­dilla työti­lanne on toistai­seksi ollut hyvä. Näin työttö­myys­turvan muutok­silla ei ole heille ollut vaiku­tusta. Järvinen kuitenkin sanoo, että metsä­teol­li­suu­dessa tilan­teet muuttuvat ja liikkeet ovat nopeita. Työnte­kijät voivat tuntea muutokset hyvinkin nopeasti.

MIELIPITEITÄ LAKOISTA ON USEITA

Kevään työtais­te­lu­toi­mista työpai­koilla on esitetty monen­laisia mieli­pi­teitä, kertovat valtuuston jäsenet. Jani Sillanpää sanoo, että Hydro­linen työnte­kijät osallis­tuivat keväällä useaan lakkoon.

– Ainahan keskus­telua käydään niin, että jos ei osallis­tuta lakkoon, kysel­lään miksei osallis­tuta. Jos osallis­tu­taan useam­paan, tulee vasta­reak­tioita, että miksi olemme jokai­sessa lakossa. Mieli­pi­teitä suuntaan jos toiseen on paljon, Sillanpää kertoo.

Myös Versowoo­dilla osallis­tut­tiin kevään lakko­toi­miin. Jaana Järvinen sanoo, että hän koki pääluot­ta­mus­mie­henä tehtä­väk­seen puhua työpaik­kansa jäsenistön kanssa.

– Itse koin, että pääluot­ta­mus­mie­henä velvol­li­suu­teni oli kuunnella kaikkia jäseniämme ja saada heidän mieli­pi­teensä esille. Asioista keskus­tel­tiin, mutta meillä lakot pitivät todella hyvin.

Sievin Jalkine ei ollut kevään lakoissa mukana. Teija Salow sanoo, että lakkoi­lusta oli useita mielipiteitä.

– Me emme olleet lakko­talo. Olisi kuitenkin ollut mielen­kiin­toista nähdä, miten meillä lakko­rin­tama olisi pitänyt. Meillä oli mieli­pi­teitä lakkoi­lusta molem­piin suuntiin.

Valtuuston jäsenet Jaana Järvinen puutuo­te­sek­to­rilta ja Teija Salow kemian­sek­to­rilta kertovat, että kevään lakkoi­lusta mieli­pi­teitä oli useita.

HAASTAVA NEUVOTTELUKIERROS TULOSSA

Teolli­suus­liiton valtuuston kevät­ko­kouksen yleis­kes­kus­telun puheen­vuo­roissa kevään lakkoi­luun viitat­tiin useaan kertaan. Useasta puheen­vuo­rosta kuvastui pettymys, ettei lakkoi­lulla saatu aikaan toivottua halli­tuksen perääntymistä.

Valtuuston katseet on nyt käännetty jo syksyn työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­kier­rok­seen. Erityi­sesti tekno­lo­gia­teol­li­suuden neuvot­te­lu­kierros on paljon varti­jana. Se näyttää suunnan muidenkin alojen sopimusneuvotteluille.

Kevät­ko­kouksen puheen­vuo­roissa annet­tiin sopimus­neu­vot­te­li­joille runsaasti evästyksiä neuvot­te­luihin. Lähes yhtä mieltä ollaan siitä, että syksyn neuvot­te­lu­kier­rok­sesta tulee hankala, mutta periksi ei anneta.

Jani Sillanpää toivoo, että työeh­toihin ei tulisi heikennyksiä.

– Toki toivon, että saatai­siin kohtuul­linen yleis­ko­rotus ja esimer­kiksi ensim­mäinen sairaus­päivä pysyisi palkal­li­sena. Kunhan heiken­nyksiä ehtoihin ei tulisi, vaan pysyt­täi­siin tässä tai tulisi paran­nuksia, Sillanpää toivoo.

Työntekijän ylpeyden aihe on, että he pystyvät omalla palkal­laan elättä­mään perheensä.

Jaana Järvisen mielestä on erittäin tärkeää, että ainakin palkka­rat­kaisut olisivat sellaisia, että työnte­kijät pystyvät palkal­laan elämään. Hän nosti omassa yleis­kes­kus­telun puheen­vuo­ros­saan esille myös paikal­lisen sopimisen, johon tarvit­tai­siin rajauksiakin.

– Joissakin yrityk­sissä paikal­linen sopiminen voi olla aika haastavaa, Järvinen muistuttaa.

– Olen myös sitä mieltä, että palkkoja on katsot­tava tarkasti joka alalla. Ihmisten on pystyt­tävä elättä­mään perheensä palkal­laan. Monet työnte­kijät ovat siinä loukussa, että heidän palkkansa on juuri sen verran, että Kelasta he eivät avustusta saa. Työntekijän ylpeyden aihe on, että he pystyvät omalla palkal­laan elättä­mään perheensä.

Samaa mieltä on Teija Salow. Hän myös toivoo, että palkka­kuilua miesten ja naisten välillä saatai­siin kurottua umpeen.

– Meilläkin on naisval­tainen ja pieni­palk­kainen ala. Pitäisi saada sentti- tai euromää­räiset palkan­ko­ro­tukset. Tällainen pieni sopimusala tahtoo mennä isojen mukaan.