Valtuus­to­haas­tat­telu: Syksyn sopi­mus­neu­vot­te­luista odote­taan vaikeita, mutta periksi ei anneta

Teol­li­suus­lii­ton valtuusto kokoon­tui sään­tö­mää­räi­seen kevät­ko­kouk­seensa 29. – 30.5.2024. Raskas, lakko­täy­tei­nen kevät on takana ja pientä petty­mystä on ilmassa, kun maan halli­tus ei ole perään­ty­nyt suun­ni­tel­mis­taan. Nyt valtuus­ton katseet ovat kään­ty­neet syksyyn, jolloin usei­den alojen työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut alka­vat. Neuvot­te­luista odote­taan haastavia.

– Hyvillä mielillä valtuus­ton kokouk­seen on tultu. Kentällä on kuiten­kin huolta halli­tuk­sen esityk­sistä ja jo voimaan tulleista muutok­sista. Syksy näyt­tää, mitä sieltä vielä tulee, valtuus­ton jäsen Jani Sillan­pää tekno­lo­gia­sek­to­rilta sanoo.

– Tässä tais­tel­laan isoista asioista, jotka vaikut­ta­vat meidän­kin elämäämme voimakkaasti.

Valtuus­ton jäsen Jaana Järvi­nen puutuo­te­sek­to­rilta sanoo, että hänelle tärkeää oli päästä kerto­maan kentän tervei­set tule­viin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin ja mitä asioita niissä olisi hyvä painottaa.

– Nämä asiat toki liit­ty­vät myös halli­tuk­seen ja sen ohjel­maan. Muutok­sia on luvassa paikal­li­seen sopi­mi­seen ja halu­aa­han halli­tus vaikut­taa myös palk­koi­hin, Järvi­nen toteaa.

Valtuus­ton jäsen Teija Salow kemian sekto­rilta puoles­taan kertoo, että jäse­nis­tössä on vielä epätie­toi­suutta, miten halli­tuk­sen esit­tä­mät ja jo teke­mät muutok­set todella vaikut­ta­vat omaan elämään.

– Vält­tä­mättä kaikilla ei ole vielä käsi­tystä, mitkä näistä halli­tuk­sen muutok­sista vaikut­ta­vat omaan elämään ennen kuin kalikka todella kalah­taa omaan nilk­kaan. Ilmassa on vielä hieman ajatusta, että nämä asiat eivät koske minua, Salow kuvai­lee jäsen­ten ajatuksia.

HALLITUKSEN MUUTOKSISTA ESIMAKUA

Viime syksystä alkaen SAK:laiset ammat­ti­lii­tot ovat esit­tä­neet erilai­sin työtais­te­lu­toi­min vasta­lauseensa halli­tuk­sen muutos­esi­tyk­siä vastaan. Halli­tuk­sen muutos­lista on pitkä ja siksi työtais­te­lu­toi­mia­kin on ollut useita ja eri laajuisia.

Raskaista työtais­te­lu­toi­mista huoli­matta halli­tus ei ole perään­ty­nyt esityk­sis­tään. Se on muun muassa heiken­tä­nyt työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tur­vaa, lakkaut­ta­nut aikuis­kou­lu­tus­tuen ja vuorot­te­lu­va­paa­jär­jes­tel­män sekä rajoit­ta­nut poliit­ti­sia lakkoja rajusti. Halli­tuk­sen esityk­set paikal­li­sen sopi­mi­sen muut­ta­mi­sesta ja vien­ti­mal­lista ovat etene­mässä eduskuntaan.

Viiden päivän karens­sin muut­tu­mi­nen seit­se­mään päivään on ollut työn­te­ki­jöille näkyvä heikennys.

Jäse­nistö on saanut pientä esima­kua halli­tuk­sen muutos­hank­kei­den vaiku­tuk­sista. Teija Salow kertoo, että hänen työpai­kal­laan Sievi Jalki­neilla työn­te­ki­jöitä on ollut lomautettuna.

– Meillä on tehty lyhyem­pää työviik­koa ja siinä viiden päivän karens­sin muut­tu­mi­nen seit­se­mään päivään on ollut työn­te­ki­jöille näkyvä heiken­nys. Se on tuntu­nut jo jonkin verran ihmis­ten palkkapusseissa.

Jani Sillan­pään mukaan hänen työpai­kal­laan Hydro­li­nella vaiku­tuk­set ovat olleet tois­tai­seksi lieviä pienistä lomau­tuk­sista huolimatta.

– Jos lomau­tuk­set olisi­vat yli 90 päivää, vaiku­tuk­set näkyi­si­vät selvem­min, Sillan­pää muistuttaa.

Jaana Järvi­sen työpai­kalla Versowoo­dilla työti­lanne on tois­tai­seksi ollut hyvä. Näin työt­tö­myys­tur­van muutok­silla ei ole heille ollut vaiku­tusta. Järvi­nen kuiten­kin sanoo, että metsä­teol­li­suu­dessa tilan­teet muut­tu­vat ja liik­keet ovat nopeita. Työn­te­ki­jät voivat tuntea muutok­set hyvin­kin nopeasti.

MIELIPITEITÄ LAKOISTA ON USEITA

Kevään työtais­te­lu­toi­mista työpai­koilla on esitetty monen­lai­sia mieli­pi­teitä, kerto­vat valtuus­ton jäse­net. Jani Sillan­pää sanoo, että Hydro­li­nen työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat keväällä useaan lakkoon.

– Aina­han keskus­te­lua käydään niin, että jos ei osal­lis­tuta lakkoon, kysel­lään miksei osal­lis­tuta. Jos osal­lis­tu­taan useam­paan, tulee vasta­reak­tioita, että miksi olemme jokai­sessa lakossa. Mieli­pi­teitä suun­taan jos toiseen on paljon, Sillan­pää kertoo.

Myös Versowoo­dilla osal­lis­tut­tiin kevään lakko­toi­miin. Jaana Järvi­nen sanoo, että hän koki pääluot­ta­mus­mie­henä tehtä­väk­seen puhua työpaik­kansa jäse­nis­tön kanssa.

– Itse koin, että pääluot­ta­mus­mie­henä velvol­li­suu­teni oli kuun­nella kaik­kia jäse­niämme ja saada heidän mieli­pi­teensä esille. Asioista keskus­tel­tiin, mutta meillä lakot piti­vät todella hyvin.

Sievin Jalkine ei ollut kevään lakoissa mukana. Teija Salow sanoo, että lakkoi­lusta oli useita mielipiteitä.

– Me emme olleet lakko­talo. Olisi kuiten­kin ollut mielen­kiin­toista nähdä, miten meillä lakko­rin­tama olisi pitä­nyt. Meillä oli mieli­pi­teitä lakkoi­lusta molem­piin suuntiin.

HAASTAVA NEUVOTTELUKIERROS TULOSSA

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton kevät­ko­kouk­sen yleis­kes­kus­te­lun puheen­vuo­roissa kevään lakkoi­luun viitat­tiin useaan kertaan. Useasta puheen­vuo­rosta kuvas­tui petty­mys, ettei lakkoi­lulla saatu aikaan toivot­tua halli­tuk­sen perääntymistä.

Valtuus­ton katseet on nyt kään­netty jo syksyn työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­kier­rok­seen. Erityi­sesti tekno­lo­gia­teol­li­suu­den neuvot­te­lu­kier­ros on paljon varti­jana. Se näyt­tää suun­nan muiden­kin alojen sopimusneuvotteluille.

Kevät­ko­kouk­sen puheen­vuo­roissa annet­tiin sopi­mus­neu­vot­te­li­joille runsaasti eväs­tyk­siä neuvot­te­lui­hin. Lähes yhtä mieltä ollaan siitä, että syksyn neuvot­te­lu­kier­rok­sesta tulee hankala, mutta periksi ei anneta.

Jani Sillan­pää toivoo, että työeh­toi­hin ei tulisi heikennyksiä.

– Toki toivon, että saatai­siin kohtuul­li­nen yleis­ko­ro­tus ja esimer­kiksi ensim­mäi­nen sairaus­päivä pysyisi palkal­li­sena. Kunhan heiken­nyk­siä ehtoi­hin ei tulisi, vaan pysyt­täi­siin tässä tai tulisi paran­nuk­sia, Sillan­pää toivoo.

Työn­tekijän ylpey­den aihe on, että he pysty­vät omalla palkal­laan elät­tä­mään perheensä.

Jaana Järvi­sen mielestä on erit­täin tärkeää, että aina­kin palk­ka­rat­kai­sut olisi­vat sellai­sia, että työn­te­ki­jät pysty­vät palkal­laan elämään. Hän nosti omassa yleis­kes­kus­te­lun puheen­vuo­ros­saan esille myös paikal­li­sen sopi­mi­sen, johon tarvit­tai­siin rajauksiakin.

– Jois­sa­kin yrityk­sissä paikal­li­nen sopi­mi­nen voi olla aika haas­ta­vaa, Järvi­nen muistuttaa.

– Olen myös sitä mieltä, että palk­koja on katsot­tava tarkasti joka alalla. Ihmis­ten on pystyt­tävä elät­tä­mään perheensä palkal­laan. Monet työn­te­ki­jät ovat siinä loukussa, että heidän palk­kansa on juuri sen verran, että Kelasta he eivät avus­tusta saa. Työn­tekijän ylpey­den aihe on, että he pysty­vät omalla palkal­laan elät­tä­mään perheensä.

Samaa mieltä on Teija Salow. Hän myös toivoo, että palk­ka­kui­lua mies­ten ja nais­ten välillä saatai­siin kurot­tua umpeen.

– Meil­lä­kin on nais­val­tai­nen ja pieni­palk­kai­nen ala. Pitäisi saada sentti- tai euro­mää­räi­set palkan­ko­ro­tuk­set. Tällai­nen pieni sopi­musala tahtoo mennä isojen mukaan.