Dema­rien Nico­las Schmit ja vasem­mis­ton Walter Baier haas­toi­vat EPP:n kärkieh­dok­kaan – kunin­ga­tar Ursula tahtoo toiselle kaudelle

Touko­kuun 23. päivänä järjes­te­tyssä seuraa­van komis­sion puheen­joh­ta­ja­kan­di­daat­tien, kärkieh­dok­kai­den, väit­te­lyssä tunnelma oli kuin Euro­vi­sion laulukilpailussa.

Kahden osaa­van toimit­ta­jan johdolla nykyistä komis­sion puheen­joh­ta­jaa Ursula von der Leye­niä (konser­va­tii­vit) haas­ta­vat tentissä Nico­las Schmit (sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit), Sandro Gozi (keski­ryh­mät), Terry Reintke (vihreät) ja Walter Baier (vasem­misto).

MAHTIMUSIIKKIA JA KOMEITA KUVIA

Kuten Euro­vii­suis­sa­kin, mahti­pon­ti­nen musiikki ja näyt­tä­vät kuvat toteu­tui­vat asia­si­säl­lön kustan­nuk­sella. Koko show’n järjesti Euroo­pan yleis­ra­dio­liitto EBU. Toimit­ta­jat piti­vät ehdok­kai­den puheen­vuo­rot kiitet­tävä lyhyinä. Kansal­li­set raadit eri EU-pääkau­pun­geissa esit­ti­vät ehdok­kaille kysymyksiä.

Asetelma oli selvä. Kaikki tunsi­vat nykyi­sen komis­sion puheen­joh­ta­jan Ursula von der Leye­nin. Koke­neena esiin­ty­jänä hän piti varmasti linjansa: suuret Euroo­pan-tason kysy­myk­set ovat tärkeitä, mutta yksit­täi­sen EU-kansa­lai­sen hätä ei saa jäädä kuule­matta. Samalla saksa­lais­rouva hieno­va­rai­sesti kehui edel­li­sen viiden vuoden saavutuksiaan.

Dema­rei­den kohtuul­li­sen tunte­mat­to­man luxem­bur­gi­lai­sen Nico­las Schmi­tin hanka­laksi tehtä­väksi jäi haas­taa istuva komis­sion puheen­joh­taja. Hän piikit­teli von der Leye­niä ja Euroo­pan kansan­puo­luetta EPP:tä yhteis­työstä laita­oi­keis­ton kanssa, jota oli havain­nut muun muassa Ruot­sissa, jossa ruot­si­de­mo­kraa­tit mahdol­lis­ta­vat paikal­li­sen konser­va­tii­vi­puo­lu­een hallituksen.

Vihrei­den Terry Reintke vetosi ennalta arvat­ta­vasti lähinnä nuoriin luon­non­suo­je­lun ja ilmas­ton­muu­tok­sen kautta. Keski­ryh­mien Sandro Gozi luotti omaan libe­raa­liin karis­maansa. Laita­va­sem­mis­ton Walter Baier vetosi työväen­luok­kai­siin ja lähellä ammat­ti­liit­toja oleviin EU-kansalaisiin.

Baier kannatti EU:n laajen­ta­mista, mutta ei työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia polke­malla. Puolus­tus- ja turval­li­suuso­siossa muiden puhuessa Ukrai­nan tuke­mi­sesta, hän kovis­tel­tu­na­kin vaati Venä­jän ja Ukrai­nan välille rauhan­neu­vot­te­luja, ”koska sota ja rauha ei ratkea tais­te­lu­ken­tällä”. Kun von der Leyen ja Schmit eivät osta­neet hänen rauha­na­ja­tus­taan, Baier siir­tyi suju­vasti Gazan sotaan ja israe­li­lais­ten tuomit­ta­viin toimiin siellä.

UKRAINASSA TAISTELLAAN EUROOPAN ARVOJEN PUOLESTA

Dema­rei­den Schmit tähdensi, ettei Ukrai­nalle annet­tava aseapu ja rahal­li­nen tuki ole liian kallis, koska maa tais­te­lee Euroo­pan arvo­jen puolesta. Ursula von der Leyen korosti samaa asiaa hieman eri sanoin. Hän alle­vii­vasi EU:n yhtei­sen aseteol­li­suu­den edel­leen kehittämistä.

Ympä­ristö ja ilmasto ‑osiossa von der Leyen toi esille tolkun konser­va­tii­vin tavoin EU:n talou­den ja kilpai­lu­ky­vyn yllä­pi­toa, kun luon­toa suojel­laan. Esimer­kiksi pääte­tyistä fossii­lis­ten polt­toai­nei­den vähen­nyk­sestä on pidet­tävä kiinni, mutta ei hintaan mihin tahansa.

Suuria eroja ehdok­kai­den välillä ei ollut. Koke­neina esiin­ty­jinä he puhui­vat lähinnä omille kannattajilleen.

Ursula von der Leye­nin valinta seuraa­vaksi komis­sion puheen­joh­ta­jaksi näyt­tää kohtuul­li­sen varmalta, sillä EPP:n ennus­te­taan säilyt­tä­vän suurim­man ryhmän asemansa. Sosi­aa­li­de­mo­kraat­tien Nico­las Schmit pitä­nee piikit­te­le­vän kirit­tä­jän roolinsa kesä­kuun vaalei­hin sakka. Muuta kärkieh­dok­kaat ovat kilvassa mukana lähinnä sen tuoman näky­vyy­den ja ehkä urhei­lu­hen­gen takia.

Kärjellä pyri­tään akti­voi­maan äänestäjiä

Suoma­lai­sille kärkieh­dok­kaat-järjes­telmä tuli tutuksi 2018, kun Alexan­der Stubb hävisi saksa­lai­selle Manfred Webe­rille EPP:n kärkieh­dok­kuu­den. Tosin ”poliit­ti­nen prosessi” kaik­kine neuvot­te­lui­neen ei nosta­nut Webe­riä puheen­joh­ta­jaksi, vaikka konser­va­tii­vit oli suurin ryhmä Euroo­pan parla­men­tissa. Komis­sion ykkö­seksi 2019 nousi Ursula von der Leyen, saksa­lai­nen konser­va­tiivi hänkin.

Hieman karne­va­lis­ti­sia sävy­jä­kin saanut kärkieh­do­kas­jär­jes­telmä on kerän­nyt myös kritiik­kiä. Miltä asetelma näyt­tää poli­tii­kan­tut­ki­jan silmin, Eurooppa-tutki­muk­sen profes­sori Johanna Kantola Helsin­gin yliopistosta?

– Kärkieh­do­kas­me­net­te­lyllä Euroo­pan parla­mentti ja euro­puo­lu­eet ovat pyrki­neet demo­kra­ti­soi­maan Euroo­pan komis­sion puheen­joh­ta­jan valin­taa. Yhteyttä EU-vaalien tulok­sen ja komis­sion puheen­joh­ta­jan välillä on haluttu vahvis­taa, sen ajatel­laan lisää­vän demo­kra­tiaa Euroo­pan unio­nissa, Kantola sanoo.

– Koska menet­tely sivuu­tet­tiin vuonna 2019, sen ei voida ajatella täysin varmasti ennus­ta­van komis­sion puheen­joh­ta­jan valintaa.

Kanto­lan mukaan tällä kertaa on poik­keuk­sel­lista, että istuva komis­sion puheen­joh­taja Ursula von der Leyen on EPP:n kärkiehdokas.

– Hänen katso­taan onnis­tu­neen tehtä­väs­sään. Joka tapauk­sessa häntä ja kärkieh­do­kas­me­net­te­lyä voisi olla vaikea sivuut­taa tällä kertaa.

– Kärkieh­dok­kai­den keskus­telu ja tentit osoit­ta­vat, että myös muiden euro­puo­luei­den kärkieh­dok­kaat saavat tuoda esiin poliit­tista vies­ti­ään vaalien alla, vaikka heillä ei ole realis­tista mahdol­li­suutta tulla vali­tuksi komis­sion puheen­joh­ta­jaksi, Kantola toteaa.

LUE LISÄÄ:
”Suomen EU-jäse­nyys­his­to­rian merkit­tä­vim­mät vaalit työn­te­ki­jöille” (Tekijä 7.5.2024)
Euro­vaa­lit lähes­ty­vät – älä nuku onnesi ohi! (Tekijä 3.5.2024)
Teol­li­suus­lii­ton EU-vaalitavoitteet