Demarien Nicolas Schmit ja vasemmiston Walter Baier haastoivat EPP:n kärkiehdokkaan – kuningatar Ursula tahtoo toiselle kaudelle

Toukoku­un 23. päivänä jär­jeste­tyssä seu­raa­van komis­sion puheen­jo­hta­jakan­di­daat­tien, kärkiehdokkaiden, väit­telyssä tun­nel­ma oli kuin Euro­vi­sion lauluk­il­pailus­sa.

Kah­den osaa­van toimit­ta­jan johdol­la nyky­istä komis­sion puheen­jo­hta­jaa Ursu­la von der Leyeniä (kon­ser­vati­iv­it) haas­ta­vat ten­tis­sä Nico­las Schmit (sosi­aalidemokraatit), San­dro Gozi (keskiryh­mät), Ter­ry Rein­tke (vihreät) ja Wal­ter Baier (vasem­mis­to).

MAHTIMUSIIKKIA JA KOMEITA KUVIA

Kuten Eurovi­isu­is­sakin, mahtipon­ti­nen musi­ik­ki ja näyt­tävät kuvat toteu­tu­i­v­at asi­a­sisäl­lön kus­tan­nuk­sel­la. Koko show’n jär­jesti Euroopan yleis­ra­di­oli­it­to EBU. Toimit­ta­jat pitivät ehdokkaiden puheen­vuorot kiitet­tävä lyhy­inä. Kansal­liset raa­dit eri EU-pääkaupungeis­sa esit­tivät ehdokkaille kysymyk­siä.

Asetel­ma oli selvä. Kaik­ki tun­si­vat nykyisen komis­sion puheen­jo­hta­jan Ursu­la von der Leyenin. Koke­neena esi­in­tyjänä hän piti var­masti lin­jansa: suuret Euroopan-tason kysymyk­set ovat tärkeitä, mut­ta yksit­täisen EU-kansalaisen hätä ei saa jäädä kuulemat­ta. Samal­la sak­salais­rou­va hien­o­varais­es­ti kehui edel­lisen viiden vuo­den saavu­tuk­si­aan.

Demarei­den kohtu­ullisen tun­tem­at­toman lux­em­burgi­laisen Nico­las Schmitin han­kalak­si tehtäväk­si jäi haas­taa istu­va komis­sion puheen­jo­hta­ja. Hän piikit­teli von der Leyeniä ja Euroopan kansan­puoluet­ta EPP:tä yhteistyöstä laitaoikeis­ton kanssa, jota oli havain­nut muun muas­sa Ruot­sis­sa, jos­sa ruot­sidemokraatit mah­dol­lis­ta­vat paikallisen kon­ser­vati­ivipuolueen hal­li­tuk­sen.

Vihrei­den Ter­ry Rein­tke vetosi ennal­ta arvat­tavasti lähin­nä nuori­in luon­non­suo­jelun ja ilmas­ton­muu­tok­sen kaut­ta. Keskiryh­mien San­dro Gozi luot­ti omaan lib­er­aali­in karis­maansa. Laitavasem­mis­ton Wal­ter Baier vetosi työväen­lu­okkaisi­in ja lähel­lä ammat­tili­it­to­ja ole­vi­in EU-kansalaisi­in.

Baier kan­nat­ti EU:n laa­jen­tamista, mut­ta ei työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia polke­mal­la. Puo­lus­tus- ja tur­val­lisu­u­so­sios­sa muiden puhues­sa Ukrainan tukemis­es­ta, hän kovis­tel­tunakin vaati Venäjän ja Ukrainan välille rauhan­neu­vot­telu­ja, “kos­ka sota ja rauha ei ratkea tais­teluken­täl­lä”. Kun von der Leyen ja Schmit eivät osta­neet hänen rauhana­ja­tus­taan, Baier siir­tyi suju­vasti Gazan sotaan ja israelilais­ten tuomit­tavi­in toimi­in siel­lä.

UKRAINASSA TAISTELLAAN EUROOPAN ARVOJEN PUOLESTA

Demarei­den Schmit täh­den­si, ettei Ukrainalle annet­ta­va asea­pu ja rahalli­nen tuki ole liian kallis, kos­ka maa tais­telee Euroopan arvo­jen puoles­ta. Ursu­la von der Leyen korosti samaa asi­aa hie­man eri sanoin. Hän alle­vi­ivasi EU:n yhteisen ase­te­ol­lisu­u­den edelleen kehit­tämistä.

Ympäristö ja ilmas­to ‑osios­sa von der Leyen toi esille tolkun kon­ser­vati­ivin tavoin EU:n talouden ja kil­pailukyvyn ylläpi­toa, kun luon­toa suo­jel­laan. Esimerkik­si pääte­ty­istä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vähen­nyk­ses­tä on pidet­tävä kiin­ni, mut­ta ei hin­taan mihin tahansa.

Suuria ero­ja ehdokkaiden välil­lä ei ollut. Kokeneina esi­in­tyjinä he puhui­v­at lähin­nä omille kan­nat­ta­jilleen.

Ursu­la von der Leyenin val­in­ta seu­raavak­si komis­sion puheen­jo­hta­jak­si näyt­tää kohtu­ullisen var­mal­ta, sil­lä EPP:n ennuste­taan säi­lyt­tävän suurim­man ryh­män ase­mansa. Sosi­aalidemokraat­tien Nico­las Schmit pitänee piikit­televän kirit­täjän roolin­sa kesäku­un vaalei­hin sak­ka. Muu­ta kärkiehdokkaat ovat kil­vas­sa mukana lähin­nä sen tuo­man näkyvyy­den ja ehkä urheiluhen­gen takia.

Kärjellä pyritään aktivoimaan äänestäjiä

Suo­ma­laisille kärkiehdokkaat-jär­jestelmä tuli tutuk­si 2018, kun Alexan­der Stubb hävisi sak­salaiselle Man­fred Weber­ille EPP:n kärkiehdokku­u­den. Tosin “poli­it­ti­nen pros­es­si” kaikkine neu­vot­teluineen ei nos­tanut Weber­iä puheen­jo­hta­jak­si, vaik­ka kon­ser­vati­iv­it oli suurin ryh­mä Euroopan par­la­men­tis­sa. Komis­sion ykkösek­si 2019 nousi Ursu­la von der Leyen, sak­salainen kon­ser­vati­ivi hänkin.

Hie­man karneval­is­tisia sävyjäkin saanut kärkiehdokasjär­jestelmä on kerän­nyt myös kri­ti­ikkiä. Miltä asetel­ma näyt­tää poli­ti­ikan­tutk­i­jan silmin, Euroop­pa-tutkimuk­sen pro­fes­sori Johan­na Kan­to­la Helsin­gin yliopis­tos­ta?

– Kärkiehdokas­menet­te­lyl­lä Euroopan par­la­ment­ti ja europ­uolueet ovat pyrki­neet demokrati­soimaan Euroopan komis­sion puheen­jo­hta­jan val­in­taa. Yhteyt­tä EU-vaalien tulok­sen ja komis­sion puheen­jo­hta­jan välil­lä on halut­tu vahvis­taa, sen ajatel­laan lisäävän demokra­ti­aa Euroopan unionis­sa, Kan­to­la sanoo.

– Kos­ka menet­te­ly sivu­utet­ti­in vuon­na 2019, sen ei voi­da ajatel­la täysin var­masti ennus­ta­van komis­sion puheen­jo­hta­jan val­in­taa.

Kan­tolan mukaan täl­lä ker­taa on poikkeuk­sel­lista, että istu­va komis­sion puheen­jo­hta­ja Ursu­la von der Leyen on EPP:n kärkiehdokas.

– Hänen kat­so­taan onnis­tuneen tehtävässään. Joka tapauk­ses­sa hän­tä ja kärkiehdokas­menet­te­lyä voisi olla vaikea sivu­ut­taa täl­lä ker­taa.

– Kärkiehdokkaiden keskustelu ja ten­tit osoit­ta­vat, että myös muiden europ­uoluei­den kärkiehdokkaat saa­vat tuo­da esi­in poli­it­tista viestiään vaalien alla, vaik­ka heil­lä ei ole real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta tul­la val­i­tuk­si komis­sion puheen­jo­hta­jak­si, Kan­to­la toteaa.

LUE LISÄÄ:
”Suomen EU-jäsenyyshis­to­ri­an merkit­tävim­mät vaalit työn­tek­i­jöille” (Tek­i­jä 7.5.2024)
Eurovaalit läh­estyvät – älä nuku onnesi ohi! (Tek­i­jä 3.5.2024)
Teol­lisu­us­li­iton EU-vaal­i­tavoit­teet