Opinto­matka Kolum­biaan muistutti, että toimiva yhteis­kunta on aidosti yhteinen

– Pysyvää rauhaa ei voi saavuttaa, jos ihmiset eivät koe, että heitä kuunnel­laan ja kaikki otetaan huomioon yhteis­kun­nassa, Petri Partanen toteaa.

Vertai­lu­pohjaa erilai­sesta yhteis­kun­nasta Partanen sai marras–joulukuussa 2023, jolloin hän osallistui Suomen ammat­ti­liit­tojen solidaa­ri­suus­kes­kuksen (SASK) opinto­mat­kalle Kolumbiaan.

– Kolum­biassa näkyi yhteis­kun­nal­linen eriar­voi­suus, joka on aivan erilaista kuin Suomessa, Partanen toteaa.

Miljoo­na­kau­pun­geissa Bogotassa ja Medellí­nissä näkyivät äärim­mäinen köyhyys ja äärim­mäinen rikkaus. Yhteistä pohjaa on hankala rakentaa slummien ja luksus­ho­tel­lien asukkaiden välille.

– Kolum­biassa ei ole tulon­jakoa tasaavaa mekanismia, jollainen ay-liikekin on.

Kolum­biassa ei ole tulon­jakoa tasaavaa mekanismia, jollainen ay-liikekin on.

Rauhan raken­ta­minen on ollut hankalaa maassa, jossa korruptio on kukois­tanut ja vallasta ovat kamppail­leet eri huume­kar­tellit ja sissijoukot.

Myös ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toiminta on ollut Kolum­biassa erittäin hankalaa. Ay-aktii­vien murhat ovat olleet yleisiä ja toimintaa on rajoi­tettu rajusti. Tänä päivänä Kolum­biassa ay-liike pyrkii kasvat­ta­maan jalan­si­jaansa, mutta toiminta on vielä hajanaista.

Partanen kertoo, että kolum­bia­laisten ay-aktii­vien kanssa käydyissä keskus­te­luissa korostui heidän halunsa rakentaa saman­kal­taista yhteis­kuntaa kuin Suomessa.

Tilanne on nyt nurin­ku­rinen, sillä Suomessa ollaan pikem­minkin purka­massa vuosi­kym­menten aikana raken­nettua pohjaa. Maan hallitus näyttää haluavan heikentää ay-liikettä, leikata sosiaa­li­turvaa ja kasvattaa tuloeroja.

– Mennään kohti mennei­syyttä eikä tulevaisuutta.

TIETO ON TOIMINNAN PERUSTA

Kokko­la­lainen Partanen työsken­telee nykyisin projek­ti­pääl­lik­könä. Aiemmin hän toiminut muun muassa Boliden Kokkola Oy:n pääluot­ta­mus­mie­henä, SAK:n paikal­lis­jär­jestön ja aluejär­jestön puheen­joh­ta­jana sekä Teolli­suus­liiton valtuuston jäsenenä. Yhteis­kun­ta­po­li­tiikka on hänelle tuttu laji, sillä hän on toiminut kaupun­gin­val­tuu­tet­tuna sekä ollut kahdesti ehdolla eduskuntavaaleissa.

Työelämän kansain­vä­lis­ty­mistä Partanen on opiskellut muun muassa käymällä pohjois­maisen Geneve-koulun, jossa pureu­du­taan esimer­kiksi YK:n kansain­vä­lisen työjär­jestön ILO:n toimintaan.

– Geneve-koulu oli silmiä avaava. Liitolla on mahtavia koulutusmahdollisuuksia.

Partanen korostaa, että ILO on hyvä esimerkki rauhan raken­ta­mi­sesta yhteistyöllä.

On sivis­tyksen mitta, miten ollaan valmiita kuunte­le­maan toisia ja hyväk­sy­mään toisten mielipiteet.

ILO:ssa valtiot, työnte­kijät ja työnan­tajat neuvot­te­levat kolmi­kan­tai­sesti maail­man­laa­juisia työelämän minimi­pe­li­sään­töjä, joita maat voivat parantaa omilla lainsäädännöillään.

Sopimisen vahvuudet ovat selvät: kun kaikkia kuullaan ja kaikkien mieli­pi­teet vaikut­tavat, ovat päätökset kestäviä. Suomes­sakin hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa on raken­nettu kolmi­kan­tai­sesti sopien, mutta viime vuosi­kym­me­ninä on kuljettu vastak­kai­na­set­te­lujen suuntaan.

– On sivis­tyksen mitta, miten ollaan valmiita kuunte­le­maan toisia ja hyväk­sy­mään toisten mielipiteet.

Parta­selle isänmaal­li­suus on tervettä yhteis­työn tekemistä. Suomi pärjää maail­man­mark­ki­noilla, kun emme keskity erimie­li­syy­teen ja sisäisten rajojen piirtämiseen.

– On tärkeää korostaa yhteis­työtä, jolla tämä maa on rakennettu.

TIETO LISÄÄ AKTIIVISUUTTA

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen jäsen­määrä on ollut laskusuun­nassa. Partanen pohtii, että yhteis­kun­nal­lisen aktii­vi­suuden hiipu­minen voi johtua huonosta histo­rian tuntemuksesta.

– Kansa­lais­jär­jes­töjä ja niihin liittyvää aktivismia ei voi ymmärtää, jos ei tiedä matkaa, joka tähän asti on kuljettu.

Turval­liset työolot, kohtuul­liset palkat ja tasa-arvoinen yhteis­kunta eivät ole tippu­neet taivaasta, vaan ay-liikkeellä on ollut vahva rooli niiden rakentajana.

– Jos järjes­tö­toi­minta loppuu, verellä, hiellä ja kyyne­lillä sadan vuoden aikana ansaittu annetaan pois passii­vi­suu­della ja lyhytnäköisyydellä.

Tiedon lisää­minen on siis tärkeää. Yhteis­kunta toimii paremmin, kun ihmiset tietävät, miten yhteis­kunta on raken­nettu ja miten jokainen voi osallistua ja pitää puolensa.

– Ammat­ti­lii­toilla on vahva sivis­tävä tehtävä.

MAAILMANLAAJUISET HAASTEET

Tänä päivänä monet ratkais­tavat kysymykset ovat maail­man­laa­juisia. Kansain­vä­linen talous­jär­jes­telmä on yhteinen ja esimer­kiksi ilmas­ton­muu­toksen uhat kosket­tavat kaikkia.

– Tuuli puhaltaa pilvien tasolla, se ei välitä valtioiden rajoista.

Kolum­bialle ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­minen ja sen torjunta ovat suuri haaste, sillä noin puolet maan viennistä koostuu fossii­li­sista polttoai­neista. Jos tuo kauppa loppuu, eikä tilalle tule muuta, voi elintaso laskea entises­tään ja yhteis­kunta ajautua jälleen kaaokseen.

Kansain­vä­listä yhteis­työtä tarvi­taan niin ilmas­ton­muu­toksen torjun­nassa kuin työeh­tojen kehit­tä­mi­sessä. Kun esimer­kiksi kolum­bia­laisten työnte­ki­jöiden työehdot paranevat, vähenee epäterve kansain­vä­linen hinta­kil­pailu, joka perustuu työnte­ki­jöiden riistoon.

Partanen on SASK:n koulut­tama kunnon työn lähettiläs.

– SASK auttaa ihmisiä kehit­ty­vissä maissa, jotta he saisivat heille kuuluvan osansa ahneista kansain­vä­li­sistä tuotantoketjuista.