Opin­to­matka Kolum­bi­aan muis­tutti, että toimiva yhteis­kunta on aidosti yhteinen

– Pysy­vää rauhaa ei voi saavut­taa, jos ihmi­set eivät koe, että heitä kuun­nel­laan ja kaikki otetaan huomioon yhteis­kun­nassa, Petri Parta­nen toteaa.

Vertai­lu­poh­jaa erilai­sesta yhteis­kun­nasta Parta­nen sai marras–joulukuussa 2023, jolloin hän osal­lis­tui Suomen ammat­ti­liit­to­jen soli­daa­ri­suus­kes­kuk­sen (SASK) opin­to­mat­kalle Kolumbiaan.

– Kolum­biassa näkyi yhteis­kun­nal­li­nen eriar­voi­suus, joka on aivan erilaista kuin Suomessa, Parta­nen toteaa.

Miljoo­na­kau­pun­geissa Bogo­tassa ja Medellí­nissä näkyi­vät äärim­mäi­nen köyhyys ja äärim­mäi­nen rikkaus. Yhteistä pohjaa on hankala raken­taa slum­mien ja luksus­ho­tel­lien asuk­kai­den välille.

– Kolum­biassa ei ole tulon­ja­koa tasaa­vaa meka­nis­mia, jollai­nen ay-liike­kin on.

Kolum­biassa ei ole tulon­ja­koa tasaa­vaa meka­nis­mia, jollai­nen ay-liike­kin on.

Rauhan raken­ta­mi­nen on ollut hanka­laa maassa, jossa korrup­tio on kukois­ta­nut ja vallasta ovat kamp­pail­leet eri huume­kar­tel­lit ja sissijoukot.

Myös ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toiminta on ollut Kolum­biassa erit­täin hanka­laa. Ay-aktii­vien murhat ovat olleet ylei­siä ja toimin­taa on rajoi­tettu rajusti. Tänä päivänä Kolum­biassa ay-liike pyrkii kasvat­ta­maan jalan­si­jaansa, mutta toiminta on vielä hajanaista.

Parta­nen kertoo, että kolum­bia­lais­ten ay-aktii­vien kanssa käydyissä keskus­te­luissa koros­tui heidän halunsa raken­taa saman­kal­taista yhteis­kun­taa kuin Suomessa.

Tilanne on nyt nurin­ku­ri­nen, sillä Suomessa ollaan pikem­min­kin purka­massa vuosi­kym­men­ten aikana raken­net­tua pohjaa. Maan halli­tus näyt­tää halua­van heiken­tää ay-liikettä, leikata sosi­aa­li­tur­vaa ja kasvat­taa tuloeroja.

– Mennään kohti mennei­syyttä eikä tulevaisuutta.

TIETO ON TOIMINNAN PERUSTA

Kokko­la­lai­nen Parta­nen työs­ken­te­lee nykyi­sin projek­ti­pääl­lik­könä. Aiem­min hän toimi­nut muun muassa Boli­den Kokkola Oy:n pääluot­ta­mus­mie­henä, SAK:n paikal­lis­jär­jes­tön ja alue­jär­jes­tön puheen­joh­ta­jana sekä Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton jäse­nenä. Yhteis­kun­ta­po­li­tiikka on hänelle tuttu laji, sillä hän on toimi­nut kaupun­gin­val­tuu­tet­tuna sekä ollut kahdesti ehdolla eduskuntavaaleissa.

Työelä­män kansain­vä­lis­ty­mistä Parta­nen on opis­kel­lut muun muassa käymällä pohjois­mai­sen Geneve-koulun, jossa pureu­du­taan esimer­kiksi YK:n kansain­vä­li­sen työjär­jes­tön ILO:n toimintaan.

– Geneve-koulu oli silmiä avaava. Liitolla on mahta­via koulutusmahdollisuuksia.

Parta­nen koros­taa, että ILO on hyvä esimerkki rauhan raken­ta­mi­sesta yhteistyöllä.

On sivis­tyk­sen mitta, miten ollaan valmiita kuun­te­le­maan toisia ja hyväk­sy­mään tois­ten mielipiteet.

ILO:ssa valtiot, työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat neuvot­te­le­vat kolmi­kan­tai­sesti maail­man­laa­jui­sia työelä­män mini­mi­pe­li­sään­töjä, joita maat voivat paran­taa omilla lainsäädännöillään.

Sopi­mi­sen vahvuu­det ovat selvät: kun kaik­kia kuul­laan ja kaik­kien mieli­pi­teet vaikut­ta­vat, ovat päätök­set kestä­viä. Suomes­sa­kin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa on raken­nettu kolmi­kan­tai­sesti sopien, mutta viime vuosi­kym­me­ninä on kuljettu vastak­kai­na­set­te­lu­jen suuntaan.

– On sivis­tyk­sen mitta, miten ollaan valmiita kuun­te­le­maan toisia ja hyväk­sy­mään tois­ten mielipiteet.

Parta­selle isän­maal­li­suus on tervettä yhteis­työn teke­mistä. Suomi pärjää maail­man­mark­ki­noilla, kun emme keskity erimie­li­syy­teen ja sisäis­ten rajo­jen piirtämiseen.

– On tärkeää koros­taa yhteis­työtä, jolla tämä maa on rakennettu.

TIETO LISÄÄ AKTIIVISUUTTA

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen jäsen­määrä on ollut laskusuun­nassa. Parta­nen pohtii, että yhteis­kun­nal­li­sen aktii­vi­suu­den hiipu­mi­nen voi johtua huonosta histo­rian tuntemuksesta.

– Kansa­lais­jär­jes­töjä ja niihin liit­ty­vää akti­vis­mia ei voi ymmär­tää, jos ei tiedä matkaa, joka tähän asti on kuljettu.

Turval­li­set työolot, kohtuul­li­set palkat ja tasa-arvoi­nen yhteis­kunta eivät ole tippu­neet taivaasta, vaan ay-liik­keellä on ollut vahva rooli niiden rakentajana.

– Jos järjes­tö­toi­minta loppuu, verellä, hiellä ja kyyne­lillä sadan vuoden aikana ansaittu anne­taan pois passii­vi­suu­della ja lyhytnäköisyydellä.

Tiedon lisää­mi­nen on siis tärkeää. Yhteis­kunta toimii parem­min, kun ihmi­set tietä­vät, miten yhteis­kunta on raken­nettu ja miten jokai­nen voi osal­lis­tua ja pitää puolensa.

– Ammat­ti­lii­toilla on vahva sivis­tävä tehtävä.

MAAILMANLAAJUISET HAASTEET

Tänä päivänä monet ratkais­ta­vat kysy­myk­set ovat maail­man­laa­jui­sia. Kansain­vä­li­nen talous­jär­jes­telmä on yhtei­nen ja esimer­kiksi ilmas­ton­muu­tok­sen uhat kosket­ta­vat kaikkia.

– Tuuli puhal­taa pilvien tasolla, se ei välitä valtioi­den rajoista.

Kolum­bialle ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen ja sen torjunta ovat suuri haaste, sillä noin puolet maan vien­nistä koos­tuu fossii­li­sista polt­toai­neista. Jos tuo kauppa loppuu, eikä tilalle tule muuta, voi elin­taso laskea enti­ses­tään ja yhteis­kunta ajau­tua jälleen kaaokseen.

Kansain­vä­listä yhteis­työtä tarvi­taan niin ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa kuin työeh­to­jen kehit­tä­mi­sessä. Kun esimer­kiksi kolum­bia­lais­ten työn­te­ki­jöi­den työeh­dot para­ne­vat, vähe­nee epäterve kansain­vä­li­nen hinta­kil­pailu, joka perus­tuu työn­te­ki­jöi­den riistoon.

Parta­nen on SASK:n koulut­tama kunnon työn lähettiläs.

– SASK auttaa ihmi­siä kehit­ty­vissä maissa, jotta he saisi­vat heille kuulu­van osansa ahneista kansain­vä­li­sistä tuotantoketjuista.