Uutinen
”Takana on petettyjen vaalilupausten vuosi” – Syksyn tes-kierroksesta on tulossa poikkeuksellinen
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että poliittiset lakot ovat näyttäneet ammattiyhdistysliikkeen taisteluvalmiuden. Syksyn työehtosopimuskierroksella neuvotteluissa on paljon uutta asiaa, koska maan hallitus on tullut hämmentämään työmarkkinoita.
Suomalainen yhteiskunta on nyt erilainen kuin reilu vuosi sitten, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Ennen kevättä 2023 koronapandemia ja sota Euroopassa olivat enemmän yhdistäneet kuin jakaneet suomalaisia. Sittemmin Orpon-Purran oikeistohallitus on piirtänyt vahvat jakolinjat Suomeen.
– Ennen eduskuntavaaleja yhteiskunta oli aika yhtenäinen. Sitten harmonia särkyi. Takana on petettyjen vaalilupausten vuosi, Aalto sanoo.
Rajut työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä lukuisat työntekijöiden aseman heikennykset kertovat, kenen puolella maan hallitus on. Yrityksille ja hyväosaisille hallitus on tarjonnut porkkanaa, työntekijöille ja heikompiosaisille keppiä.
– Heikoimmassa asemassa olevien elämisen edellytyksiä heikennetään. Hallituksen toimet ovat epäoikeudenmukaisia, siksi SAK:lainen ammattiyhdistysliike vastustaa niitä.
HALLITUKSEN NEUVOTTELUVALMIUS ON OLLUT PETTYMYS
Teollisuusliitto yhdessä SAK:laisten liittojen kanssa on vastustanut hallituksen politiikkaa Painava syy ‑kampanjalla, johon on kuulunut syksystä 2023 lähtien ulosmarsseja ja lakkoja.
Viimeisimpänä neljän viikon poliittinen lakko pysäytti suurteollisuuden keskeiset työpaikat ja laittoi Suomen viennin ja tuonnin jäihin.
Maan hallitus kertoi, että neuvottelut eivät ole mahdollisia lakkojen aikana, joten SAK:laiset liitot keskeyttivät lakot 8.4. alkaen.
Sittemmin keskusteluja on käyty Orpon-Purran hallituksen ja SAK:n välillä, mutta Aallon mukaan varsinaisista neuvotteluista on hankala puhua.
– Keskusteluja on käyty, mutta eivät ne neuvotteluita ole. Näkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan. Hallituksen puheet eivät ole vastanneet tekoja, Aalto sanoo.
Hallituksen toimet ovat epäoikeudenmukaisia, siksi SAK:lainen ammattiyhdistysliike vastustaa niitä.
Elinkeinoelämä on ottanut lakkojen miljardiluokan vaikutukset vastaan eikä ole käskenyt hallitusta muuttamaan politiikkaansa, joka toteuttaa elinkeinoelämän pitkäaikaiset tavoitteet.
– Vastassa on maan hallitus, joka nauttii parlamentaarista luottamusta. Heillä on valta tehdä lait vastustuksesta huolimatta, Aalto sanoo.
SAK:laiset työtaistelutoimet olivat rajuja, mutta työntekijäpuolen yhteinen rintama olisi voinut olla laajempikin.
– On harmillista, että kaikki työntekijäjärjestöt eivät ole olleet mukana vastatoimissa, vaikka hallituksen hankkeet kohdistuvat kaikkiin työntekijöihin, Aalto sanoo.
TAISTELUVALMIUS ON NÄYTETTY
Poliittiset työtaistelut ovat nostaneet maan hallituksen toimet valokeilaan, joten nykyään jokainen yhteiskunnan asioita vähänkin seuraava tietää, mistä on kyse.
– Lakot eivät ole olleet turhia. Kansalaiset ovat laajasti tukeneet toimia, kun ovat nähneet epäoikeudenmukaisen politiikan, jota tässä maassa on harrastettu.
Taisteluja käydään myös pidemmällä aikavälillä.
– Maan hallitus joutuu joka tapauksessa miettimään, millaisia esityksiä se tekee seuraavan kolmen vuoden aikana, kun on näytetty muun ay-liikkeen kanssa, että pystymme järjestämään merkittäviä lakkotoimia.
Hallituksen toimien vastustus on tuonut myös uusia jäseniä ay-liikkeeseen. Aalto arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyys on kasvanut viime vuoden aikana.
– SAK:laiset liitot ovat olleet laajasti mukana, ja teollisuusliittolaiset ovat kantaneet kortensa kekoon. Olen ylpeä meidän jäsenistämme, Aalto sanoo.
Kentän aktivoitumisen ansiosta yhteiskunnalliset asiat ovat nousseet työpaikkojen ilmoitustauluille ja kahvipöytäkeskusteluihin.
– Poliittinen keskustelu on tietyllä tavalla palannut työpaikoille. On hyvä käydä keskustelua jatkossakin, sillä poliittinen muisti on muuten hirmu lyhyt.
VAIKUTUKSET OVAT PITKÄAIKAISIA
Maan hallituksen ajamat työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitukset ja paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ovat rajuja työmarkkinajärjestelmän muutoksia.
– On demokraattisen yhteiskunnan merkki, että poliittisia toimia voidaan arvostella myös työtaistelutoimilla. Nyt hallitus on rajaamassa oikeutta poliittisiin lakkoihin, Aalto sanoo.
Paikallisen sopimisen laajentaminen hallituksen esittämällä tavalla näyttää pitkällä aikavälillä rapistavan työehtosopimusten yleissitovuutta, kun yritysten motivaatio järjestäytyä heikkenee.
Työehtosopimus on yleissitova, jos sopimuksen tehneen työnantajajärjestön jäsenyrityksissä työskentelee vähintään noin puolet alan työntekijöistä.
– Jos yritykset äänestävät jaloillaan pois omista yhdistyksistään, meillä ei enää yleissitovia työehtosopimuksia.
Järjestelmätason muutosten vaikutukset voivat olla hitaita, joten nykyhetkeen ei kannata tuudittautua.
– Pitäisi pystyä katsomaan 5–10 vuoden päähän. Muutokset eivät välttämättä kohdistu työntekijän arkeen heti.
TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTIIN UUSIA ASIOITA
Tulevana syksynä alkavasta työehtosopimuskierroksesta on tulossa haasteellinen.
Kehysriihessä maan hallitus päätti nostaa arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuosien raju hintojen nousu yhdistettynä arvonlisäveron korotukseen luovat paineita seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin ja niissä sovittaviin palkankorotuksiin.
Työntekijöiden ostovoiman lisäksi neuvottelupöydissä on paljon sellaisia asioita, joita perinteisesti ei ole tuotu työehtosopimusneuvotteluihin. Hallitus esimerkiksi leikkaa työntekijöiden yleistä muutosturvaa, joten paine kasvaa lisätä muutosturvaa työehtosopimuksiin.
– Tällaisia asioita ei ole aiemmin viety työehtosopimuspöytiin, koska meillä on ollut kollektiivinen järjestelmä turvana, Aalto sanoo.
Syksy näyttää, miten maan hallituksen säätämät lait vaikuttavat neuvottelupöydässä.
Tässä vaiheessa on hankala sanoa, mitä kaikkea tes-kierros tuo tullessaan.
– Tavoitteena on, että neuvottelut etenevät yhteistuumin hyvässä järjestyksessä. Syksy näyttää, miten maan hallituksen säätämät lait vaikuttavat neuvottelupöydässä.
Teollisuusliitto on näyttänyt taisteluvalmiutensa Painava syy ‑kamppailuissa. Aktiivisuudesta kertoo myös se, että ammattiosastot ovat lähettäneet yli 500 esitystä tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin.
– Nyt jos koskaan pitää voimistaa yhteistä uskoa, että pystymme puolustamaan työntekijöiden etua, vaikka maassa on näin äärioikeistolainen hallitus, Aalto sanoo.
