”Takana on petet­ty­jen vaali­lu­paus­ten vuosi” – Syksyn tes-kier­rok­sesta on tulossa poikkeuksellinen

Suoma­lai­nen yhteis­kunta on nyt erilai­nen kuin reilu vuosi sitten, toteaa Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Ennen kevättä 2023 koro­na­pan­de­mia ja sota Euroo­passa olivat enem­män yhdis­tä­neet kuin jaka­neet suoma­lai­sia. Sittem­min Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tus on piir­tä­nyt vahvat jako­lin­jat Suomeen.

– Ennen edus­kun­ta­vaa­leja yhteis­kunta oli aika yhte­näi­nen. Sitten harmo­nia särkyi. Takana on petet­ty­jen vaali­lu­paus­ten vuosi, Aalto sanoo.

Rajut työt­tö­myys­tur­van ja muun sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­set sekä lukui­sat työn­te­ki­jöi­den aseman heiken­nyk­set kerto­vat, kenen puolella maan halli­tus on. Yrityk­sille ja hyvä­osai­sille halli­tus on tarjon­nut pork­ka­naa, työn­te­ki­jöille ja heikom­pio­sai­sille keppiä.

– Heikoim­massa asemassa olevien elämi­sen edel­ly­tyk­siä heiken­ne­tään. Halli­tuk­sen toimet ovat epäoi­keu­den­mu­kai­sia, siksi SAK:lainen ammat­tiyh­dis­tys­liike vastus­taa niitä.

HALLITUKSEN NEUVOTTELUVALMIUS ON OLLUT PETTYMYS

Teol­li­suus­liitto yhdessä SAK:laisten liit­to­jen kanssa on vastus­ta­nut halli­tuk­sen poli­tiik­kaa Painava syy ‑kampan­jalla, johon on kuulu­nut syksystä 2023 lähtien ulos­mars­seja ja lakkoja.

Viimei­sim­pänä neljän viikon poliit­ti­nen lakko pysäytti suur­teol­li­suu­den keskei­set työpai­kat ja lait­toi Suomen vien­nin ja tuon­nin jäihin.

Maan halli­tus kertoi, että neuvot­te­lut eivät ole mahdol­li­sia lakko­jen aikana, joten SAK:laiset liitot keskeyt­ti­vät lakot 8.4. alkaen.

Sittem­min keskus­te­luja on käyty Orpon-Purran halli­tuk­sen ja SAK:n välillä, mutta Aallon mukaan varsi­nai­sista neuvot­te­luista on hankala puhua.

– Keskus­te­luja on käyty, mutta eivät ne neuvot­te­luita ole. Näke­myk­set ovat hyvin kaukana toisis­taan. Halli­tuk­sen puheet eivät ole vastan­neet tekoja, Aalto sanoo.

Halli­tuk­sen toimet ovat epäoi­keu­den­mu­kai­sia, siksi SAK:lainen ammat­tiyh­dis­tys­liike vastus­taa niitä.

Elin­kei­noe­lämä on otta­nut lakko­jen miljar­di­luo­kan vaiku­tuk­set vastaan eikä ole käske­nyt halli­tusta muut­ta­maan poli­tiik­kaansa, joka toteut­taa elin­kei­noe­lä­män pitkä­ai­kai­set tavoitteet.

– Vastassa on maan halli­tus, joka naut­tii parla­men­taa­rista luot­ta­musta. Heillä on valta tehdä lait vastus­tuk­sesta huoli­matta, Aalto sanoo.

SAK:laiset työtais­te­lu­toi­met olivat rajuja, mutta työn­te­ki­jä­puo­len yhtei­nen rintama olisi voinut olla laajempikin.

– On harmil­lista, että kaikki työn­te­ki­jä­jär­jes­töt eivät ole olleet mukana vasta­toi­missa, vaikka halli­tuk­sen hank­keet kohdis­tu­vat kaik­kiin työn­te­ki­jöi­hin, Aalto sanoo.

TAISTELUVALMIUS ON NÄYTETTY

Poliit­ti­set työtais­te­lut ovat nosta­neet maan halli­tuk­sen toimet valo­kei­laan, joten nyky­ään jokai­nen yhteis­kun­nan asioita vähän­kin seuraava tietää, mistä on kyse.

– Lakot eivät ole olleet turhia. Kansa­lai­set ovat laajasti tuke­neet toimia, kun ovat nähneet epäoi­keu­den­mu­kai­sen poli­tii­kan, jota tässä maassa on harrastettu.

Tais­te­luja käydään myös pidem­mällä aikavälillä.

– Maan halli­tus joutuu joka tapauk­sessa miet­ti­mään, millai­sia esityk­siä se tekee seuraa­van kolmen vuoden aikana, kun on näytetty muun ay-liik­keen kanssa, että pystymme järjes­tä­mään merkit­tä­viä lakkotoimia.

Halli­tuk­sen toimien vastus­tus on tuonut myös uusia jäse­niä ay-liik­kee­seen. Aalto arvioi, että ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen yhte­näi­syys on kasva­nut viime vuoden aikana.

– SAK:laiset liitot ovat olleet laajasti mukana, ja teol­li­suus­liit­to­lai­set ovat kanta­neet kortensa kekoon. Olen ylpeä meidän jäse­nis­tämme, Aalto sanoo.

Kentän akti­voi­tu­mi­sen ansiosta yhteis­kun­nal­li­set asiat ovat nous­seet työpaik­ko­jen ilmoi­tus­tau­luille ja kahvipöytäkeskusteluihin.

– Poliit­ti­nen keskus­telu on tietyllä tavalla palan­nut työpai­koille. On hyvä käydä keskus­te­lua jatkos­sa­kin, sillä poliit­ti­nen muisti on muuten hirmu lyhyt.

VAIKUTUKSET OVAT PITKÄAIKAISIA

Maan halli­tuk­sen ajamat työn­te­ki­jöi­den lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ja paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­nen järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin ovat rajuja työmark­ki­na­jär­jes­tel­män muutoksia.

– On demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan merkki, että poliit­ti­sia toimia voidaan arvos­tella myös työtais­te­lu­toi­milla. Nyt halli­tus on rajaa­massa oikeutta poliit­ti­siin lakkoi­hin, Aalto sanoo.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­nen halli­tuk­sen esit­tä­mällä tavalla näyt­tää pitkällä aika­vä­lillä rapis­ta­van työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuutta, kun yritys­ten moti­vaa­tio järjes­täy­tyä heikkenee.

Työeh­to­so­pi­mus on yleis­si­tova, jos sopi­muk­sen tehneen työnan­ta­ja­jär­jes­tön jäse­ny­ri­tyk­sissä työs­ken­te­lee vähin­tään noin puolet alan työntekijöistä.

– Jos yrityk­set äänes­tä­vät jaloil­laan pois omista yhdis­tyk­sis­tään, meillä ei enää yleis­si­to­via työehtosopimuksia.

Järjes­tel­mä­ta­son muutos­ten vaiku­tuk­set voivat olla hitaita, joten nyky­het­keen ei kannata tuudittautua.

– Pitäisi pystyä katso­maan 5–10 vuoden päähän. Muutok­set eivät vält­tä­mättä kohdistu työn­tekijän arkeen heti.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTIIN UUSIA ASIOITA

Tule­vana syksynä alka­vasta työeh­to­so­pi­mus­kier­rok­sesta on tulossa haasteellinen.

Kehys­rii­hessä maan halli­tus päätti nostaa arvon­li­sä­ve­roa 1,5 prosent­tiyk­sik­köä. Viime vuosien raju hinto­jen nousu yhdis­tet­tynä arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­seen luovat paineita seuraa­viin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin ja niissä sovit­ta­viin palkankorotuksiin.

Työn­te­ki­jöi­den osto­voi­man lisäksi neuvot­te­lu­pöy­dissä on paljon sellai­sia asioita, joita perin­tei­sesti ei ole tuotu työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin. Halli­tus esimer­kiksi leik­kaa työn­te­ki­jöi­den yleistä muutos­tur­vaa, joten paine kasvaa lisätä muutos­tur­vaa työehtosopimuksiin.

– Tällai­sia asioita ei ole aiem­min viety työeh­to­so­pi­mus­pöy­tiin, koska meillä on ollut kollek­tii­vi­nen järjes­telmä turvana, Aalto sanoo.

Syksy näyt­tää, miten maan halli­tuk­sen säätä­mät lait vaikut­ta­vat neuvottelupöydässä.

Tässä vaiheessa on hankala sanoa, mitä kaik­kea tes-kier­ros tuo tullessaan.

– Tavoit­teena on, että neuvot­te­lut etene­vät yhteis­tuu­min hyvässä järjes­tyk­sessä. Syksy näyt­tää, miten maan halli­tuk­sen säätä­mät lait vaikut­ta­vat neuvottelupöydässä.

Teol­li­suus­liitto on näyt­tä­nyt tais­te­lu­val­miu­tensa Painava syy ‑kamp­pai­luissa. Aktii­vi­suu­desta kertoo myös se, että ammat­tio­sas­tot ovat lähet­tä­neet yli 500 esitystä tule­viin työehtosopimusneuvotteluihin.

– Nyt jos koskaan pitää voimis­taa yhteistä uskoa, että pystymme puolus­ta­maan työn­te­ki­jöi­den etua, vaikka maassa on näin äärioi­keis­to­lai­nen halli­tus, Aalto sanoo.

Lue lisää: Teol­li­suus­lii­ton Riku Aalto lakko-oikeu­den rajoi­tuk­sista: Elin­kei­noe­lämä on halli­tuk­sen erityis­suo­je­luk­sessa (Teol­li­suus­liitto 19.4.2024)