Työn­tekijän turva heik­ke­nee pienissä yrityksissä

Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu joukko muutok­sia, joilla Orpon-Purran halli­tus tavoit­te­lee pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten vahvistamista.

Teol­li­suus­lii­ton juristi Jenni­veera Tabell kuiten­kin uskoo, että pien­ten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­set eivät muuto­seh­do­tuk­sista parane. Päin­vas­toin edel­ly­tyk­set saat­ta­vat jopa heiketä, kun parem­paa turvaa etsivä hyvä ja osaava työvoima hakeu­tuu mieluum­min suuriin yrityk­siin töihin.

Halli­tuk­sen muuto­seh­do­tuk­siin lukeu­tuu, että yhteis­toi­min­ta­lain sovel­ta­mi­sen raja noste­taan nykyi­sestä vähin­tään 20 henkeä työl­lis­tä­vistä vähin­tään 50 henkeä sään­nöl­li­sesti työl­lis­tä­viin yrityksiin.

– Nosto merkit­sisi, että iso määrä työn­te­ki­jöitä jäisi muutos­ti­lan­teissa yhteis­toi­min­ta­lain työn­te­ki­jöitä suojaa­vien element­tien ulko­puo­lelle. Työn­te­ki­jöi­den kohtelu jäisi näin työan­ta­jan hyvän­tah­toi­suu­den ja vapaa­eh­toi­suu­den varaan, Tabell kertoo.

Suomessa on alle kymme­nen henkeä työl­lis­tä­viä yrityk­siä yli 400 000 ja alle 50 henkeä työl­lis­tä­viä yli 16 000. Yt-lain ulko­puo­lella on jo nyt satoja tuhan­sia palkan­saa­jia ja määrä on kasva­massa edelleen.

YT-LAKI TUO TURVAA TYÖNTEKIJÖILLE

Yhteis­toi­min­ta­lain tarkoi­tuk­sena on muun muassa turvata riit­tävä ja oikea-aikai­nen tiedon­kulku työnan­ta­jan ja henki­lös­tön välillä, sekä turvata henki­lös­tölle vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia yrityk­sen päätök­sen­teossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolo­jaan tai asemaansa yrityk­sessä. Työn­tekijä kohtaa yt-lain sovel­ta­mi­sen erityi­sesti muutosneuvottelutilanteissa.

Laki muun muassa määrää, missä tilan­teissa työan­ta­jan on käytävä työn­te­ki­jöi­den kanssa muutos­neu­vot­te­lut, milloin ne on aloi­tet­tava, mistä on neuvo­tel­tava, kuinka kauan neuvot­te­lu­jen on kestettävä.

– Yt-menet­te­lyissä asiat tule­vat käytyä läpi tietyn kaavan mukai­sesti. Jotta kaava menisi oikein, työnan­ta­jan on nouda­tet­tava huolel­li­sesti yt-lain vaati­muk­sia, Tabell sanoo.

– Jos neuvot­te­luita ei käydä, työnan­taja voi melko vapaasti esit­tää aina­kin tuotan­nol­li­set perus­teet irti­sa­no­mi­sille ja muille muutok­sille. Kun ei olla lain piirissä, vaih­toeh­tois­ten, työn­te­ki­jöille parem­pien ratkai­su­jen harkit­se­mi­sen ja niiden käytet­tä­vyy­den kirjal­li­sen arvioi­mi­sen velvoite pääosin puuttuu.

Jos neuvot­te­luita ei käydä, työnan­taja voi melko vapaasti esit­tää aina­kin tuotan­nol­li­set perus­teet irti­sa­no­mi­sille ja muille muutoksille.

Jos yt-menet­te­lyä ei yrityk­sessä tarvitse noudat­taa, jokai­nen työn­tekijä on omil­laan suhteessa työnan­ta­jaan. Tabel­lin mielestä yt-lain mukais­ten menet­te­lyi­den puut­tu­mi­nen työpai­koilla johtaa helposti siihen, että esimer­kiksi riit­tä­viä tietoja yrityk­sen koko­nais­ti­lan­teesta ei saa tarpeeksi ajoissa.

– Jälki­kä­teis­kont­rolli on aina hanka­laa, jos asiat ovat jo tapahtuneet.

Lisäksi Tabell sanoo, että työn­te­ki­jöille yt-lain noudat­ta­mi­sella voi olla iso rahal­li­nen merkitys.

– Lain rikko­muk­sista seuraa sank­tioita. Hyvi­tyk­set makse­taan jokai­selle työn­te­ki­jälle ja silloin saate­taan puhua tuhan­sista euroista per työntekijä.

PIENILTÄ POISTUU TAKAISINOTTOVELVOITE

Halli­tuk­sen esityk­sessä merkit­tä­vää pien­ten ja myös suur­ten yritys­ten kannalta on, että halli­tus esit­tää muutos­neu­vot­te­luai­ko­jen vähim­mäis­kes­to­jen puolittamista.

Nykyi­sen lain mukaan neuvot­te­lu­jen vähim­mäi­sa­jat vaih­te­le­vat riip­puen neuvot­te­lun syystä ja neuvot­te­lu­jen kohteena olevien työn­te­ki­jöi­den määrästä. Esimer­kiksi alle kymme­nen hengen irti­sa­no­mista, lomaut­ta­mista ja osa-aikais­ta­mista koske­vien neuvot­te­lui­den vähim­mäi­saika on 14 päivää.

– Systee­min muutos vaatisi ihmi­siltä huomat­ta­vaa talou­del­lista varau­tu­mista. Kun vielä työt­tö­myys­turva heik­ke­nee sekä kestol­taan että tasol­taan ja myös sosi­aa­li­turva heik­ke­nee, ihmis­ten mahdol­li­suus tulla talou­del­li­sesti toimeen heik­ke­nee huomattavasti.

Mitä heikom­maksi työn­te­ki­jöi­den turva pienissä yrityk­sissä menee, sitä vähäi­sem­mäksi käy pien­ten yritys­ten vetovoima.

Pieniin, alle 50 henkeä työl­lis­tä­viin yrityk­siin kohdis­tuu myös halli­tuk­sen ehdot­tama takai­sin­ot­to­vel­voit­teen pois­ta­mi­nen. Työn­te­ki­jää ei ehdo­tuk­sen mukai­sesti enää tarvit­sisi ottaa takai­sin, jos hänet on irtisanottu.

– Tämä vauh­dit­taa tilan­teita, joissa työn­te­ki­jöitä voidaan vaih­taa esimer­kiksi silloin, kun he ovat kalliita, heillä on tervey­son­gel­mia tai he ovat muuten työnan­ta­jan näkö­kul­masta hanka­lia, Tabell kertoo.

– Tämä muut­taa työsuh­teen jatku­vuu­den yhä hata­ram­maksi. Jatkossa ei riitä enää, että työn­tekijä hoitaa työnsä työso­pi­muk­sen edel­lyt­tä­mällä tavalla vaan pitää olla sulava, miel­lyt­tävä ja työnan­ta­jan näkö­kul­masta nöyrä ja kuuliai­nen. Työn­te­ki­jät joutu­vat näin hyvin alis­tei­seen asemaan.

PIENTEN VETOVOIMA HEIKKENEE

Halli­tus perus­te­lee muuto­seh­do­tuk­si­aan työl­lis­tä­mi­sen estei­den purka­mi­sella ja erityi­sesti pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten vahvistamisella.

Paljon käytetty perus­telu on myös, että yrit­tä­jille ensim­mäi­sen työn­tekijän palk­kaa­mi­nen on iso kynnys.

– Mieles­täni palk­kauk­sen ongelma ei ole se, etteikö henki­löistä pääsisi yksi­lö­pe­rus­tei­sesti eroon aika nopeas­ti­kin. Jo nyt koea­jat ovat pitkät ja irti­sa­no­mi­sa­jat lyhyet, Tabell epäilee.

– On totta, että ensim­mäi­sen työn­tekijän palk­kaa­mi­nen on iso kynnys monelle yrit­tä­jälle, mutta mieles­täni ongelma ei ole se, etteikö työn­te­ki­jöistä pääsisi helposti ja nopeasti eroon, vaan työnan­ta­jalle tuomat talou­del­li­set velvoitteet.

Muutok­set muut­ta­vat pien­ten yritys­ten työn­te­ki­jöi­den turvan. Tällä voi olla iso merki­tys myös yrityksille.

– Näen, että mitä heikom­maksi työn­te­ki­jöi­den turva pienissä yrityk­sissä menee, sitä vähäi­sem­mäksi käy pien­ten yritys­ten veto­voima. Ihmi­set pyrki­vät sinne, missä turva on parempi eli yli 50 työn­te­ki­jää työl­lis­tä­viin yrityk­siin, Tabell uskoo.

– Jatkossa pieniin yrityk­siin voi olla tarjolla vain sellaista työvoi­maa, joka ei muualle pääse. Tämä tuskin on pien­ten yritys­ten etu.