Työntekijän turva heikkenee pienissä yrityksissä

Hallitusohjelmaan on kirjattu joukko muutoksia, joilla Orpon-Purran hallitus tavoittelee pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamista.

Teollisuusliiton juristi Jenniveera Tabell kuitenkin uskoo, että pienten yritysten toimintaedellytykset eivät muutosehdotuksista parane. Päinvastoin edellytykset saattavat jopa heiketä, kun parempaa turvaa etsivä hyvä ja osaava työvoima hakeutuu mieluummin suuriin yrityksiin töihin.

Hallituksen muutosehdotuksiin lukeutuu, että yhteistoimintalain soveltamisen raja nostetaan nykyisestä vähintään 20 henkeä työllistävistä vähintään 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin.

– Nosto merkitsisi, että iso määrä työntekijöitä jäisi muutostilanteissa yhteistoimintalain työntekijöitä suojaavien elementtien ulkopuolelle. Työntekijöiden kohtelu jäisi näin työantajan hyväntahtoisuuden ja vapaaehtoisuuden varaan, Tabell kertoo.

Suomessa on alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä yli 400 000 ja alle 50 henkeä työllistäviä yli 16 000. Yt-lain ulkopuolella on jo nyt satoja tuhansia palkansaajia ja määrä on kasvamassa edelleen.

YT-LAKI TUO TURVAA TYÖNTEKIJÖILLE

Yhteistoimintalain tarkoituksena on muun muassa turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä, sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä. Työntekijä kohtaa yt-lain soveltamisen erityisesti muutosneuvottelutilanteissa.

Laki muun muassa määrää, missä tilanteissa työantajan on käytävä työntekijöiden kanssa muutosneuvottelut, milloin ne on aloitettava, mistä on neuvoteltava, kuinka kauan neuvottelujen on kestettävä.

– Yt-menettelyissä asiat tulevat käytyä läpi tietyn kaavan mukaisesti. Jotta kaava menisi oikein, työnantajan on noudatettava huolellisesti yt-lain vaatimuksia, Tabell sanoo.

– Jos neuvotteluita ei käydä, työnantaja voi melko vapaasti esittää ainakin tuotannolliset perusteet irtisanomisille ja muille muutoksille. Kun ei olla lain piirissä, vaihtoehtoisten, työntekijöille parempien ratkaisujen harkitsemisen ja niiden käytettävyyden kirjallisen arvioimisen velvoite pääosin puuttuu.

Jos neuvotteluita ei käydä, työnantaja voi melko vapaasti esittää ainakin tuotannolliset perusteet irtisanomisille ja muille muutoksille.

Jos yt-menettelyä ei yrityksessä tarvitse noudattaa, jokainen työntekijä on omillaan suhteessa työnantajaan. Tabellin mielestä yt-lain mukaisten menettelyiden puuttuminen työpaikoilla johtaa helposti siihen, että esimerkiksi riittäviä tietoja yrityksen kokonaistilanteesta ei saa tarpeeksi ajoissa.

– Jälkikäteiskontrolli on aina hankalaa, jos asiat ovat jo tapahtuneet.

Lisäksi Tabell sanoo, että työntekijöille yt-lain noudattamisella voi olla iso rahallinen merkitys.

– Lain rikkomuksista seuraa sanktioita. Hyvitykset maksetaan jokaiselle työntekijälle ja silloin saatetaan puhua tuhansista euroista per työntekijä.

PIENILTÄ POISTUU TAKAISINOTTOVELVOITE

Hallituksen esityksessä merkittävää pienten ja myös suurten yritysten kannalta on, että hallitus esittää muutosneuvotteluaikojen vähimmäiskestojen puolittamista.

Nykyisen lain mukaan neuvottelujen vähimmäisajat vaihtelevat riippuen neuvottelun syystä ja neuvottelujen kohteena olevien työntekijöiden määrästä. Esimerkiksi alle kymmenen hengen irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvotteluiden vähimmäisaika on 14 päivää.

– Systeemin muutos vaatisi ihmisiltä huomattavaa taloudellista varautumista. Kun vielä työttömyysturva heikkenee sekä kestoltaan että tasoltaan ja myös sosiaaliturva heikkenee, ihmisten mahdollisuus tulla taloudellisesti toimeen heikkenee huomattavasti.

Mitä heikommaksi työntekijöiden turva pienissä yrityksissä menee, sitä vähäisemmäksi käy pienten yritysten vetovoima.

Pieniin, alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin kohdistuu myös hallituksen ehdottama takaisinottovelvoitteen poistaminen. Työntekijää ei ehdotuksen mukaisesti enää tarvitsisi ottaa takaisin, jos hänet on irtisanottu.

– Tämä vauhdittaa tilanteita, joissa työntekijöitä voidaan vaihtaa esimerkiksi silloin, kun he ovat kalliita, heillä on terveysongelmia tai he ovat muuten työnantajan näkökulmasta hankalia, Tabell kertoo.

– Tämä muuttaa työsuhteen jatkuvuuden yhä hatarammaksi. Jatkossa ei riitä enää, että työntekijä hoitaa työnsä työsopimuksen edellyttämällä tavalla vaan pitää olla sulava, miellyttävä ja työnantajan näkökulmasta nöyrä ja kuuliainen. Työntekijät joutuvat näin hyvin alisteiseen asemaan.

PIENTEN VETOVOIMA HEIKKENEE

Hallitus perustelee muutosehdotuksiaan työllistämisen esteiden purkamisella ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamisella.

Paljon käytetty perustelu on myös, että yrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys.

– Mielestäni palkkauksen ongelma ei ole se, etteikö henkilöistä pääsisi yksilöperusteisesti eroon aika nopeastikin. Jo nyt koeajat ovat pitkät ja irtisanomisajat lyhyet, Tabell epäilee.

– On totta, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys monelle yrittäjälle, mutta mielestäni ongelma ei ole se, etteikö työntekijöistä pääsisi helposti ja nopeasti eroon, vaan työnantajalle tuomat taloudelliset velvoitteet.

Muutokset muuttavat pienten yritysten työntekijöiden turvan. Tällä voi olla iso merkitys myös yrityksille.

– Näen, että mitä heikommaksi työntekijöiden turva pienissä yrityksissä menee, sitä vähäisemmäksi käy pienten yritysten vetovoima. Ihmiset pyrkivät sinne, missä turva on parempi eli yli 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, Tabell uskoo.

– Jatkossa pieniin yrityksiin voi olla tarjolla vain sellaista työvoimaa, joka ei muualle pääse. Tämä tuskin on pienten yritysten etu.