Veli-Matti Kauppinen: Osaamisen kehittämisessä takapakkia

Leikkaus­lis­to­ja toteut­ta­van maamme hal­li­tuk­sen päätös lakkaut­taa aikuisk­oulu­tus­tu­ki kulu­van vuo­den eloku­un alus­ta on erit­täin harmilli­nen ja lyhyt­näköi­nen toimen­pide. Samaan lopet­tamis­paket­ti­in kuu­lu­vat myös vuorot­telu­va­paan ja ammat­ti­tutk­in­tostipendin lakkau­tuk­set. Kuten arva­ta saat­taa, palaute ja lausun­not näistä hal­li­tuk­sen esi­tyk­sistä ovat olleet hyvin kri­it­tisiä. Negati­ivista palautet­ta on tul­lut jopa työmin­is­terin omas­ta min­is­ter­iöstä. Kri­ti­ik­ki on kuitenkin kaiku­mas­sa kuuroille korville.

Aikuisk­oulu­tustuen tilalle ei ole vielä päätet­ty kor­vaavaa jär­jestelmää. Tätä varten on perustet­tu työryh­mä, joka on selvit­tänyt eri­laisia vai­h­toe­hto­ja. Pahim­mil­laan tulos­sa on pitkä ajan­jak­so, jos­sa kor­vaavaa tuk­i­jär­jestelmää ei ole lainkaan. On selvää, että tämä ei voi jäädä ilman merkit­täviä vaiku­tuk­sia työn­tek­i­jöille.

Palka­nsaa­japuolel­la on aito ja suuri huoli siitä, miten uudessa jär­jestelmässä tur­vataan opiskelu­aikainen toimeen­tu­lo. Toimeen­tu­lon merk­i­tys koros­tuu eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaisil­la ja nais­val­taisil­la aloil­la. Opin­to­lainaan perus­tu­va malli lisää entis­es­tään koulu­tuk­sen kasaan­tu­mista hyvä­tu­loisille.

Suomes­sa men­nään täl­lä het­kel­lä aivan päin­vas­taiseen suun­taan kuin keskei­sis­sä ver­rokki­mais­samme, jois­sa vah­vasti pain­ote­taan osaamisen ylläpitämisen ja kehit­tämisen merk­i­tys­tä.

Opin­to­lainaan perus­tu­va malli lisää entis­es­tään koulu­tuk­sen kasaan­tu­mista hyvä­tu­loisille.

Työn mur­ros ja dig­i­tal­isaa­tion vauhdikas eten­e­m­i­nen tuo­vat tul­lessaan jatku­via tarpei­ta osaamisen päivit­tämiseen ja kehit­tämiseen. Esimerkik­si Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa on työ­markki­naos­a­puolien yhteiset osaamisen kehit­tämistä tuke­vat rahas­tot. Ruot­sis­sa osaamisen kehit­tämiseen työ­suh­teen aikana voi saa­da tukea jopa 80 pros­ent­tia palka­s­ta.

Aikuisk­oulu­tustuen lakkaut­ta­mi­nen ei edis­tä mil­lään taval­la työelämässä tarvit­tavien taito­jen kehit­tämistä. On myös muis­tet­ta­va, että toim­i­henkilöi­den ja tuotan­non työn­tek­i­jöi­den toimenku­vat läh­estyvät entistä enem­män toisi­aan mon­es­sa suh­teessa ja uusien taito­jen omak­sum­i­nen on vält­tämätön­tä.

Maan hal­li­tuk­sen toimet ovat myrkkyä palka­nsaa­jien osaamisen paran­tamiselle. Me ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keessä uskomme koulu­tuk­sen voimaan. Pohdit­tavak­si kan­nat­taa nos­taa, pitäisikö meil­läkin olla osaamisen kehit­tämistä tuke­via rahas­to­ja. Toiv­ot­tavasti näemme tule­vaisu­udessa uusia työe­htosopimusten kir­jauk­sia, joil­la mah­dol­lis­te­taan työn­tek­i­jöi­den osaamis­ta­son nos­to ja yhteinen näke­mys siitä, että osaamista koroste­taan juh­la­puhei­den lisäk­si myös työ­paikko­jen arjes­sa.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton koulu­tus­pääl­likkö.