Veli-Matti Kauppinen: Osaamisen kehit­tä­mi­sessä takapakkia

Leikkaus­lis­toja toteut­tavan maamme halli­tuksen päätös lakkauttaa aikuis­kou­lu­tus­tuki kuluvan vuoden elokuun alusta on erittäin harmil­linen ja lyhyt­nä­köinen toimen­pide. Samaan lopet­ta­mis­pa­ket­tiin kuuluvat myös vuorot­te­lu­va­paan ja ammat­ti­tut­kin­tos­ti­pendin lakkau­tukset. Kuten arvata saattaa, palaute ja lausunnot näistä halli­tuksen esityk­sistä ovat olleet hyvin kriit­tisiä. Negatii­vista palau­tetta on tullut jopa työmi­nis­terin omasta minis­te­riöstä. Kritiikki on kuitenkin kaiku­massa kuuroille korville.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen tilalle ei ole vielä päätetty korvaavaa järjes­telmää. Tätä varten on perus­tettu työryhmä, joka on selvit­tänyt erilaisia vaihtoeh­toja. Pahim­mil­laan tulossa on pitkä ajanjakso, jossa korvaavaa tukijär­jes­telmää ei ole lainkaan. On selvää, että tämä ei voi jäädä ilman merkit­täviä vaiku­tuksia työntekijöille.

Palkan­saa­ja­puo­lella on aito ja suuri huoli siitä, miten uudessa järjes­tel­mässä turva­taan opiske­luai­kainen toimeen­tulo. Toimeen­tulon merkitys korostuu erityi­sesti matala­palk­kai­silla ja naisval­tai­silla aloilla. Opinto­lai­naan perus­tuva malli lisää entises­tään koulu­tuksen kasaan­tu­mista hyvätuloisille.

Suomessa mennään tällä hetkellä aivan päinvas­tai­seen suuntaan kuin keskei­sissä verrok­ki­mais­samme, joissa vahvasti paino­te­taan osaamisen ylläpi­tä­misen ja kehit­tä­misen merkitystä.

Opinto­lai­naan perus­tuva malli lisää entises­tään koulu­tuksen kasaan­tu­mista hyvätuloisille.

Työn murros ja digita­li­saa­tion vauhdikas etene­minen tuovat tulles­saan jatkuvia tarpeita osaamisen päivit­tä­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen. Esimer­kiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on työmark­ki­naos­a­puo­lien yhteiset osaamisen kehit­tä­mistä tukevat rahastot. Ruotsissa osaamisen kehit­tä­mi­seen työsuh­teen aikana voi saada tukea jopa 80 prosenttia palkasta.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen lakkaut­ta­minen ei edistä millään tavalla työelä­mässä tarvit­ta­vien taitojen kehit­tä­mistä. On myös muistet­tava, että toimi­hen­ki­löiden ja tuotannon työnte­ki­jöiden toimen­kuvat lähes­tyvät entistä enemmän toisiaan monessa suhteessa ja uusien taitojen omaksu­minen on välttämätöntä.

Maan halli­tuksen toimet ovat myrkkyä palkan­saa­jien osaamisen paran­ta­mi­selle. Me ammat­tiyh­dis­tys­liik­keessä uskomme koulu­tuksen voimaan. Pohdit­ta­vaksi kannattaa nostaa, pitäi­sikö meilläkin olla osaamisen kehit­tä­mistä tukevia rahas­toja. Toivot­ta­vasti näemme tulevai­suu­dessa uusia työeh­to­so­pi­musten kirjauksia, joilla mahdol­lis­te­taan työnte­ki­jöiden osaamis­tason nosto ja yhteinen näkemys siitä, että osaamista koros­te­taan juhla­pu­heiden lisäksi myös työpaik­kojen arjessa.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö.