”Halli­tuk­sen toimet rikko­vat pohjois­mai­sen mallin perinteitä”

Orpon-Purran halli­tus on omien sano­jensa mukaan viemässä Suomea kohti pohjois­maista mallia. Työn­te­ki­jä­puo­lella on katsottu, että rajut sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­set ja työn­te­ki­jöi­den aseman heiken­nyk­set vievät Suomea pois­päin pohjois­mai­sesta mallista.

Teol­li­suu­den palkan­saa­jat TP:n julkai­se­massa Jous­ton ja turvan tasa­paino – Tans­kan työl­li­syys­po­li­tiikka pohjois­mai­sessa vertai­lussa ‑analyy­sissä KTT Heikki Palviai­nen tarkas­te­lee Tans­kan jous­to­tur­va­mal­lia ja vertaa sitä Suomeen ja Ruotsiin.

Tans­kan jous­to­tur­va­malli koos­tuu jous­ta­vasta palk­kaa­mi­sesta ja irti­sa­no­mi­sesta, ante­li­aasta sosi­aa­li­tur­vasta ja työt­tö­mien akti­voin­nista. Tans­kan julki­nen talous on tällä hetkellä kestä­vällä pohjalla, vaikka väes­tön ikään­ty­mi­nen on huolena Tanskassakin.

– Kasvu, korkeat mini­mi­pal­kat ja ante­lias sosi­aa­li­turva eivät ole vastak­kai­sia voimia, Palviai­nen sanoi analyy­sin julkai­su­ti­lai­suu­dessa 22.3.2024.

Suomi voi oppia jous­ton ja turvan tasapainosta.

Suomeen verrat­tuna Tans­kassa työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­nen on helpom­paa, mutta ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva on Suomea korkeampi. Työt­tö­mien palve­lui­hin on panos­tettu jopa 2 prosent­tia suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen, mikä on tupla­ten Suomeen verrattuna.

– Suomi voi oppia jous­ton ja turvan tasa­pai­nosta, Palviai­nen sanoo.

TAUSTALLA LUOTTAMUS

Tans­kassa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van taso on pieni­tu­loi­silla jopa 90 prosent­tia. Suomessa maan halli­tus on porras­ta­massa ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa siten, että pieni­tu­loi­set käytän­nössä putoa­vat pois turvan piiristä kahden kuukau­den työt­tö­myy­den jälkeen.

– Kirjal­li­suus ei kerro, että sosi­aa­li­tur­van heiken­nyk­set loisi­vat työtä, Palviai­nen sanoi.

Tans­kan malli on vaati­nut luottamusta.

Tans­kan jous­to­tur­va­malli on luotu kolmi­kan­tai­sessa yhteis­työssä valtio­val­lan ja työmark­ki­naos­a­puol­ten sopi­muk­sella. Malli naut­tii laajaa suosiota sekä väes­tön että poliit­tis­ten puoluei­den piirissä.

– Tans­kan malli on vaati­nut luot­ta­musta, Palviai­nen sanoi.

Suomen halli­tus on lisää­mässä työmark­ki­noille jous­toja, mutta ansio­tur­vaan tai työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin ei olla panostamassa.

– Näen, että halli­tuk­sen toimet rikko­vat pohjois­mai­sen mallin perin­teitä, Palviai­nen arvioi.

KOHTI HEIKKOA TYÖSUHDETURVAA

Analyy­sin julkai­su­ti­lai­suu­dessa komment­ti­pu­heen­vuo­rot piti­vät Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta, työelä­mä­pro­fes­sori Minna Kivi­pelto Jyväs­ky­län yliopis­tosta ja SDP:n edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Tytti Tuppu­rai­nen.

Neva­ranta muis­tutti, että suoma­lai­sessa järjes­tel­mässä työsuh­teen ehdot eivät jousta, mutta työsuh­teet jous­ta­vat. Käytän­nössä siis henki­lös­tön lomaut­ta­mi­nen ja irti­sa­no­mi­nen on help­poa talou­del­li­silla ja tuotan­nol­li­silla perusteilla.

– Meillä on ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva. Näin on voitu hyväk­syä, että työsuhde jous­taa poik­keuk­sel­li­sen helposti, Neva­ranta sanoi.

Oikeis­to­hal­li­tus on muut­ta­massa tilan­netta dramaat­ti­sesti. Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van raju leik­kaus, irti­sa­no­mi­sen helpot­ta­mi­nen ja perus­te­le­mat­to­mien määrä­ai­kai­suuk­sien lisää­mi­nen sekä alle 50 työn­tekijän yritys­ten pudot­ta­mi­nen pois yt-lain piiristä ovat kova paketti.

– Päätök­set kasau­tu­vat. Suomi siir­tyy heikon työsuh­de­tur­van maaksi, Neva­ranta sanoi.

LAATU VOITTAA MÄÄRÄN

Tans­kan mallissa työl­lis­ty­mi­sen palve­lui­hin on panos­tettu rajusti. Tutki­muk­sen mukaan myös tulok­set ovat onnistuneita.

Työelä­mä­pro­fes­sori Minna Kivi­pelto muis­tutti, että Suomes­sa­kin on paljon työt­tö­mille suun­nat­tuja palve­luja, hänen lasku­jensa mukaan 62 eri palve­lua. Käsi­tys palve­lusta on näyt­tä­nyt koke­van arvonalenemaa.

– Meillä kutsu­taan palve­luksi asioita, joissa työtön ei kohtaa ihmi­siä, Kivi­pelto sanoi.

Tutki­muk­sen mukaan Suomessa ongel­maksi on koettu palve­lu­jär­jes­tel­män pirstaleisuus.

– Heikossa työmark­kina-asemassa olevien on todella vaikea saada tietoa, mitkä palve­lut heille kuulu­vat, Kivi­pelto totesi.

TOINEN PUOLI PUUTTUU

Kansan­edus­taja Tytti Tuppu­rai­nen totesi, että Orpon-Purran halli­tuk­sen olisi syytä tutus­tua Tans­kan malliin.

– Orpon halli­tus on lisää­mässä jous­ta­vuutta, mutta toimista puut­tuu Tans­kan mallin toinen puoli, eli akti­vointi ja turva. Tämä on se ongelma, Tuppu­rai­nen sanoi.

THL on arvioi­nut, että halli­tus­oh­jel­man toimet ajavat 100 000 suoma­laista toimeen­tu­lo­tuen varaan. Köyhien lasten määrä on kasva­massa 17 000 hengellä. Maan halli­tus ei itse ole tehnyt arvioita sosi­aa­li­tur­van leik­kaus­ten koko­nais­vai­ku­tuk­sista, mistä myös oikeus­kans­leri on anta­nut moitteet.

– Halli­tus ei joko ymmärrä, mitä se on teke­mässä, tai halli­tus ei välitä, mitkä sen poli­tii­kan seurauk­set yhteis­kun­nalle ovat, Tuppu­rai­nen sanoi.

Lue koko raportti: Jous­ton ja turvan tasa­paino – Tans­kan työl­li­syys­po­li­tiikka pohjois­mai­sessa vertailussa