”Hallituksen toimet rikkovat pohjoismaisen mallin perinteitä”

Orpon-Purran hallitus on omien sanojensa mukaan viemässä Suomea kohti pohjoismaista mallia. Työntekijäpuolella on katsottu, että rajut sosiaaliturvan leikkaukset ja työntekijöiden aseman heikennykset vievät Suomea poispäin pohjoismaisesta mallista.

Teollisuuden palkansaajat TP:n julkaisemassa Jouston ja turvan tasapaino – Tanskan työllisyyspolitiikka pohjoismaisessa vertailussa -analyysissä KTT Heikki Palviainen tarkastelee Tanskan joustoturvamallia ja vertaa sitä Suomeen ja Ruotsiin.

Tanskan joustoturvamalli koostuu joustavasta palkkaamisesta ja irtisanomisesta, anteliaasta sosiaaliturvasta ja työttömien aktivoinnista. Tanskan julkinen talous on tällä hetkellä kestävällä pohjalla, vaikka väestön ikääntyminen on huolena Tanskassakin.

– Kasvu, korkeat minimipalkat ja antelias sosiaaliturva eivät ole vastakkaisia voimia, Palviainen sanoi analyysin julkaisutilaisuudessa 22.3.2024.

Suomi voi oppia jouston ja turvan tasapainosta.

Suomeen verrattuna Tanskassa työntekijöiden irtisanominen on helpompaa, mutta ansiosidonnainen työttömyysturva on Suomea korkeampi. Työttömien palveluihin on panostettu jopa 2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on tuplaten Suomeen verrattuna.

– Suomi voi oppia jouston ja turvan tasapainosta, Palviainen sanoo.

TAUSTALLA LUOTTAMUS

Tanskassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on pienituloisilla jopa 90 prosenttia. Suomessa maan hallitus on porrastamassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että pienituloiset käytännössä putoavat pois turvan piiristä kahden kuukauden työttömyyden jälkeen.

– Kirjallisuus ei kerro, että sosiaaliturvan heikennykset loisivat työtä, Palviainen sanoi.

Tanskan malli on vaatinut luottamusta.

Tanskan joustoturvamalli on luotu kolmikantaisessa yhteistyössä valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten sopimuksella. Malli nauttii laajaa suosiota sekä väestön että poliittisten puolueiden piirissä.

– Tanskan malli on vaatinut luottamusta, Palviainen sanoi.

Suomen hallitus on lisäämässä työmarkkinoille joustoja, mutta ansioturvaan tai työllistymistä edistäviin palveluihin ei olla panostamassa.

– Näen, että hallituksen toimet rikkovat pohjoismaisen mallin perinteitä, Palviainen arvioi.

KOHTI HEIKKOA TYÖSUHDETURVAA

Analyysin julkaisutilaisuudessa kommenttipuheenvuorot pitivät Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta, työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Nevaranta muistutti, että suomalaisessa järjestelmässä työsuhteen ehdot eivät jousta, mutta työsuhteet joustavat. Käytännössä siis henkilöstön lomauttaminen ja irtisanominen on helppoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

– Meillä on ansiosidonnainen työttömyysturva. Näin on voitu hyväksyä, että työsuhde joustaa poikkeuksellisen helposti, Nevaranta sanoi.

Oikeistohallitus on muuttamassa tilannetta dramaattisesti. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan raju leikkaus, irtisanomisen helpottaminen ja perustelemattomien määräaikaisuuksien lisääminen sekä alle 50 työntekijän yritysten pudottaminen pois yt-lain piiristä ovat kova paketti.

– Päätökset kasautuvat. Suomi siirtyy heikon työsuhdeturvan maaksi, Nevaranta sanoi.

LAATU VOITTAA MÄÄRÄN

Tanskan mallissa työllistymisen palveluihin on panostettu rajusti. Tutkimuksen mukaan myös tulokset ovat onnistuneita.

Työelämäprofessori Minna Kivipelto muistutti, että Suomessakin on paljon työttömille suunnattuja palveluja, hänen laskujensa mukaan 62 eri palvelua. Käsitys palvelusta on näyttänyt kokevan arvonalenemaa.

– Meillä kutsutaan palveluksi asioita, joissa työtön ei kohtaa ihmisiä, Kivipelto sanoi.

Tutkimuksen mukaan Suomessa ongelmaksi on koettu palvelujärjestelmän pirstaleisuus.

– Heikossa työmarkkina-asemassa olevien on todella vaikea saada tietoa, mitkä palvelut heille kuuluvat, Kivipelto totesi.

TOINEN PUOLI PUUTTUU

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen totesi, että Orpon-Purran hallituksen olisi syytä tutustua Tanskan malliin.

– Orpon hallitus on lisäämässä joustavuutta, mutta toimista puuttuu Tanskan mallin toinen puoli, eli aktivointi ja turva. Tämä on se ongelma, Tuppurainen sanoi.

THL on arvioinut, että hallitusohjelman toimet ajavat 100 000 suomalaista toimeentulotuen varaan. Köyhien lasten määrä on kasvamassa 17 000 hengellä. Maan hallitus ei itse ole tehnyt arvioita sosiaaliturvan leikkausten kokonaisvaikutuksista, mistä myös oikeuskansleri on antanut moitteet.

– Hallitus ei joko ymmärrä, mitä se on tekemässä, tai hallitus ei välitä, mitkä sen politiikan seuraukset yhteiskunnalle ovat, Tuppurainen sanoi.

Lue koko raportti: Jouston ja turvan tasapaino – Tanskan työllisyyspolitiikka pohjoismaisessa vertailussa