”Hallituksen toimet rikkovat pohjoismaisen mallin perinteitä”

Orpon-Purran hal­li­tus on omien sano­jen­sa mukaan viemässä Suomea kohti pohjo­is­maista mallia. Työn­tek­i­jäpuolel­la on kat­sot­tu, että rajut sosi­aal­i­tur­van leikkauk­set ja työn­tek­i­jöi­den ase­man heiken­nyk­set vievät Suomea pois­päin pohjo­is­mais­es­ta mallista.

Teol­lisu­u­den palka­nsaa­jat TP:n julkaise­mas­sa Jous­ton ja tur­van tas­apaino – Tan­skan työl­lisyyspoli­ti­ik­ka pohjo­is­maises­sa ver­tailus­sa ‑ana­ly­y­sis­sä KTT Heik­ki Palvi­ainen tarkastelee Tan­skan jous­to­tur­va­mallia ja ver­taa sitä Suomeen ja Ruot­si­in.

Tan­skan jous­to­tur­va­malli koos­t­uu jous­tavas­ta palkkaamis­es­ta ja irti­sanomis­es­ta, anteliaas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta ja työt­tömien aktivoin­nista. Tan­skan julki­nen talous on täl­lä het­kel­lä kestäväl­lä poh­jal­la, vaik­ka väestön ikään­tymi­nen on huole­na Tan­skas­sakin.

– Kasvu, korkeat min­imi­palkat ja antelias sosi­aal­i­tur­va eivät ole vas­takkaisia voimia, Palvi­ainen sanoi ana­lyysin julka­isu­ti­laisu­udessa 22.3.2024.

Suo­mi voi oppia jous­ton ja tur­van tas­apain­os­ta.

Suomeen ver­rat­tuna Tan­skas­sa työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­nen on helpom­paa, mut­ta ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on Suomea korkeampi. Työt­tömien palvelui­hin on panos­tet­tu jopa 2 pros­ent­tia suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen, mikä on tuplat­en Suomeen ver­rat­tuna.

– Suo­mi voi oppia jous­ton ja tur­van tas­apain­os­ta, Palvi­ainen sanoo.

TAUSTALLA LUOTTAMUS

Tan­skas­sa ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van taso on pien­i­t­u­loisil­la jopa 90 pros­ent­tia. Suomes­sa maan hal­li­tus on por­ras­ta­mas­sa ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa siten, että pien­i­t­u­loiset käytän­nössä putoa­vat pois tur­van piiristä kah­den kuukau­den työt­tömyy­den jäl­keen.

– Kir­jal­lisu­us ei ker­ro, että sosi­aal­i­tur­van heiken­nyk­set loisi­vat työtä, Palvi­ainen sanoi.

Tan­skan malli on vaat­in­ut luot­ta­mus­ta.

Tan­skan jous­to­tur­va­malli on luo­tu kolmikan­taises­sa yhteistyössä val­tio­val­lan ja työ­markki­naos­a­puolten sopimuk­sel­la. Malli naut­tii laa­jaa suo­sio­ta sekä väestön että poli­it­tis­ten puoluei­den piiris­sä.

– Tan­skan malli on vaat­in­ut luot­ta­mus­ta, Palvi­ainen sanoi.

Suomen hal­li­tus on lisäämässä työ­markki­noille jous­to­ja, mut­ta ansio­tur­vaan tai työl­listymistä edis­tävi­in palvelui­hin ei olla panos­ta­mas­sa.

– Näen, että hal­li­tuk­sen toimet rikko­vat pohjo­is­maisen mallin per­in­teitä, Palvi­ainen arvioi.

KOHTI HEIKKOA TYÖSUHDETURVAA

Ana­lyysin julka­isu­ti­laisu­udessa kom­ment­tipuheen­vuorot pitivät Teol­lisu­us­li­iton yhteiskun­ta­suhde­pääl­likkö Timo Nevaran­ta, työelämäpro­fes­sori Min­na Kivipel­to Jyväskylän yliopis­tos­ta ja SDP:n eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Tyt­ti Tup­pu­rainen.

Nevaran­ta muis­tut­ti, että suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä työ­suh­teen ehdot eivät jous­ta, mut­ta työ­suh­teet jous­ta­vat. Käytän­nössä siis henkilöstön lomaut­ta­mi­nen ja irti­sanomi­nen on help­poa taloudel­lisil­la ja tuotan­nol­lisil­la perusteil­la.

– Meil­lä on ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va. Näin on voitu hyväksyä, että työ­suhde jous­taa poikkeuk­sel­lisen hel­posti, Nevaran­ta sanoi.

Oikeis­to­hal­li­tus on muut­ta­mas­sa tilan­net­ta dra­maat­tis­es­ti. Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van raju leikkaus, irti­sanomisen helpot­ta­mi­nen ja perustelemat­tomien määräaikaisuuk­sien lisäämi­nen sekä alle 50 työn­tek­i­jän yri­tys­ten pudot­ta­mi­nen pois yt-lain piiristä ovat kova paket­ti.

– Päätök­set kasautu­vat. Suo­mi siir­tyy heikon työ­suhde­tur­van maak­si, Nevaran­ta sanoi.

LAATU VOITTAA MÄÄRÄN

Tan­skan mallis­sa työl­listymisen palvelui­hin on panos­tet­tu rajusti. Tutkimuk­sen mukaan myös tulok­set ovat onnis­tunei­ta.

Työelämäpro­fes­sori Min­na Kivipel­to muis­tut­ti, että Suomes­sakin on paljon työt­tömille suun­nat­tu­ja palvelu­ja, hänen lasku­jen­sa mukaan 62 eri palvelua. Käsi­tys palvelus­ta on näyt­tänyt koke­van arvonalen­e­maa.

– Meil­lä kut­su­taan palveluk­si asioi­ta, jois­sa työtön ei kohtaa ihmisiä, Kivipel­to sanoi.

Tutkimuk­sen mukaan Suomes­sa ongel­mak­si on koet­tu palvelu­jär­jestelmän pirstaleisu­us.

– Heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien on todel­la vaikea saa­da tietoa, mitkä palve­lut heille kuu­lu­vat, Kivipel­to tote­si.

TOINEN PUOLI PUUTTUU

Kansane­dus­ta­ja Tyt­ti Tup­pu­rainen tote­si, että Orpon-Purran hal­li­tuk­sen olisi syytä tutus­tua Tan­skan malli­in.

– Orpon hal­li­tus on lisäämässä jous­tavu­ut­ta, mut­ta toimista puut­tuu Tan­skan mallin toinen puoli, eli aktivoin­ti ja tur­va. Tämä on se ongel­ma, Tup­pu­rainen sanoi.

THL on arvioin­ut, että hal­li­tu­so­hjel­man toimet aja­vat 100 000 suo­ma­laista toimeen­tu­lotuen varaan. Köy­hien las­ten määrä on kas­va­mas­sa 17 000 hen­gel­lä. Maan hal­li­tus ei itse ole tehnyt arvioi­ta sosi­aal­i­tur­van leikkausten kokon­ais­vaiku­tuk­sista, mis­tä myös oikeuskans­leri on antanut moit­teet.

– Hal­li­tus ei joko ymmär­rä, mitä se on tekemässä, tai hal­li­tus ei väl­itä, mitkä sen poli­ti­ikan seu­rauk­set yhteiskun­nalle ovat, Tup­pu­rainen sanoi.

Lue koko raport­ti: Jous­ton ja tur­van tas­apaino – Tan­skan työl­lisyyspoli­ti­ik­ka pohjo­is­maises­sa ver­tailus­sa