”Halli­tuksen toimet rikkovat pohjois­maisen mallin perinteitä”

Orpon-Purran hallitus on omien sanojensa mukaan viemässä Suomea kohti pohjois­maista mallia. Työnte­ki­jä­puo­lella on katsottu, että rajut sosiaa­li­turvan leikkaukset ja työnte­ki­jöiden aseman heiken­nykset vievät Suomea poispäin pohjois­mai­sesta mallista.

Teolli­suuden palkan­saajat TP:n julkai­se­massa Jouston ja turvan tasapaino – Tanskan työlli­syys­po­li­tiikka pohjois­mai­sessa vertai­lussa ‑analyy­sissä KTT Heikki Palviainen tarkas­telee Tanskan jousto­tur­va­mallia ja vertaa sitä Suomeen ja Ruotsiin.

Tanskan jousto­tur­va­malli koostuu jousta­vasta palkkaa­mi­sesta ja irtisa­no­mi­sesta, anteli­aasta sosiaa­li­tur­vasta ja työttö­mien aktivoin­nista. Tanskan julkinen talous on tällä hetkellä kestä­vällä pohjalla, vaikka väestön ikään­ty­minen on huolena Tanskassakin.

– Kasvu, korkeat minimi­palkat ja antelias sosiaa­li­turva eivät ole vastak­kaisia voimia, Palviainen sanoi analyysin julkai­su­ti­lai­suu­dessa 22.3.2024.

Suomi voi oppia jouston ja turvan tasapainosta.

Suomeen verrat­tuna Tanskassa työnte­ki­jöiden irtisa­no­minen on helpompaa, mutta ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva on Suomea korkeampi. Työttö­mien palve­luihin on panos­tettu jopa 2 prosenttia suhteessa brutto­kan­san­tuot­tee­seen, mikä on tuplaten Suomeen verrattuna.

– Suomi voi oppia jouston ja turvan tasapai­nosta, Palviainen sanoo.

TAUSTALLA LUOTTAMUS

Tanskassa ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan taso on pieni­tu­loi­silla jopa 90 prosenttia. Suomessa maan hallitus on porras­ta­massa ansio­si­don­naista työttö­myys­turvaa siten, että pieni­tu­loiset käytän­nössä putoavat pois turvan piiristä kahden kuukauden työttö­myyden jälkeen.

– Kirjal­li­suus ei kerro, että sosiaa­li­turvan heiken­nykset loisivat työtä, Palviainen sanoi.

Tanskan malli on vaatinut luottamusta.

Tanskan jousto­tur­va­malli on luotu kolmi­kan­tai­sessa yhteis­työssä valtio­vallan ja työmark­ki­naos­a­puolten sopimuk­sella. Malli nauttii laajaa suosiota sekä väestön että poliit­tisten puolueiden piirissä.

– Tanskan malli on vaatinut luotta­musta, Palviainen sanoi.

Suomen hallitus on lisää­mässä työmark­ki­noille joustoja, mutta ansio­tur­vaan tai työllis­ty­mistä edistä­viin palve­luihin ei olla panostamassa.

– Näen, että halli­tuksen toimet rikkovat pohjois­maisen mallin perin­teitä, Palviainen arvioi.

KOHTI HEIKKOA TYÖSUHDETURVAA

Analyysin julkai­su­ti­lai­suu­dessa komment­ti­pu­heen­vuorot pitivät Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Nevaranta, työelä­mä­pro­fes­sori Minna Kivipelto Jyväs­kylän yliopis­tosta ja SDP:n eduskun­ta­ryhmän puheen­joh­taja Tytti Tuppu­rainen.

Nevaranta muistutti, että suoma­lai­sessa järjes­tel­mässä työsuh­teen ehdot eivät jousta, mutta työsuh­teet joustavat. Käytän­nössä siis henki­löstön lomaut­ta­minen ja irtisa­no­minen on helppoa talou­del­li­silla ja tuotan­nol­li­silla perusteilla.

– Meillä on ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva. Näin on voitu hyväksyä, että työsuhde joustaa poikkeuk­sel­lisen helposti, Nevaranta sanoi.

Oikeis­to­hal­litus on muutta­massa tilan­netta dramaat­ti­sesti. Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan raju leikkaus, irtisa­no­misen helpot­ta­minen ja perus­te­le­mat­to­mien määrä­ai­kai­suuk­sien lisää­minen sekä alle 50 työntekijän yritysten pudot­ta­minen pois yt-lain piiristä ovat kova paketti.

– Päätökset kasau­tuvat. Suomi siirtyy heikon työsuh­de­turvan maaksi, Nevaranta sanoi.

LAATU VOITTAA MÄÄRÄN

Tanskan mallissa työllis­ty­misen palve­luihin on panos­tettu rajusti. Tutki­muksen mukaan myös tulokset ovat onnistuneita.

Työelä­mä­pro­fes­sori Minna Kivipelto muistutti, että Suomes­sakin on paljon työttö­mille suunnat­tuja palve­luja, hänen lasku­jensa mukaan 62 eri palvelua. Käsitys palve­lusta on näyttänyt kokevan arvonalenemaa.

– Meillä kutsu­taan palve­luksi asioita, joissa työtön ei kohtaa ihmisiä, Kivipelto sanoi.

Tutki­muksen mukaan Suomessa ongel­maksi on koettu palve­lu­jär­jes­telmän pirstaleisuus.

– Heikossa työmark­kina-asemassa olevien on todella vaikea saada tietoa, mitkä palvelut heille kuuluvat, Kivipelto totesi.

TOINEN PUOLI PUUTTUU

Kansan­edus­taja Tytti Tuppu­rainen totesi, että Orpon-Purran halli­tuksen olisi syytä tutustua Tanskan malliin.

– Orpon hallitus on lisää­mässä jousta­vuutta, mutta toimista puuttuu Tanskan mallin toinen puoli, eli aktivointi ja turva. Tämä on se ongelma, Tuppu­rainen sanoi.

THL on arvioinut, että halli­tus­oh­jelman toimet ajavat 100 000 suoma­laista toimeen­tu­lo­tuen varaan. Köyhien lasten määrä on kasva­massa 17 000 hengellä. Maan hallitus ei itse ole tehnyt arvioita sosiaa­li­turvan leikkausten kokonais­vai­ku­tuk­sista, mistä myös oikeus­kans­leri on antanut moitteet.

– Hallitus ei joko ymmärrä, mitä se on tekemässä, tai hallitus ei välitä, mitkä sen politiikan seuraukset yhteis­kun­nalle ovat, Tuppu­rainen sanoi.

Lue koko raportti: Jouston ja turvan tasapaino – Tanskan työlli­syys­po­li­tiikka pohjois­mai­sessa vertailussa