SAK:n Jarkko Eloranta: ”Merkittävää vastaantuloa hallituksen suuntaan on yritetty”

Suomen hallituksen kanssa on käyty taustaneuvotteluita. Näin kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. SAK on esittänyt hallitukselle listan asioista, joista keskusjärjestö olisi valmis neuvottelemaan, jotta umpisolmuun ajautunut työmarkkinatilanne saataisiin avattua.

Elorannan mukaan toistaiseksi hallitus on suhtautunut nihkeästi SAK:n esittämiin kompromissiehdotuksiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) johtama hallitus on itsepintaisesti ajanut eteenpäin hallitusohjelmaansa kirjaamiaan asioita kuuntelematta aidosti työntekijäjärjestöjen esittämiä huolia kirjauksista.

– Olemme ilmaisseet sekä julkisuuteen että hallituksen suuntaan, että mielestämme pitäisi pystyä rakentamaan tasapainoisempaa lähestymistapaa, jotta voitaisiin ratkaista yhä tulehtuneemmaksi käyvä työmarkkinatilanne, Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Elorannan mukaan hallituksella ei olisi mitään estettä jarruttaa esimerkiksi työttömyysturvan heikentämiseen, paikalliseen sopimiseen tai lakko-oikeuden rajoittamiseen tähtääviä lainsäädäntöhankkeitaan.

– On tässä ennenkin kelloja pysäytelty.

NÄISTÄ SAK ON VALMIS NEUVOTTELEMAAN

SAK on viestittänyt hallituksen suuntaan, että se olisi valmis pitkällekin meneviin kompromisseihin koskien muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia, paikallista sopimista ja aikuiskoulutustukea.

– Olemme yhä sitä mieltä, että suurin osa hallituksen työlainsäädännön uudistuksista on sellaisia, joilla ei saavuteta hallituksen isoja tavoitteita työllisyyden parantamisesta tai julkisen talouden tasapainottamisesta, Eloranta toteaa.

– Toki ymmärrämme sen, että työttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvillä leikkauksilla on mahdollisia työllisyysvaikutuksia, mutta ennen kaikkea niillä on keskeinen vaikutus julkisen talouden tasapainottamiseen.

SAK:n kompromissiehdotuksissa esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan olisi syytä saada lievennyksiä koskien pienipalkkaisia, lapsiperheitä sekä ikääntyneitä työttömiä.

Esimerkiksi voitaisiin siirtää päivärahan porrastusta, palauttaa lapsikorotukset osittain sekä helpottaa ikääntyneiden mahdollisuuksia uusia ansiopäivärahaoikeutensa.

Oikeus poliittisiin työtaistelutoimiin pitää jatkossa olla olemassa.

Lisäksi SAK ehdottaa, että jos luottamusmiestä ei yrityksessä ole tai siellä ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, sopijaosapuolena voisi toimia luottamusmiesvaltuutettu tai koko henkilöstö.

– Lakiin olisi vahvistettava oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla ja että luottamusmies olisi ensisijainen sopijaosapuoli.

Hallituksen halu laajentaa paikallista sopimista myös järjestäytymättömiin yrityksiin vaatisi SAK:n mukaan myös asetettuja velvollisuuksia.

– Paikalliseen sopimiseen olisi säädettävä yleinen kohtuullisuussäännös, jonka mukaan yksinomaan työntekijöiden etuja heikentävä paikallinen sopimus olisi mitätön.

Aikuiskoulutustuen SAK toivoo jatkuvan. Keskusjärjestö ehdottaa, että tukea voitaisiin kohdentaa vähemmän koulutetuille työntekijöille, joilla on toisen asteen tutkinto tai sitä matalampi koulutustaso.

SAK haluaisi myös, että poliittisten lakkojen luonne olisi selkeästi erotettavissa. Keskusjärjestö olisi jopa valmis kieltämään niin sanotut vallankumouslakot. Sen sijaan se haluaisi säilyttää työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa puolustavat poliittisluonteiset lakot.

– Oikeus poliittisiin työtaistelutoimiin pitää jatkossa olla olemassa. Voisimme kuitenkin miettiä, että poliittisluonteiset lakot tulisivat suhteellisuusarvioinnin piiriin. Työtuomioistuin voisi arvioida, onko poliittisluonteinen lakko oikeassa suhteessa tavoiteltuun tulokseen nähden.

Myös tukilakot olisi SAK:n mukaan sallittava silloin, kun ne tukevat laillista pääriitaa.

– Tukilakkojen suhteellisuutta voitaisiin kuitenkin arvioida työtuomioistuimessa.

EMME NEUVOTTELE PELKÄSTÄ TYÖMARKKINAMALLISTA

Pääministeri Petteri Orpo on kutsunut työmarkkinaosapuolet neuvotteluun perjantaina 8. maaliskuuta. Toistaiseksi Orpo on viestinyt, että tapaamisen tarkoitus on edistää vientivetoisen työmarkkinamallin neuvotteluita.

SAK:n puheenjohtaja Eloranta kuitenkin sanoo, ettei keskusjärjestö neuvottele pelkästään työmarkkinamallista.

– Me emme lähde keskustelemaan pelkästä työmarkkinamallista. Siinä kantamme ei ole muuttunut. Työrauhakysymykset sekä paikallisen sopimisen säännöt ovat niin keskeinen osa kokonaisuutta, että pelkän palkkamallin sopimiseen ei edellytyksiä ole.

Eloranta muistuttaa myös, että hallituksen esitys ei todellisuudessa tuo mitään uutta nykykäytäntöön. Suomalainen vientimalli on käytössä jo nykyään.

Neuvottelukierroksesta tulee varmasti vaikea.

Sen sijaan Eloranta on huolissaan hallituksen peräänantamattomuudesta. Kun mitään vastaantuloa ei ole tullut, Eloranta ennakoi työmarkkinasolmun vain kiristyvän entisestään. Syksyllä on edessä merkittäviä työehtosopimusneuvotteluita ja niistä Eloranta uskoo tulevan vaikeita.

– Neuvottelukierroksesta tulee varmasti vaikea. Meidän puolellamme on tietenkin mietittävä lainsäädännön muutosten vaikutusta työehtosopimuksiin. Voisi myös kuvitella, että kun tämä tilanne on niin tulehtunut, että työantajat keksivät jotain ikäviä asioita neuvottelupöytään, Eloranta arvioi neuvottelutilannetta.

– Näin voi ajatella, että neuvotteluissa lähdetään kovin kaukaa liikkeelle ja se ei tietenkään ennakoi helppoa kierrosta.