Keijo Mattila toimii pääluottamusmiehenä Bronto Skyliftin Porin tehtaalla.

Kohti seuraa­vaa suur­lak­koa: ”Orpon ja Purran jutut ovat kuin eri maailmasta”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA JUSSI PARTANEN

Teol­li­suus­liit­to­lai­set pääluot­ta­mus­mie­het eri puolilta maata kerto­vat, että kahden päivän lakko piti hyvin ja seuraa­vaa kolmen päivän lakkoa lähes­ty­tään yhtenä rintamana.

Teol­li­suus­liitto järjesti 1.–2.2.2024 kaksi­päi­väi­sen poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­tet­tiin Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelämäheikennyksiä.

Lakon piirissä oli 740 toimi­paik­kaa ja noin 60 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakko oli osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Porissa työn­te­ki­jät olivat lakossa Bronto Skylift Oy:llä. Nosto­lait­teita valmis­ta­van tehtaan pääluot­ta­mus­mies Keijo Mattila kertoo, että kahden päivän lakko hoitui ilman ongelmia.

– Lakko luon­nis­tui hyvin, kaikki olivat poissa työpai­kalta, Mattila kertoo.

SAK ja STTK järjes­ti­vät tors­taina 1.2. Stop nyt! ‑suur­mie­le­no­soi­tuk­sen Helsin­gissä Senaa­tin­to­rilla. Miele­no­soi­tuk­seen osal­lis­tui arviolta yli 13 000 henkeä. Myös Porista Bronto Skylif­tiltä oli edus­tus Senaatintorilla.

– Oli hienoa, että ihmi­set uskal­si­vat lähteä esit­tä­mään mieli­pi­tei­tään ja kannan­ot­to­jaan asioihin.

Teol­li­suus­liitto ilmoitti perjan­taina 2.2. uudesta suur­la­kosta, joka järjes­te­tään 14.–16. helmi­kuuta. Kolmi­päi­väi­nen lakko koskee noin 60 000 teol­li­suu­den työntekijää.

Mattila kertoo, että työpo­ru­kassa olisi toivottu vielä laajem­paa lakkoa, jotta asiat eteni­si­vät nopeam­min. Lakko­val­mius on edel­leen korkealla.

– Jospa se auttaisi, kun ollaan taas pidem­pään lakossa.

Oli hienoa, että ihmi­set uskal­si­vat lähteä esit­tä­mään mielipiteitään.

Päämi­nis­teri Petteri Orpo ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra ovat julki­suu­dessa väit­tä­neet, että halli­tuk­sen toimet eivät juuri heiken­täisi työn­te­ki­jöi­den toimeen­tu­loa ja asemaa.

Työn­te­ki­jöi­den näkö­kul­masta todel­li­suus on hyvin eri näköi­nen. Muun muassa työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­set, lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ja työsuh­teen ehto­jen heiken­nyk­set iske­vät suoraan työntekijöihin.

– Orpon ja Purran jutut ovat kuin eri maailmasta.

Lukkiu­tu­neesta tilan­teesta pääs­tään ulos, jos maan halli­tus aloit­taa aidot neuvot­te­lut työn­te­ki­jä­puo­len kanssa.

– Siltä pohjalta saatai­siin varmasti kompro­mis­seja, mutta tilanne on nyt vaikean näköi­nen, Mattila sanoo.

SANELUPOLITIIKKA SEIS

Orio­nin Kuopion tehtaan pääluot­ta­mus­mies Terhi Kont­ti­nen kertoo, että kahden päivän lakko piti suunnitellusti.

– Lakko onnis­tui odotus­ten mukaan eli ketään ei mennyt töihin. Meillä on yhte­näi­nen porukka, Kont­ti­nen kertoo.

Lakko­val­miutta löytyy jatkos­sa­kin, sillä halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat osuvat rajusti työntekijöihin.

– Halli­tuk­sen järjet­tö­mät suun­ni­tel­mat herät­tä­vät keskus­te­lua. On pöyris­ty­nyt fiilis, miten voi olla noin hurjat suunnitelmat.

Miele­no­soi­tuk­sessa oli yhteen hiileen puhal­ta­mi­sen meininki.

Kont­ti­nen osal­lis­tui Senaa­tin­to­rilla järjes­tet­tyyn suur­mie­le­no­soi­tuk­seen kolle­gan kanssa. Koke­mus oli posi­tii­vi­nen, sillä tori täytyi yhtei­sellä asialla olevista ihmisistä.

– Miele­no­soi­tuk­sessa oli yhteen hiileen puhal­ta­mi­sen meininki.

Seuraa­vaan kolmen päivän lakkoon mennään Kuopion Orio­nilla yhtenä rinta­mana. Tavoit­teena on aito­jen neuvot­te­lu­jen aloit­ta­mi­nen halli­tuk­sen ja työmark­ki­naos­a­puol­ten välillä.

– Ei tuol­lai­sella sane­lu­po­li­tii­kalla saada hyvää aikaan. Pitäisi neuvo­tella, niin saatai­siin molem­pia osapuo­lia tyydyt­tävä ratkaisu, Kont­ti­nen sanoo.

KOHTUUTTOMUUS POIS

UPM Plywood Oy:n Savon­lin­nan vane­ri­teh­taalla kahden päivän lakko sujui suun­ni­tel­lusti, kertoo pääluot­ta­mus­mies Kimmo Natu­nen.

– Lakko meni normaa­listi, eli porukka oli kotona, Natu­nen sanoo.

Vane­ri­teh­taalta oli edus­tus Helsin­gissä Senaa­tin­to­rin suurmielenosoituksessa.

– Miele­no­soi­tus näytti onnis­tu­neelta tapah­tu­malta. Toivot­ta­vasti viesti tavoit­taisi maan halli­tuk­sen. Olisi syytä stopata toimet ja alkaa keskus­te­lui­hin, miten tästä selvi­tään eteenpäin.

Halli­tus­oh­jel­man kirjauk­set tarkoit­ta­vat rajuja heiken­nyk­siä työn­te­ki­jöi­den toimeen­tu­loon sekä asemaan työmark­ki­noilla. Halli­tus on kuiten­kin pyrki­nyt vähät­te­le­mään suun­ni­tel­miensa vaikutuksia.

– Miksi ei olla rehel­li­siä, vaan yrite­tään piilot­taa työn­te­ki­jöille tule­via heiken­nyk­siä, Natu­nen kysyy.

Asiat ovat niin vaka­via, ettei­vät työn­te­ki­jät voi hyväk­syä niitä.

Halli­tus­oh­jel­man vaiku­tuk­set ovat viimeis­tään nyt auen­neet työn­te­ki­jöille, joten seuraa­vaan­kin kolmen päivän lakkoon löytyy vankka tuki.

– Ihmi­sillä on tais­te­lu­tah­toa. Asiat ovat niin vaka­via, ettei­vät työn­te­ki­jät voi hyväk­syä niitä.

Sopi­mi­nen ja kompro­mis­si­kyky ovat avai­mia tilan­teen ratkaisemiseen.

– Pitäisi yhtei­sissä neuvot­te­luissa löytää ratkaisu, ettei kohtuut­to­muuk­sia tapah­tuisi kenel­le­kään, Natu­nen sanoo.

 

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt syksyn ja talven 2023–2024 aikana lukui­sia ulos­mars­seja ja lakkoja vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue lisää Teol­li­suus­lii­ton #Paina­va­Syy-toimista