Lakot pitivät ja suurmielenosoitus onnistui yli odotusten: ”Ammattiyhdistysliike ei peräänny”

Suurmielenosoituksesta ja kahden päivän lakoista lähti Suomen hallitukselle selkeä viesti. Näin sanoo Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.

Torstaina 1. helmikuuta SAK ja STTK järjestivät Helsingin Senaatintorilla Stop nyt! -suumielenosoituksen hallituksen tekemiä ja esittämiä sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia sekä työelämän heikennyksiä vastaan. Mielenosoittajia torilla oli yli 13 000.

Mielenosoitus oli osa SAK:laisten liittojen yhteistä #PainavaSyy-kampanajaa. Osana kampanjaa Teollisuusliitto järjesti kaksipäiväisiä lakkoja yli 700 toimipaikalla. Ensimmäinen ja toinen helmikuuta järjestettyjen lakkojen piirissä oli noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Lue tästä lisää lakonalaisista toimipaikoista.

Nevarannan mukaan sekä suurmielenosoitus että lakot onnistuivat hienosti.

– Mielenosoitus onnistui erittäin hyvin ja se oli myös tämän hallituskauden suurin mielenosoitus toistaiseksi. Sieltä lähti selkeä viesti hallitukselle, Nevaranta sanoo.

Vaikka päivä oli menestys ammattiyhdistysliikkeelle ja työntekijöille, Nevaranta sanoo toivoneensa valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran läsnäoloa torilla. Purraa ei näkynyt, vaikka hän on useassa lehtihaastattelussa toivottanut mielensoittajat tervetulleeksi Valtioneuvoston linnan eteen Senaatintorille.

– Purra olisi voinut tulla kertomaan työntekijöille, miksi voimakkaita toimia kohdistetaan yhteen ja ainoaan kansanryhmään eli työntekijöihin.

Nevarannan mukaan myös kaksipäiväiset lakot pitivät hyvin. Kymmenet tuhannet teollisuusliittolaiset jäivät kotiin niin kuin oli pyydetty.

– Se on osoitus, että ihmisten pettymys hallituksen toimiin ei laimene vaan pettymyksen tunne on pahenevaa laatua.

TYÖTAISTELUTOIMIEN VAIKUTUS SELVIÄÄ MYÖHEMMIN

Lakoista ja mielenosoituksesta huolimatta hallitus ei ole toistaiseksi näyttänyt perääntymisen merkkejä. Leikkaukset ja työelämän heikennyksiin tähtäävät toimet jatkuvat.

Pääministeri Petteri Orpo sanoi viikonloppuna Ylelle, että hallitus ei aio perääntyä. Sen sijaan pääministeri yritti saada työntekijöitä perääntymään omista, uusista työtaistelutoimistaan.

Tämä hallitus ei osoita minkäänlaista sympatiaa työntekijöiden oikeuksia suojaavia rakenteita kohtaan.

Nevaranta kuitenkin uskoo, että työntekijät eivät turhaan mieltään osoittaneet ja lakkoilleet.

– Näillä toimilla on vaikutusta. Mutta mikä tarkalleen vaikutus on, sitä emme voi vielä tietää.

Hallitus on vihjaillut valmistelevansa uusia, miljardiluokan toimia, joista se ilmoittaa huhtikuussa. Nevarannan mukaan pöydällä voi olla laaja kirjo uusia leikkaus- ja heikennystoimenpiteitä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät ovat vaatineet sunnuntailisän poistamista.

– Me näemme, että tämä hallitus ei osoita minkäänlaista sympatiaa työntekijöiden oikeuksia suojaavia rakenteita kohtaan.

Nevaranta muistuttaa myös valtiovarainministeri Purran tammikuun puolivälissä Maaseudun Tulevaisuudessa ilmestyneestä kolumnista. Siinä ministeri totesi suomalaisten työviikon olevan erityisen lyhyt verrokkimaihimme verrattuna.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta jos valtiovarainministeri sanoo tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, että suomalaiset tekevät liian vähän töitä, se on minulle hälyttävä merkki.

Viimeksi suomalaisten työviikkoon halusi puuttua Juha Sipilän (kesk) hallitus. Riita ratkesi kesällä 2016 ammattiliittojen kanssa solmittuun kilpailukykysopimukseen eli kikyyn.

LISÄÄ TYÖTAISTELUTOIMIA ON LUVASSA

Lakkopäivinä ja mielenosoituksessa teollisuusliittolaiset jäsenet peräänkuuluttivat useaan otteeseen toivetta, että hallitus neuvottelisi aidosti työmarkkinaosapuolten kanssa suunnittelemistaan toimista. Sanelupolitiikkaa työmarkkinoille kukaan ei halua, eikä sitä aiota sietää.

Yksi sanelupolitiikan suurista huolenaiheista liittyy hallituksen haluun lisätä paikallista sopimista poistamalla järjestäytymättömiltä yrityksiltä paikallisen sopimisen kiellot. Lisäksi hallitus haluaa, että paikallisen sopimuksen sopijaosapuolena voi jatkossa olla kuka tahansa henkilöstön valitsema edustaja.

– Järjestäytyneitä työmarkkinoita viedään nyt romukoppaan. Pitkällä tähtäyksellä, vuosien päästä meillä voi olla tuloksena, että työehtosopimusten yleissitovuus lakkaa ja sitä kautta myös työehtosopimusten kattavuus romahtaa, Nevaranta sanoo.

– Luottamusmiehet halutaan ohittaa ja halutaan mahdollistaa se, että heikkoja paikallisia sopimuksia voidaan tehdä järjestäytymättömissä yrityksissä. Samalla tämä tarkoittaa, että kukaan ei valvo sopimuksia, eikä kukaan voi puuttua niihin. Tätä kautta nakerretaan työehtosopimusjärjestelmäämme.

Koska hallitus ei aio perääntyä suunnittelemistaan toimista, työtaistelutoimia on jatkettava. Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina 2. helmikuuta järjestävänsä kolmipäiväisiä lakkoja 14. –16 helmikuuta.

– Lakkoruuvin kiristämisvaihe jatkuu. Hallitukselle tämä on viesti, että työntekijät ovat yhteisessä rintamassa. Asiat ovat kokoluokaltaan niin suuria, että ammattiyhdistysliike ei peräänny.

Lue tästä lisää tulevista työtaistelutoimista.