Työelämäheikennykset vastatuulessa

Enem­män kuin puo­let suo­ma­lai­sista vas­tus­taa maan hal­li­tuk­sen härkäpäis­es­ti tavoit­telemia heiken­nyk­siä työelämään.

Maaseudun Tule­vaisu­u­den Kan­tar Agril­la teet­tämän kyse­lyn mukaan yli 60 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista vas­tus­taa hal­li­tuk­sen aja­maa poli­it­tisen lakko-oikeu­den rajoit­tamista ja työn­tek­i­jöi­den irti­sanomis­suo­jan heiken­tämistä. Lin­jaan tämän kanssa aset­tuu SAK:n Veri­an­il­la teet­tämä tutkimus, jon­ka mukaan yli 60 pros­ent­tia väestöstä hyväksyi ammat­tili­it­to­jen 14. jouluku­u­ta toteut­ta­mat poli­it­tiset lakot. Niil­lä vas­tustet­ti­in epäoikeu­den­mukaisek­si koet­tu­ja työelämäheiken­nyk­siä ja sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sia.

Teol­lisu­us­li­iton tutkimusyk­sikön toteut­ta­mas­sa teol­lisu­us­li­it­to­lais­ten ostovoiman kehi­tyk­seen keskit­tyvässä vuo­den 2023 toimi­alakat­sauk­ses­sa tode­taan, että talousti­lanne on monis­sa per­heis­sä haavoit­tuvainen. Tästä lehdestä löy­tyvät esimerkki­laskel­mat puolestaan osoit­ta­vat, että maan hal­li­tuk­sen suun­nit­telemat ja jo läpi­a­ja­mat leikkauk­set osu­vat työn­tek­i­jöi­hin ja hei­dän per­heisi­in­sä esimerkik­si työt­tömyy­den koh­dates­sa kipeästi.

Edel­lä kuvatun poh­jal­ta on ymmär­ret­tävis­sä, mik­si työelämäheiken­nyk­siä ja sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sia vas­tuste­taan niin laa­jasti kuin nyt tapah­tuu. Kysymys on pohjim­mil­taan kahdes­ta asi­as­ta: toimeen­tu­losta ja oikeud­es­ta toimia oman ase­man puo­lus­tamisek­si.

Työ­markki­na­sol­mun avaamises­sa tarvi­taan sanelun sijaan neu­vot­telu­ja.

Asetel­ma työ­markki­noil­la on eden­nyt kohti voimis­tu­vaa vas­takkainaset­telua. Aju­ri­na on toimin­ut maan hal­li­tuk­sen har­joit­ta­ma yksi­no­maan työn­tek­i­jöi­den ase­maa heiken­tävä työ­markki­napoli­ti­ik­ka ja halut­to­muus käy­dä aito­ja keskustelu­ja, saati neu­vot­telu­ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen kanssa. Työ­nan­ta­jien edus­ta­jat puolestaan ovat pääosin pysyneet kat­so­mossa seu­raa­mas­sa kuin­ka hal­li­tus pyrkii muut­ta­maan työ­markki­noiden asetelmia yksipuolis­es­ti yri­tys­ten ja työ­nan­ta­jien eduk­si. Mitä pidem­pään jäykkälavet­ti­nen ase­mis­sa kyt­täilem­i­nen ja kyräilem­i­nen jatkuu, sitä vaikeam­mak­si tilanne rak­en­tuu.

Vas­takkainaset­telu on puret­tavis­sa. Ay-liik­keen viesti on ollut koko ajan selvä. Työ­markki­na­sol­mun avaamises­sa tarvi­taan sanelun sijaan neu­vot­telu­ja, joiden aloit­tamiseen tarvi­taan pää­navaus maan hal­li­tuk­selta. Val­lit­sevas­sa tilanteessa viisaus piilee kansakun­nan vahvuuk­sien tun­nistamises­sa ja sen yht­enäisyy­destä huole­htimises­sa.

Sopimusy­hteiskun­ta on ollut Suomen voimavara, ja sitä se voi olla myös tule­vaisu­udessa kas­vavaa hyv­in­voin­tia, työl­lisyyt­tä ja taloudel­lista kehi­tys­tä tavoiteltaes­sa.