Työelämäheikennykset vastatuulessa

Enemmän kuin puolet suomalaisista vastustaa maan hallituksen härkäpäisesti tavoittelemia heikennyksiä työelämään.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista vastustaa hallituksen ajamaa poliittisen lakko-oikeuden rajoittamista ja työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä. Linjaan tämän kanssa asettuu SAK:n Verianilla teettämä tutkimus, jonka mukaan yli 60 prosenttia väestöstä hyväksyi ammattiliittojen 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. Niillä vastustettiin epäoikeudenmukaiseksi koettuja työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia.

Teollisuusliiton tutkimusyksikön toteuttamassa teollisuusliittolaisten ostovoiman kehitykseen keskittyvässä vuoden 2023 toimialakatsauksessa todetaan, että taloustilanne on monissa perheissä haavoittuvainen. Tästä lehdestä löytyvät esimerkkilaskelmat puolestaan osoittavat, että maan hallituksen suunnittelemat ja jo läpiajamat leikkaukset osuvat työntekijöihin ja heidän perheisiinsä esimerkiksi työttömyyden kohdatessa kipeästi.

Edellä kuvatun pohjalta on ymmärrettävissä, miksi työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastustetaan niin laajasti kuin nyt tapahtuu. Kysymys on pohjimmiltaan kahdesta asiasta: toimeentulosta ja oikeudesta toimia oman aseman puolustamiseksi.

Työmarkkinasolmun avaamisessa tarvitaan sanelun sijaan neuvotteluja.

Asetelma työmarkkinoilla on edennyt kohti voimistuvaa vastakkainasettelua. Ajurina on toiminut maan hallituksen harjoittama yksinomaan työntekijöiden asemaa heikentävä työmarkkinapolitiikka ja haluttomuus käydä aitoja keskusteluja, saati neuvotteluja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työnantajien edustajat puolestaan ovat pääosin pysyneet katsomossa seuraamassa kuinka hallitus pyrkii muuttamaan työmarkkinoiden asetelmia yksipuolisesti yritysten ja työnantajien eduksi. Mitä pidempään jäykkälavettinen asemissa kyttäileminen ja kyräileminen jatkuu, sitä vaikeammaksi tilanne rakentuu.

Vastakkainasettelu on purettavissa. Ay-liikkeen viesti on ollut koko ajan selvä. Työmarkkinasolmun avaamisessa tarvitaan sanelun sijaan neuvotteluja, joiden aloittamiseen tarvitaan päänavaus maan hallitukselta. Vallitsevassa tilanteessa viisaus piilee kansakunnan vahvuuksien tunnistamisessa ja sen yhtenäisyydestä huolehtimisessa.

Sopimusyhteiskunta on ollut Suomen voimavara, ja sitä se voi olla myös tulevaisuudessa kasvavaa hyvinvointia, työllisyyttä ja taloudellista kehitystä tavoiteltaessa.