Kauluspaitaan pukeutunut mies katsoo kameraan. Kuvassa on teksti "Petteri Raito, päätoimittaja".

Paine kasvaa

TEKSTI PETTERI RAITO

Teolli­suus­liitto ja ammat­tiyh­dis­tys­liike laajem­minkin ovat maan halli­tuksen ohjelman julkis­ta­mi­sesta lähtien viesti­neet selvin sanoin ja runsain toistoin, että halli­tuksen työnte­ki­jöihin kohdis­tamat heiken­nykset edustavat kurjis­ta­mis­po­li­tiikkaa, jota ne jäsen­tensä edunval­vo­jina eivät voi hyväksyä.

Kysymys ei ole halli­tuksen, vaan sen harjoit­taman politiikan vastus­ta­mi­sesta. Vastus­tet­ta­vien asioiden lista on tiivis­tet­ty­näkin pitkä. Lakko-oikeuden rajoit­ta­minen, työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmän murta­minen, työsuh­de­turvan, irtisa­no­mis­suojan ja työeh­tojen vähim­mäis­suojan rapaut­ta­minen sekä lakisää­teisen katon asetta­minen palkankorotuksille.

Edellä kuvatun rinnalla työttö­mien, lapsi­per­heiden, opiske­li­joiden ja heikom­massa asemassa olevien toimeen­tuloa ollaan kiris­tä­mässä esimer­kiksi ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan ja asumis­tuen leikkauk­silla. Saman­ai­kai­sesti hallitus harjoittaa veropo­li­tiikkaa, jonka anti sataa suuri­tu­loisten laariin. Jakopo­li­tiikan linja on räikeän kirkas. Pieni­tu­loi­silta otetaan ja suuri­tu­loi­sille annetaan.

Halli­tuksen toimin­ta­ta­paan on sisäl­tynyt myös se, että se on tuottanut viipyillen ja sääste­li­äästi politiik­kaansa tarkas­te­levia vaikut­ta­vuusar­vioita. Se on kummal­lista. Miksi jättää ennakoi­matta kehitys­kul­kuja ja vaiku­tus­ket­juja, jotka ovat ennak­koon kartoi­tet­ta­vissa. Ratkai­sujen vaiku­tukset ihmisten elämään ja elinta­soon kuitenkin ovat merkit­täviä ja pitkäaikaisia.

Jakopo­li­tiikan linja on räikeän kirkas.

Tyhjän päällä ei silti olla, sillä muualla vaikut­ta­vuusar­vioita on jo ehditty tehdä. Tulokset ovat vaivatta tiivis­tet­tä­vissä. Halli­tuksen kaavai­lemat toimen­pi­teet ovat yksit­täi­sinä rajuja ja samoille ihmisille kasau­tues­saan vielä rajumpia. Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen THL:n mukaan leikkausten yhteis­vai­ku­tukset osuvat pahimmin pieni­tu­loi­siin. Jos leikkaukset toteu­tuvat, toimeen­tu­lo­tuen piirissä olevien ihmisten määrä kasvaa noin 100 000:lla. Se on suurempi joukko kuin Porissa on asukkaita.

THL:n laskelma on arvio, mutta sen osoit­tama mitta­luokka on eittä­mättä kohdal­laan. Tiedon taso on jo nyt sellainen, että tietä­mät­tö­myy­teen ei jälki­kä­teen voi vedota kukaan.

Hallitus ei ole kuunnellut ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä. Sen virit­tämä ongelma kuitenkin on sen laatuinen ja laajuinen, että se edellyttää kuuntelun lisäksi aidon vuoro­pu­helun, neuvot­telun ja osapuolia tyydyt­tävän ratkaisun. Tämä kävi selväksi marras­kuun lopulla Teolli­suus­liiton valtuus­tossa. Edusta­jien puheen­vuorot käsit­te­livät poikkeuk­setta halli­tuksen epäoi­keu­den­mu­kai­seksi ja kohtuut­to­maksi arvioitua politiikkaa ja sen aiheut­tamaa huolta tulevaisuudesta.

Valtuuston viesti oli painava, yksise­lit­teinen ja yksituu­mainen. Maan halli­tuksen ajamia heiken­nyksiä ei voi päästää läpi. Toimen­pi­teitä on voimis­tet­tava, ellei muu auta.