Valtuus­to­haas­tat­telu: Halli­tuksen leikkaus­pää­tökset veivät valtuuston huomion

Teolli­suus­liiton uusi valtuusto kokoontui ensi kertaa sääntö­mää­räi­seen kokouk­seen 28.–29.11.2023. Mukana oli sekä valtuus­tossa ensiker­ta­laisia että kokeneita konkareita.

Ensiker­ta­lai­seksi sanovat lukeu­tu­vansa Jari Tohu tekno­lo­gia­sek­to­rilta sekä Sari Korkee kemian sekto­rilta. Korkee käytti myös ensim­mäistä kertaa puheen­vuoron yleis­kes­kus­te­lussa, aiheena huoli aikuis­kou­lu­tus­tuen lakkautuksesta.

– Aika paljon jännitti, myöntää Korkee.

– Minulle tämä on ollut vielä uutta. Nyt on päässyt tutus­tu­maan Suomen muihinkin luotta­mus­hen­ki­löihin. Aika lailla vielä opiskelen tätä toimintaa, sanoo puoles­taan Tohu.

Sen sijaan valtuuston jäsen Juha Mannille puutuo­te­sek­to­rilta edustus­teh­tävät ovat tuttuja.

– Minä tykkään siitä, kun pääsee puhumaan. Ammat­tio­sas­to­po­li­tiikka ja vaikut­ta­minen ovat siinä mielessä jännit­täviä, kun ei ole vielä syntynyt isoa verkostoa. Mutta nyt on tarkoitus olla niin tymäkkä, että kaikki kyllä muistavat ja tietävät tämän jälkeen, Manni hauskuuttaa.

ANSIOTURVAN LEIKKAUSPÄÄTÖKSET OVAT SUURI HUOLENAIHE

Valtuuston jäsenten ilmeet vakavoi­tuvat, kun puhe kääntyy Orpon-Purran halli­tuksen halli­tus­oh­jel­maan ja jo tehtyihin lakiesityksiin.

Halli­tuksen suunni­telmat niin ansio­si­don­naisen työttö­myys- ja sosiaa­li­turvan leikkauk­sista sekä työelämän ja työmark­ki­noiden heiken­nyk­sistä tulevat vaikut­ta­maan valtuuston työhön pitkän aikaa.

– #Paina­vaSyy on ollut nyt se kaikkein ajankoh­taisin asia. Se on ollut puhee­nai­heena niin kahvi­huo­ne­kes­kus­te­luissa kuin illanis­tu­jai­sissa, Tohu kertoo.

Tohun mukaan SAK:laisten liittojen yhteisen Painava syy ‑kampanjan poliit­ti­sista työtais­te­lu­toi­mista on puhuttu paljon myös Raahessa Tohun työpai­kalla SSAB Europella. Kampan­jaan kuulu­vana Teolli­suus­liitto järjesti ensin tunnin ulosmars­seja ja seuraa­vaksi vuorossa ovat olleet päivän mittaiset lakot.

– Halli­tus­oh­jel­massa ei ole kohtaa, joka ei olisi kentällä puhut­tanut, Tohu sanoo.

Myös Tampe­reella hallitus­ohjelma on herät­tänyt huolta. Sari Korkeen työpai­kalla sukis­taan tunne­tulla Sidoste Oy:llä on keskus­teltu työnte­ki­jöiden kesken työeh­tojen heiken­nyk­sistä. Huolta ovat herät­tä­neet muun muassa työntekijän irtisa­no­misen helpot­ta­minen, lakko-oikeuden rajoi­tukset ja sakot, työttö­myys­turvan heiken­nykset ja aikuis­kou­lu­tus­tuen lopetus.

Nämä tulevat koske­maan meitäkin.

Lisäksi henki­löstö on ollut huolis­saan muun muassa halli­tuksen suunni­tel­mista poistaa alle 50 työnte­kijää työllis­tä­vien yritysten yt-velvoit­teet. Hallitus aikoo myös puolittaa yt-laissa määrätyt vähim­mäis­neu­vot­te­luajat kaikilta yhtiöiltä.

– Meilläkin on pieni yritys, työnte­ki­jöiden määrä on 30. Nämä tulevat koske­maan meitäkin, Sari Korkee kertoo.

Alle 50 henkeä työllis­tä­viltä yrityk­siltä hallitus on poista­massa myös työntekijän takai­sin­ot­to­vel­voit­teen. Tätä pakko­lakia ei voi kumota edes työehtosopimuksella.

Korkeen mukaan Sidos­teen työnte­kijät ovat huolis­saan muutosten vaiku­tuk­sista lomautustilanteisiin.

Yt-menet­telyn muutosten lisäksi lomau­tet­tuihin kohdis­tuvat halli­tuksen esitykset ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan 20 prosentin leikkauk­sesta jo kahden kuukauden jälkeen sekä karens­si­päi­vien nosto viidestä seitse­mään päivään.

– Meidänkin alamme on hyvin kausi­luon­toinen. Näin kaikki nämä ansio­turvan heiken­nykset tulisivat koske­maan meitäkin. Lisäksi on vaikeaa saada uusia liitty­mään liittoon ja työttö­myys­kas­saan, jos vielä ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan ansain­taehtoa muute­taan kuudesta kuukau­desta 12 kuukau­teen, Korkee sanoo.

Sama huoli on noussut myös Karstu­lassa Juha Mannin työpai­kalla hirsi­ta­lo­val­mis­taja Honka­ra­ken­teella. Mannin mukaan lomau­tukset talon­ra­ken­nuk­sessa tulevat eteen kuin vuodenajat.

– Millä saamme työnte­ki­jöitä motivoitua tällai­seen kausi­luon­toi­seen työhön, Manni kysyy.

– Meille tämä kahden kuukauden sääntö on katastrofi. On kuin luonnon­laki, että ala hiljenee vähän ennen joulua ja hiljaista aikaa jatkuu tammi – helmi­kuun. Se aika ollaan poissa. Jos tulee vähänkin huonompi aika, ansio­si­don­naisen leikkuri tulee hyvin lähelle. Tämä vie kilpai­lu­kyvyn meidän työltämme.

TYÖTAISTELUTOIMIIN ON YHÄ HALUKKUUTTA

Suomen hallitus ei näytä perään­ty­misen merkkejä esityk­sis­tään. Siksi työtais­te­lu­toimia on jatkettava.

Tampe­reella Sidos­teella löytyy haluk­kuutta lisätoi­miin, vaikka Sari Korkeen mukaan työnan­taja on suhtau­tunut lakkoi­luun nihkeästi, koska yhtiö on pieni toimija. Työnte­kijät osallis­tuivat päivän lakkoon marraskuussa.

Raahessa työtais­te­lu­toi­miin ei olla vielä osallis­tuttu. Jari Tohu sanoo, että jäsenis­tössä haluk­kuutta toimiin löytyy, mutta tietoa halli­tuksen leikkaus­toi­mista ja niiden vaiku­tuk­sista tarvi­taan edelleen.

– Meillä on puhutut­tanut muun muassa tämä tehot­to­muus työtais­te­lu­toi­missa, Tohu sanoo.

– Meillä on haluk­kuutta toimen­pi­tei­siin. Toki on niitäkin, jotka ovat toista mieltä. Mutta kentällä ei ole tarvit­tavaa tietoa maan halli­tuksen kaikista heiken­nyk­sistä. Kun heidän kanssaan on käyty asiasta keskus­telua, ovat hekin samaa mieltä, että toimen­pi­tei­siin on ryhdyttävä.

Meillä on haluk­kuutta toimenpiteisiin.

Karstu­lassa Honka­ra­ken­teella tilanne on toinen. Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat tulossa ja vielä on haluttu pitää rauha maassa.

– Meillä on tehty hyviä paikal­lisia sopimuksia ja työnan­taja on käyttäy­tynyt näiden sopimusten kanssa todella hienosti. Toivomme, että rauha pysyisi maassa ja siksi olemme pyytä­neet, ettemme olisi näissä ensim­mäi­sissä miele­nil­mai­su­aal­loissa mukana, Manni sanoo.

– Näillä toimilla olemme halun­neet osoittaa työnan­ta­jalle, että voisi­vatko he alkaa puhua enemmän työnte­ki­jöiden puolesta työnan­ta­jien pöydissä, että työnte­ki­jöitä pitäisi enemmän arvostaa ja ettei heidän kanssaan ole syytä riidellä. Kun kunnolla alkaa rytistä, olemme toki mukana.