Mikko Hakkarainen: Antaako robotti potkut?

– Semmoiset työryhmät sitten. Olikos teillä hyvät keskustelut?

– Tasokkaat ja monipuoliset luonnollisesti, sekä peräti syväluotaavat. Yhtä pelotti, antaako robotti potkut. Toinen muisteli kaiholla fakseja, teleksejä, hakulaitteita, reikäkortteja ja Commodore-kuusnelosta kasettiasemalla. Kolmas ihmetteli, eikö tosiaan kaikkien työpaikoilla ole vielä annettu kaikille tekoälykoulutusta. Laajahko skaala, sanoisin.

– Sama meininki. Paljon oli puhe siitä, kuinka tekoäly – toisin kuin automaatio – vaikuttaa todennäköisesti ns. valkokaulustöihin paljon enemmän kuin perusduuneihin. Sitäkin mieltä oltiin, että algoritmijohtamisesta voi olla paljon hyötyä, jos sitä käytetään oikein. Jos ei käytetä, ollaan ongelmien äärellä.

– Robottihan ei muuten voi antaa kenkää: GDPR eli kauniimmin sanottuna EU:n yleinen tietosuoja-asetus kieltää täysin automatisoidut päätökset, joilla on työntekijöihin huomattavia vaikutuksia. Pitäisin irtisanomista tällaisena.

– Gepardi on työläisen ystävä, mutta tekoälyasioissa se ei itsessään riitä. Kaikkein yleisimpiin tietokoneohjelmiinkin on viime aikoina tullut AI-osia, mutta kuinkahan moni tämän on sisäistänyt? Niitä käytetään ihan joka paikassa, läpinäkyvyys AI:n suhteen olisi suotavaa.

– Algoritmien käyttöönotto lisääntyy: on aika lailla väliä sillä, millaista tietoa ne keräävät ja millä tavalla ne on ohjelmoitu. Onko sisällä vääristymiä, ohjaako vääriin valintoihin? Teknologia on näkymätöntä, aineetonta ja liikkuu ääretöntä vauhtia. Ay-edustajia olisi koulutettava näihin asioihin, että osataan ottaa niitä esille työnantajien kanssa. Työntekijä, joka ei tiedä oikeuksistaan, ei osaa niitä valvoa.

GDPR kieltää täysin automatisoidut päätökset, joilla on työntekijöihin huomattavia vaikutuksia.

– Tässä on myös turvallisuusulottuvuus. Työn pakkotahtisuus ja algoritmin pakottava ohjailu voi johtaa tilanteisiin, joissa työnteon sisältö ja tapa eivät ole enää työntekijän hallinnassa. Keskeistä on tietoisuus kokonaisuuksista.

– Maiden välisen eriytymisen lisääntymisestä oltiin myös huolissaan, erothan ovat jo nyt melkoiset ja on paljon porukkaa, jolla ei ole edes perusdigi- tai atk-taitoja. Miten heistä saadaan yhtäkkiä AI-työntekijöitä? Suuria eroja on myös työmarkkinajärjestelmissä.

– Joo, Puolan tesseissä ei kuulemma pahemmin tekoälyasioista neuvotella. Vaikkapa Saksassa taas työntekijöistä koostuvilla yritysneuvostoilla on laajat oikeudet olla mukana tekemässä päätöksiä uusien teknologioiden käyttöönotosta, oikeus tiedonsaantiin ja mahdollisuus puuttua epäkohtiin. Asiasta on myös annettava yritysneuvostoille koulutusta.

– industriAll Europen aiempi digityöryhmä herätettäneen henkiin AI-asioita varten, tai ainakin tällaista ajatusta ilmoille heitettiin. Yhteistyö ETUCin ja muiden sektorifederaatioiden kanssa varmasti järkevää.

– Heh, tuli muuten näköjään just vakuutusyhtiöstä meili. Tahtovat yhden asiakirjan – tadaa – faksilla! Ehkä tää maailma ei ole vielä ihan valmis. Miten niitä muuten lähetetään, kopiokoneellako?

Kirjoittaja on Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija.

Lue lisää (linkit avautuvat uusissa ikkunoissa):
iAEn uutinen workshopista
iAEn All Eyes on AI Position Paper
iAEn GDPR Toolbox for Trade Unionists