Mikko Hakka­rai­nen: Antaako robotti potkut?

– Semmoi­set työryh­mät sitten. Olikos teillä hyvät keskustelut?

– Tasok­kaat ja moni­puo­li­set luon­nol­li­sesti, sekä peräti syvä­luo­taa­vat. Yhtä pelotti, antaako robotti potkut. Toinen muis­teli kaiholla fakseja, telek­sejä, haku­lait­teita, reikä­kort­teja ja Commo­dore-kuus­ne­losta kaset­tia­se­malla. Kolmas ihmet­teli, eikö tosi­aan kaik­kien työpai­koilla ole vielä annettu kaikille teko­ä­ly­kou­lu­tusta. Laajahko skaala, sanoisin.

– Sama meininki. Paljon oli puhe siitä, kuinka teko­äly – toisin kuin auto­maa­tio – vaikut­taa toden­nä­köi­sesti ns. valko­kau­lus­töi­hin paljon enem­män kuin perus­duu­nei­hin. Sitä­kin mieltä oltiin, että algo­rit­mi­joh­ta­mi­sesta voi olla paljon hyötyä, jos sitä käyte­tään oikein. Jos ei käytetä, ollaan ongel­mien äärellä.

– Robot­ti­han ei muuten voi antaa kenkää: GDPR eli kauniim­min sanot­tuna EU:n ylei­nen tieto­suoja-asetus kiel­tää täysin auto­ma­ti­soi­dut päätök­set, joilla on työn­te­ki­jöi­hin huomat­ta­via vaiku­tuk­sia. Pitäi­sin irti­sa­no­mista tällaisena.

– Gepardi on työläi­sen ystävä, mutta teko­ä­ly­asioissa se ei itses­sään riitä. Kaik­kein ylei­sim­piin tieto­ko­neoh­jel­miin­kin on viime aikoina tullut AI-osia, mutta kuin­ka­han moni tämän on sisäis­tä­nyt? Niitä käyte­tään ihan joka paikassa, läpi­nä­ky­vyys AI:n suhteen olisi suotavaa.

– Algo­rit­mien käyt­töön­otto lisään­tyy: on aika lailla väliä sillä, millaista tietoa ne kerää­vät ja millä tavalla ne on ohjel­moitu. Onko sisällä vääris­ty­miä, ohjaako vääriin valin­toi­hin? Tekno­lo­gia on näky­mä­töntä, ainee­tonta ja liik­kuu ääre­töntä vauh­tia. Ay-edus­ta­jia olisi koulu­tet­tava näihin asioi­hin, että osataan ottaa niitä esille työnan­ta­jien kanssa. Työn­tekijä, joka ei tiedä oikeuk­sis­taan, ei osaa niitä valvoa.

GDPR kiel­tää täysin auto­ma­ti­soi­dut päätök­set, joilla on työn­te­ki­jöi­hin huomat­ta­via vaikutuksia.

– Tässä on myös turval­li­suusu­lot­tu­vuus. Työn pakko­tah­ti­suus ja algo­rit­min pakot­tava ohjailu voi johtaa tilan­tei­siin, joissa työn­teon sisältö ja tapa eivät ole enää työn­tekijän hallin­nassa. Keskeistä on tietoi­suus kokonaisuuksista.

– Maiden väli­sen eriy­ty­mi­sen lisään­ty­mi­sestä oltiin myös huolis­saan, erot­han ovat jo nyt melkoi­set ja on paljon poruk­kaa, jolla ei ole edes perus­digi- tai atk-taitoja. Miten heistä saadaan yhtäk­kiä AI-työn­te­ki­jöitä? Suuria eroja on myös työmarkkinajärjestelmissä.

– Joo, Puolan tesseissä ei kuulemma pahem­min teko­ä­ly­asioista neuvo­tella. Vaik­kapa Saksassa taas työn­te­ki­jöistä koos­tu­villa yritys­neu­vos­toilla on laajat oikeu­det olla mukana teke­mässä päätök­siä uusien tekno­lo­gioi­den käyt­töö­no­tosta, oikeus tiedon­saan­tiin ja mahdol­li­suus puut­tua epäkoh­tiin. Asiasta on myös annet­tava yritys­neu­vos­toille koulutusta.

– industriAll Euro­pen aiempi digi­työ­ryhmä herä­tet­tä­neen henkiin AI-asioita varten, tai aina­kin tällaista ajatusta ilmoille heitet­tiin. Yhteis­työ ETUCin ja muiden sekto­ri­fe­de­raa­tioi­den kanssa varmasti järkevää.

– Heh, tuli muuten näkö­jään just vakuu­tus­yh­tiöstä meili. Tahto­vat yhden asia­kir­jan – tadaa – faksilla! Ehkä tää maailma ei ole vielä ihan valmis. Miten niitä muuten lähe­te­tään, kopiokoneellako?

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton kansain­vä­li­nen asiantuntija.

Lue lisää (linkit avau­tu­vat uusissa ikkunoissa):
iAEn uuti­nen workshopista
iAEn All Eyes on AI Posi­tion Paper
iAEn GDPR Tool­box for Trade Unionists