Mikko Hakka­rainen: Antaako robotti potkut?

– Semmoiset työryhmät sitten. Olikos teillä hyvät keskustelut?

– Tasok­kaat ja monipuo­liset luonnol­li­sesti, sekä peräti syväluo­taavat. Yhtä pelotti, antaako robotti potkut. Toinen muisteli kaiholla fakseja, telek­sejä, hakulait­teita, reikä­kort­teja ja Commo­dore-kuusne­losta kaset­tia­se­malla. Kolmas ihmet­teli, eikö tosiaan kaikkien työpai­koilla ole vielä annettu kaikille tekoä­ly­kou­lu­tusta. Laajahko skaala, sanoisin.

– Sama meininki. Paljon oli puhe siitä, kuinka tekoäly – toisin kuin automaatio – vaikuttaa toden­nä­köi­sesti ns. valko­kau­lus­töihin paljon enemmän kuin perus­duu­neihin. Sitäkin mieltä oltiin, että algorit­mi­joh­ta­mi­sesta voi olla paljon hyötyä, jos sitä käyte­tään oikein. Jos ei käytetä, ollaan ongel­mien äärellä.

– Robot­tihan ei muuten voi antaa kenkää: GDPR eli kauniimmin sanot­tuna EU:n yleinen tieto­suoja-asetus kieltää täysin automa­ti­soidut päätökset, joilla on työnte­ki­jöihin huomat­tavia vaiku­tuksia. Pitäisin irtisa­no­mista tällaisena.

– Gepardi on työläisen ystävä, mutta tekoä­ly­asioissa se ei itses­sään riitä. Kaikkein yleisim­piin tieto­ko­neoh­jel­miinkin on viime aikoina tullut AI-osia, mutta kuinkahan moni tämän on sisäis­tänyt? Niitä käyte­tään ihan joka paikassa, läpinä­ky­vyys AI:n suhteen olisi suotavaa.

– Algorit­mien käyttöön­otto lisääntyy: on aika lailla väliä sillä, millaista tietoa ne keräävät ja millä tavalla ne on ohjel­moitu. Onko sisällä vääris­tymiä, ohjaako vääriin valin­toihin? Tekno­logia on näkymä­töntä, ainee­tonta ja liikkuu ääretöntä vauhtia. Ay-edustajia olisi koulu­tet­tava näihin asioihin, että osataan ottaa niitä esille työnan­ta­jien kanssa. Työntekijä, joka ei tiedä oikeuk­sis­taan, ei osaa niitä valvoa.

GDPR kieltää täysin automa­ti­soidut päätökset, joilla on työnte­ki­jöihin huomat­tavia vaikutuksia.

– Tässä on myös turval­li­suusu­lot­tu­vuus. Työn pakko­tah­ti­suus ja algoritmin pakot­tava ohjailu voi johtaa tilan­tei­siin, joissa työnteon sisältö ja tapa eivät ole enää työntekijän hallin­nassa. Keskeistä on tietoi­suus kokonaisuuksista.

– Maiden välisen eriyty­misen lisään­ty­mi­sestä oltiin myös huolis­saan, erothan ovat jo nyt melkoiset ja on paljon porukkaa, jolla ei ole edes perus­digi- tai atk-taitoja. Miten heistä saadaan yhtäkkiä AI-työnte­ki­jöitä? Suuria eroja on myös työmarkkinajärjestelmissä.

– Joo, Puolan tesseissä ei kuulemma pahemmin tekoä­ly­asioista neuvo­tella. Vaikkapa Saksassa taas työnte­ki­jöistä koostu­villa yritys­neu­vos­toilla on laajat oikeudet olla mukana tekemässä päätöksiä uusien tekno­lo­gioiden käyttöö­no­tosta, oikeus tiedon­saan­tiin ja mahdol­li­suus puuttua epäkoh­tiin. Asiasta on myös annet­tava yritys­neu­vos­toille koulutusta.

– industriAll Europen aiempi digityö­ryhmä herätet­tä­neen henkiin AI-asioita varten, tai ainakin tällaista ajatusta ilmoille heitet­tiin. Yhteistyö ETUCin ja muiden sekto­ri­fe­de­raa­tioiden kanssa varmasti järkevää.

– Heh, tuli muuten näköjään just vakuu­tus­yh­tiöstä meili. Tahtovat yhden asiakirjan – tadaa – faksilla! Ehkä tää maailma ei ole vielä ihan valmis. Miten niitä muuten lähete­tään, kopiokoneellako?

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton kansain­vä­linen asiantuntija.

Lue lisää (linkit avautuvat uusissa ikkunoissa):
iAEn uutinen workshopista
iAEn All Eyes on AI Position Paper
iAEn GDPR Toolbox for Trade Unionists