Lakot alkavat halli­tuksen kurjis­ta­mis­po­li­tiikkaa vastaan – ”Pysäy­te­tään tuotantolaitoksia”

SAK:laiset suuret ammat­ti­liitot kertoivat tiistaina 31.10.2023 uusista järjes­töl­li­sistä toimista, joilla vastus­te­taan Orpon-Purran halli­tuksen politiikkaa. Korkein­taan päivän mittaisia poliit­tisia lakkoja järjes­te­tään koko maassa marras–joulukuussa 7.11.–3.12.

Oikeis­to­hal­litus haluaa muun muassa rajoittaa työnte­ki­jöiden lakko-oikeutta, leikata rajusti ansio­si­don­naista työttö­myys­turvaa ja muuta sosiaa­li­turvaa sekä heikentää työnte­ki­jöiden asemaa työmark­ki­noilla ja työpaikoilla.

– Jäsen­liitot aloit­tavat lakot ensi viikolla, kertoi SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta.

Hätähuutoa ei ole otettu tosis­saan, joten ryhdymme kovem­piin toimiin.

Aiemmin syys–lokakuussa SAK:laiset ammat­ti­liitot järjes­tivät tunnin mittaisia ulosmars­seja ja muita miele­nil­mauksia oikeis­to­hal­li­tuksen herättelemiseksi.

– Halusimme antaa halli­tuk­selle mahdol­li­suuden muuttaa suuntaa. Hätähuutoa ei ole otettu tosis­saan, joten ryhdymme kovem­piin toimiin, Eloranta sanoi.

Halli­tuksen työelä­mä­linja on noudat­tanut pelkäs­tään työnan­ta­jien toiveita, eikä lakien valmis­te­lussa ole annettu työnte­ki­jä­puo­lelle sanan sijaa, joten poliit­tiset työtais­telut jäävät ainoaksi keinoksi puolustaa työnte­ki­jöitä ja heikom­massa asemassa olevia.

– Pysäy­te­tään tuotan­to­lai­toksia. Haittaa ja kuluja syntyy, sitä ei voi tällä kertaa välttää, Eloranta sanoo.

Hallitus käytän­nössä ajaa ihmisiä köyhyy­teen, vaikka väittääkin kannus­ta­vansa ihmisiä töihin. Eloranta vetoaa maan halli­tuk­seen, jotta se ei jakaisi kansaa kahtia. Tulevat lakot ovat varoitus, joten vielä on mahdol­lista neuvotella.

– Nykyme­nolla olemme ajautu­massa laaja­mit­tai­seen yhteis­kun­nal­li­seen konflik­tiin, Eloranta sanoi.

KYSE JÄTTIMÄISISTÄ ASIOISTA

Teolli­suus­liiton järjes­tämät poliit­tiset lakot alkavat tiistaina 7.11. Korkein­taan vuoro­kauden mittaisia lakkoja järjes­te­tään vaali­pii­reit­täin kaikkialla Suomessa. Ensim­mäiset tarkemmat ilmoi­tukset taiste­lu­toi­mista ovat tulossa 2.11.

– Lakoissa on merkit­täviä yrityksiä, isoja toimia on tiedossa, Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto kertoi.

Hallitus­ohjelma toteu­tues­saan vie työmark­kinat kauas nykyhet­kestä taaksepäin.

Halli­tuksen kaavai­lema työntekijän aseman heiken­tä­minen työmark­ki­noilla ja työpai­koilla loisi pelon ilmapiiriä, jossa työnte­ki­jöiden on hankala puolustaa oikeuk­siaan. Työeh­tojen yleis­si­to­vuuden rapaut­ta­minen on yksi keino heikentää työnte­ki­jöiden asemaa.

– Hallitus­ohjelma toteu­tues­saan vie työmark­kinat kauas nykyhet­kestä taakse­päin. Halli­tuksen tavoit­teena ovat itämaiset työmark­kinat, joissa työnte­ki­jällä ei ole arvoa, Aalto sanoi.

Aalto alleviivaa, että halli­tuksen ajamat muutokset tarkoit­tai­sivat, että 5–10 vuoden päästä Suomessa ei olisi nykymuo­toista työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmää, luotta­mus­mies­jär­jes­telmää tai ansio­si­don­naista työttömyysturvaa.

– Nämä eivät ole pieniä, vaan megalo­maa­nisia asioita, joita hallitus on poiminut työnan­tajan toive­lis­talta. Sen takia tarvi­taan yhteisiä toimia, joita tänään esitel­tiin, Aalto kertoi.

Puheen­joh­taja lupaa, että Teolli­suus­liitto ei katsele sivusta, kun työnte­ki­jöiden oikeuksia heiken­ne­tään ja sopimusyh­teis­kuntaa romutetaan.

– Suoma­lainen duunari ei ole koskaan saanut mitään pyytä­mällä. Tuloksia on saatu, kun äänen­panot kovenevat, Aalto sanoi.

TYÖTÄ TEKEVIEN KÖYHYYS KASVAISI

Palve­lua­lojen ammat­ti­liitto PAMin puheen­joh­taja Annikä Rönni-Sällinen kertoi, että PAM on vuosi­kausia pyrkinyt saamaan palve­lua­lojen osa-aikai­sille työnte­ki­jöille lisää työtun­teja, joita työnan­tajat eivät kuiten­kaan ole olleet valmiita antamaan.

– Nyt polii­tikot ovat päättä­neet, että kokoai­ka­töitä löytyy, kun leika­taan työnte­ki­jöiden päivä­ra­hasta, Rönni-Sällinen sanoi ihmetellen.

Puheen­joh­taja arvioi, että halli­tuksen suunni­telmat entises­tään kasvat­tai­sivat entises­tään työtä tekevien köyhien joukkoa. Nyt on painava syy puolustautua.

– Olemme mukana yhtei­sessä rinta­massa. Tulevina viikkoina meillä on työtais­te­luja ympäri Suomen, Rönni-Sällinen kertoi.

RAKENNUSTYÖMAITA KIINNI

Raken­nus­liiton puheen­joh­taja Kimmo Palonen kertoi, että ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan leikkaukset osuvat kovasti raken­ta­jiin, joiden työttö­myyden ennus­te­taan yleis­tyvän rajusti talven aikana.

– Tämä on tapa lyödä kaikkein heikompia, tässä tapauk­sessa työttömiä. Yksikään raken­taja ei tule työllis­ty­mään halli­tuksen esittä­millä toimilla, Palonen sanoi.

Tämä on tapa lyödä kaikkein heikompia, tässä tapauk­sessa työttömiä.

Raken­nus­liiton työtais­te­lu­toimet ovat tässä vaiheessa puolen päivän mittaisia työnsei­sauksia. Palosen mukaan yksit­täisiä yrityksiä ja merkit­täviä työmaita menee kiinni.

– Olemme täysillä mukana näissä välttä­mät­tö­missä toimissa työttö­mien ja vähem­pio­saisten puolus­ta­mi­sessa, Palonen sanoi.

RAJUT TOIMET AIKANAAN

Julkisten ja hyvin­voin­tia­lojen liitto JHL:n puheen­joh­taja Päivi Niemi-Laine toteaa, että oikeis­to­hal­li­tusta on pitkään maani­teltu sopimaan, mutta tuloksetta.

– Hyvin­voin­ti­valtio perustuu julki­siin palve­luihin, niistä on apua kaikille. Nyt pidetään säästö­tal­koita julki­sesta sektorista.

Puheen­joh­taja totesi, että luottamus halli­tuksen ja palkan­saa­ja­väen välillä näyttää olevan rikkoon­tunut, joten työtais­te­lu­toimet ovat jäljellä oleva keino. Tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa kysyt­tiin, onko JHL aloit­ta­massa raide­lii­ken­teen pysäyt­täviä toimia.

– Raiteiden laitta­minen seis on raju ja kova toimi. Jatkossa nähdään, missä kohtaa se otetaan käyttöön, Niemi-Laine sanoi.