Lakot alka­vat halli­tuk­sen kurjis­ta­mis­po­li­tiik­kaa vastaan – ”Pysäy­te­tään tuotantolaitoksia”

SAK:laiset suuret ammat­ti­lii­tot kertoi­vat tiis­taina 31.10.2023 uusista järjes­töl­li­sistä toimista, joilla vastus­te­taan Orpon-Purran halli­tuk­sen poli­tiik­kaa. Korkein­taan päivän mittai­sia poliit­ti­sia lakkoja järjes­te­tään koko maassa marras–joulukuussa 7.11.–3.12.

Oikeis­to­hal­li­tus haluaa muun muassa rajoit­taa työn­te­ki­jöi­den lakko-oikeutta, leikata rajusti ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa ja muuta sosi­aa­li­tur­vaa sekä heiken­tää työn­te­ki­jöi­den asemaa työmark­ki­noilla ja työpaikoilla.

– Jäsen­lii­tot aloit­ta­vat lakot ensi viikolla, kertoi SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta.

Hätä­huu­toa ei ole otettu tosis­saan, joten ryhdymme kovem­piin toimiin.

Aiem­min syys–lokakuussa SAK:laiset ammat­ti­lii­tot järjes­ti­vät tunnin mittai­sia ulos­mars­seja ja muita miele­nil­mauk­sia oikeis­to­hal­li­tuk­sen herättelemiseksi.

– Halusimme antaa halli­tuk­selle mahdol­li­suu­den muut­taa suun­taa. Hätä­huu­toa ei ole otettu tosis­saan, joten ryhdymme kovem­piin toimiin, Eloranta sanoi.

Halli­tuk­sen työelä­mä­linja on noudat­ta­nut pelkäs­tään työnan­ta­jien toiveita, eikä lakien valmis­te­lussa ole annettu työn­te­ki­jä­puo­lelle sanan sijaa, joten poliit­ti­set työtais­te­lut jäävät ainoaksi keinoksi puolus­taa työn­te­ki­jöitä ja heikom­massa asemassa olevia.

– Pysäy­te­tään tuotan­to­lai­tok­sia. Hait­taa ja kuluja syntyy, sitä ei voi tällä kertaa vält­tää, Eloranta sanoo.

Halli­tus käytän­nössä ajaa ihmi­siä köyhyy­teen, vaikka väit­tää­kin kannus­ta­vansa ihmi­siä töihin. Eloranta vetoaa maan halli­tuk­seen, jotta se ei jakaisi kansaa kahtia. Tule­vat lakot ovat varoi­tus, joten vielä on mahdol­lista neuvotella.

– Nyky­me­nolla olemme ajau­tu­massa laaja­mit­tai­seen yhteis­kun­nal­li­seen konflik­tiin, Eloranta sanoi.

KYSE JÄTTIMÄISISTÄ ASIOISTA

Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­mät poliit­ti­set lakot alka­vat tiis­taina 7.11. Korkein­taan vuoro­kau­den mittai­sia lakkoja järjes­te­tään vaali­pii­reit­täin kaik­kialla Suomessa. Ensim­mäi­set tarkem­mat ilmoi­tuk­set tais­te­lu­toi­mista ovat tulossa 2.11.

– Lakoissa on merkit­tä­viä yrityk­siä, isoja toimia on tiedossa, Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto kertoi.

Hallitus­ohjelma toteu­tues­saan vie työmark­ki­nat kauas nyky­het­kestä taaksepäin.

Halli­tuk­sen kaavai­lema työn­tekijän aseman heiken­tä­mi­nen työmark­ki­noilla ja työpai­koilla loisi pelon ilma­pii­riä, jossa työn­te­ki­jöi­den on hankala puolus­taa oikeuk­si­aan. Työeh­to­jen yleis­si­to­vuu­den rapaut­ta­mi­nen on yksi keino heiken­tää työn­te­ki­jöi­den asemaa.

– Hallitus­ohjelma toteu­tues­saan vie työmark­ki­nat kauas nyky­het­kestä taak­se­päin. Halli­tuk­sen tavoit­teena ovat itämai­set työmark­ki­nat, joissa työn­te­ki­jällä ei ole arvoa, Aalto sanoi.

Aalto alle­vii­vaa, että halli­tuk­sen ajamat muutok­set tarkoit­tai­si­vat, että 5–10 vuoden päästä Suomessa ei olisi nyky­muo­toista työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mää, luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­mää tai ansio­si­don­naista työttömyysturvaa.

– Nämä eivät ole pieniä, vaan mega­lo­maa­ni­sia asioita, joita halli­tus on poimi­nut työnan­ta­jan toive­lis­talta. Sen takia tarvi­taan yhtei­siä toimia, joita tänään esitel­tiin, Aalto kertoi.

Puheen­joh­taja lupaa, että Teol­li­suus­liitto ei katsele sivusta, kun työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia heiken­ne­tään ja sopi­musyh­teis­kun­taa romutetaan.

– Suoma­lai­nen duunari ei ole koskaan saanut mitään pyytä­mällä. Tulok­sia on saatu, kun äänen­pa­not kove­ne­vat, Aalto sanoi.

TYÖTÄ TEKEVIEN KÖYHYYS KASVAISI

Palve­lua­lo­jen ammat­ti­liitto PAMin puheen­joh­taja Annikä Rönni-Sälli­nen kertoi, että PAM on vuosi­kausia pyrki­nyt saamaan palve­lua­lo­jen osa-aikai­sille työn­te­ki­jöille lisää työtun­teja, joita työnan­ta­jat eivät kuiten­kaan ole olleet valmiita antamaan.

– Nyt polii­ti­kot ovat päät­tä­neet, että kokoai­ka­töitä löytyy, kun leika­taan työn­te­ki­jöi­den päivä­ra­hasta, Rönni-Sälli­nen sanoi ihmetellen.

Puheen­joh­taja arvioi, että halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat enti­ses­tään kasvat­tai­si­vat enti­ses­tään työtä teke­vien köyhien jouk­koa. Nyt on painava syy puolustautua.

– Olemme mukana yhtei­sessä rinta­massa. Tule­vina viik­koina meillä on työtais­te­luja ympäri Suomen, Rönni-Sälli­nen kertoi.

RAKENNUSTYÖMAITA KIINNI

Raken­nus­lii­ton puheen­joh­taja Kimmo Palo­nen kertoi, että ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­set osuvat kovasti raken­ta­jiin, joiden työt­tö­myy­den ennus­te­taan yleis­ty­vän rajusti talven aikana.

– Tämä on tapa lyödä kaik­kein heikom­pia, tässä tapauk­sessa työt­tö­miä. Yksi­kään raken­taja ei tule työl­lis­ty­mään halli­tuk­sen esit­tä­millä toimilla, Palo­nen sanoi.

Tämä on tapa lyödä kaik­kein heikom­pia, tässä tapauk­sessa työttömiä.

Raken­nus­lii­ton työtais­te­lu­toi­met ovat tässä vaiheessa puolen päivän mittai­sia työn­sei­sauk­sia. Palo­sen mukaan yksit­täi­siä yrityk­siä ja merkit­tä­viä työmaita menee kiinni.

– Olemme täysillä mukana näissä vält­tä­mät­tö­missä toimissa työt­tö­mien ja vähem­pio­sais­ten puolus­ta­mi­sessa, Palo­nen sanoi.

RAJUT TOIMET AIKANAAN

Julkis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liitto JHL:n puheen­joh­taja Päivi Niemi-Laine toteaa, että oikeis­to­hal­li­tusta on pitkään maani­teltu sopi­maan, mutta tuloksetta.

– Hyvin­voin­ti­val­tio perus­tuu julki­siin palve­lui­hin, niistä on apua kaikille. Nyt pide­tään sääs­tö­tal­koita julki­sesta sektorista.

Puheen­joh­taja totesi, että luot­ta­mus halli­tuk­sen ja palkan­saa­ja­väen välillä näyt­tää olevan rikkoon­tu­nut, joten työtais­te­lu­toi­met ovat jäljellä oleva keino. Tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa kysyt­tiin, onko JHL aloit­ta­massa raide­lii­ken­teen pysäyt­tä­viä toimia.

– Raitei­den lait­ta­mi­nen seis on raju ja kova toimi. Jatkossa nähdään, missä kohtaa se otetaan käyt­töön, Niemi-Laine sanoi.