Oppilaat opettivat toisiaan kansallisen opettajien lakon aikana Kampalassa Ugandassa heinäkuussa 2022. Maan hallitus rankaisi lakkoilleita opettajia potkuilla.

Oikeus lakkoon on perusoikeus

25.10.2023

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA AP/LEHTIKUVA/HAJARAH NALWADDA

Palk­ka­työtä teke­vien vahvin tapa vaikut­taa asemaansa työpai­kalla on lakko. Siihen turvau­du­taan vasta, kun muut keinot on käytetty. Oikeus lakkoon on kuiten­kin usein uhat­tuna eri puolilla maailmaa.

Rajoi­tuk­sia ajavat yleensä osa työnan­ta­jista sekä jotkin oikeisto- ja mark­ki­na­li­be­raa­lit puolu­eet. Orpon-Purran halli­tuk­sen tavoite rajoit­taa lakko-oikeutta Suomessa on osa tätä yleis­maa­il­mal­lista liikeh­din­tää lisätä työnan­ta­jien valtaa.

Oikeus lakkoon on suojattu kansain­vä­li­sillä sopi­muk­silla ja usei­den maiden lain­sää­dän­nössä. Euroo­pan Unio­nin perus­oi­keus­kir­jan 28 artikla kirjaa selkeästi oikeu­den työtais­te­lu­toi­miin, lakko mukaan lukien.

Monessa maassa perus­tus­laki suojaa lakko-oikeutta, Suomessakin.

Kansain­vä­li­nen työjär­jestö ILO tunnusti lakko-oikeu­den liit­ty­vän järjes­täy­ty­mis­va­pau­teen ensim­mäi­sen kerran jo 1927. Tämä yhtei­sym­mär­rys jatkui vuoteen 2012. Tällöin työnan­ta­ja­puoli ILO:ssa alkoi esit­tää, että lakko-oikeus ei sisäl­tyi­si­kään kansain­vä­li­siin yleissopimuksiin.

Monessa maassa perus­tus­laki suojaa lakko-oikeutta, Suomes­sa­kin. Se takaa järjes­täy­ty­mis­va­pau­den. Oikeus lakkoon on tämän vapau­den luovut­ta­ma­ton osa.

Mutta oikeutta lakkoon rajoi­te­taan monessa maassa. Yleensä sitä enem­män, mitä auto­ri­tää­ri­sempi on maan hallinto.

Iranissa Bafg­hin kaivok­sen työeh­toi­hin liit­ty­vän lakon yhdek­sän johta­jaa ruos­kit­tiin ja heitet­tiin vanki­laan. Viime loka­kuussa maan öljy­teol­li­suu­dessa lakkoil­tiin poliit­tis­ten vapauk­sien puolesta. Satoja työn­te­ki­jöitä erotet­tiin ja pidätettiin.

Etelä-Koreassa telak­kayh­tiö Daewoo vaatii maan metal­li­lii­tolta 33 miljoo­nan euron korvausta. Syy: sopi­muk­seen viime vuonna päät­ty­neen palkan­ko­ro­tus­kiis­tan lakon tuomat tappiot.

Viime vuonna Ugan­dassa halli­tus erotti lakkoi­le­via opet­ta­jia, Zimbabwessa timant­ti­kai­vok­sella 43 lakko­laista sai potkut. Kesä­kuussa työnan­taja kutsui armei­jan lopet­ta­maan lakon Myan­ma­rin Zara-vaat­teita teke­vällä Hoisheng-tehtaalla.

Useita halli­tuk­sia kieh­too poliit­tis­ten lakko­jen ja myötä­tun­to­lak­ko­jen rajoit­ta­mi­nen. Tämä on Orpon-Purran halli­tuk­sen­kin työlis­talla. Israe­lin oikeis­ton ja äärioi­keis­ton halli­tus suun­nit­te­lee myös samaa.