Veli-Matti Kauppinen: Osaamisen kehittämiselle oltava riittävät resurssit

Juhlapuheissa kuulee jatkuvasti, että vankka osaaminen on paras turva työn ja teknologian sekä työelämän muutoksissa. Muun muassa digitalisaatio ja vihreä tai puhdas siirtymä luovat jatkuvasti uusia tarpeita teollisuuden työntekijöiden osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että koulutusjärjestelmä tarvitsee myös rahoitustapoja, jotta työikäiset voivat kehittää osaamistaan ja nostaa oppimistasoaan. Maan hallitus teki kuitenkin päätöksen aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta.

Tätä ei voi kuin ihmetellä. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työntekijän osaamisen ja koulutustason parantamisen työelämän aikana. Tukimuoto poistuu näillä näkymin elokuussa 2024. Tuen lakkauttamisen sijaan sitä pitäisi ehdottomasti kehittää niin, että se kohdistuisi entistä paremmin koulutusta eniten tarvitseville työntekijäaloille. Väkisin herää mieleen kysymys, miksi toimiva järjestelmä pitää romuttaa? Jos nykyisessä on jotain korjattavaa, eikö olisi helpointa laittaa se kuntoon niiltä osin, kuin on tarvetta? Tässä lopettamispäätöksessä on hätiköinnin makua, kuten monessa muussakin hallitusohjelman kirjauksessa.

Suomen maine koulutuksen lippulaivamaana ei saa pyyhkiytyä muistojen syövereihin.

Voi vain kuvitella, mitkä ovat aikuiskoulutustuen loppumisen sivuvaikutukset. Oma veikkaukseni on, että ainakin alanvaihto vaikeutuu ja työssä jaksaminen kärsii kolauksen monella palkansaajalla. Tuen piirissä on tällä hetkellä noin 30 000 henkilöä. Heille täytyy saada jokin korvaava malli, koska tarve kouluttautua ei katoa mihinkään. Jos aikuiskoulutustuki lakkaa, pitää miettiä vaihtoehtoja siihen, miten itseään voi kouluttaa. Onko yksi vaihtoehto lyhyet, työn ohessa tapahtuvat koulutukset? Samalla pitää ripeästi pohtia, kuka kouluttaa ja miten se rahoitetaan. Selvää lienee, että työnantajien vastuu koulutuksesta ei ainakaan vähene.

Esimerkiksi teknologiateollisuuden aloille kaivataan seuraavan 10 vuoden sisällä jopa 130 000 osaajaa. Määrä on valtava. Lisäksi on huomioitava, että korkeakoulutettujen ohella ammattiosaajistakin on jo nyt pulaa. Tähän vastaamiseen eivät pienenevät ikäluokat Suomessa tule riittämään. Tarvitsemme työelämässä olevien henkilöiden taitojen jatkuvaa kehittämistä ja tuntuvia panostuksia heihin.

Tulevaisuudessa työelämän osaamistarpeet monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä nopeammin. Tarvetta on niin laaja-alaisille osaamiskokonaisuuksille kuin yhä enemmän myös täsmäosaamiselle.

Juhlapuheista pitäisi päästä tekojen asteelle. Suomen maine koulutuksen lippulaivamaana ei saa pyyhkiytyä muistojen syövereihin.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö.