Hallitus kurjistaa, muttei nosta veroja

Työnantajat ja hyvin toimeentulevat ovat kilvan ihastelleet hallituksen kaavailemaa sosiaaliturvan rapauttamista ja työelämän pelisääntöjen heikennyksiä. Ne tukevat muka maan taloutta ja parantavat työllisyyttä.

Työntekijät, heikossa sosiaalisessa asemassa olevat sekä monet taloustieteen- ja sosiaalipolitiikan asiantuntijat ovat tyrmistyneet moniteräisten leikkausten kohdistamisesta haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin.

SATASEN LEIKKAUS KUUSSA KURJISTAA ARJEN

Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori ja talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen Seija Ilmakunnas korostaa, että erilaiset leikkaukset ja menolisäykset näkyvät kansalaisten arjessa eri tavalla.

Kun tiukalla budjetilla elävältä työtä tekevältä yksinhuoltajalta viedään asumistuesta satanen kuussa, aiheuttaa se konkreettisesti taloudellisen katastrofin. Toisaalta hävittäjähankinnat, oikeuslaitoksen kasvavat menot tai monille vuosille ajoittuvat väylähankkeet näkyvät vain harvan arjessa.

Veropohjan rapautumisesta ei ole kannettu huolta.

Budjetissa on hyvin erilaisia motiiveja kuten taloudellinen kasvu, kansalaisten hyvinvointi, tulonjaon parantaminen ja turvallisuuden sekä puolustuksen näkökulma. Eri motiivien menokohteita ei voi asettaa rinnakkain ja mitata samoilla mittareilla. Hallitus kuitenkin etsii hallitusohjelmaansa nojaten tasapainon eri motiivien välillä.

Tulonjakotavoite ei ole Ilmakunnaksen mukaan hallitusohjelman erityissuojeluksessa.

AJAAKO HALLITUS TIETOISESTI HYVINVOINTIVALTIOTA ALAS?

Hallitus ei rahoita isoja menohankkeitaan verotulojen lisäyksillä. Pieniä veromuutoksia on luvassa, kun muun muassa oluen verotusta lasketaan ja siidereiden sekä viinien korotetaan. Autoilijoille hallitus ojentaa käden laskemalla polttoaineverotusta 100 miljoonalla eurolla, mutta toisaalta matkakulujen verovähennysoikeutta pienennetään. Se, miten nämä muutokset näkyvät hinnoissa, on epävarmaa.

Valtiovarainministeriö oli esittänyt verokartoituksessaan muun muassa energiaverojen korotuksia sekä listaamattomien yritysten verohuojennusten pienentämistä. Niihin hallitus ei ole halunnut tarttua, vaan on valinnut valtiovarainministeriön esityksestä ne kohdat, jotka sopivat sen aatemaailmaan.

– Veropohjan rapautumisesta ei ole kannettu huolta, Ilmakunnas sanoo.

Verotuksen muutokset ovat aivan marginaalisia samalla kun menot kasvavat huomattavasti.

– On outoa, ettei verotuksen puolella tehdä juuri mitään. Tämä on selkeä arvovalinta, Ilmakunnas jatkaa.

Myös työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja ja ennustepäällikkö Ilkka Kiema hämmästyy valtion verotulojen pysymistä ennallaan ja joidenkin verojen alenemista.

Hallitus ajaa tiukassa taloustilanteessa solidaarisuusveron alarajan korotusta, mikä merkitsee suurituloisten verotuksen kevenemistä. Erilaisten tuloveromuutosten ansiosta yli 8 000 euroa kuukaudessa saavat suhteessa eniten hyötyä hallituksen suunnitelmista.

– On tehty poliittinen päätös laskea veroja. Tämä on hallituksen selkeä linjaus. On puhdas mielipidekysymys, pitääkö tuloperustaa kasvattaa vai supistaa menoja. Nyt on päätetty leikata, Kiema sanoo.

Onko rahoituskriisi ja entistä suuremmat leikkaukset osalle päätöksentekijöistä se lopullinen tavoite?

Vaarana on Ilmakunnaksen mukaan kriisi, kun menopaineisiin reagoidaan kasvattamalla menoja, eikä rahoitusta samalla kasvateta.

Ilmakunnas pohtii, ajattelevatko päätöksentekijät nykyisen julkisen sektorin liian isoksi ja verotuksen liian kireäksi. Kun rahoituspohjan annetaan rapautua, on julkista sektoria jatkossa kavennettava.

– Oleellisin kysymys onkin, miten tietoista tällainen toiminta on: onko rahoituskriisi ja entistä suuremmat leikkaukset osalle päätöksentekijöistä se lopullinen tavoite, Ilmakunnas kysyy.

LEIKKAUKSET VIILTÄVÄT TYÖSSÄ KÄYVÄN ARKEA

Hallituksen leikkaukset ja valmisteilla olevat sosiaaliturvaa ja työelämää koskevat lakihankkeet heikentävät eniten työttömien, sosiaaliturvan varassa elävien ja pienipalkkaisten elämää. Yksi hallituksen perusväittämistä on, että työttömät pitää saada keinolla millä hyvänsä töihin. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat kuitenkin myös pienituloisiin töissä käyviin kansalaisiin.

– Hallituksen arviota uudistusten myönteisistä työllisyysvaikutuksista varjostaa se, että tällaiset sosiaaliturvaleikkaukset vain köyhdyttävät työssäkäyvien kansalaisten kotitalouksia, Ilmakunnas sanoo.

Leikkauksissa on myös vahva sukupolvinäkökulma eli niiden kohdistuminen pienituloisiin lapsiperheisiin samalla kun eläkeläiset pääsevät vähällä.

– Kun syntyvyys romahtaa, on erittäin huolestuttavaa, ettei hallitus huomioi leikkausten vaikutuksia eri sukupolviin, Ilmakunnas sanoo.

Miten hallitus voi perustella sitä, että työttömien ja työntekijöiden elämän vaikeuttaminen tervehdyttää taloutta?

– Taloustiede olettaa, että taloudelliset kannusteet saavat ne hakemaan töitä ponnekkaammin, joille se on mahdollista. Toisaalta on paljon tutkimustietoa siitä, että pelkät taloudelliset kannusteet eivät toimi pitkään työttöminä olleilla. Työnsaannin parantaminen heillä vaatii osaamisen vahvistamista ja työnhakupalveluja. Meillä on iso joukko pitkäaikaistyöttömiä, joiden toimeentulo laskee näiden uudistusten myötä, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo.

VALTIONVARAINMINISTERIÖ VIE JA MUUT VIKISEVÄT

Ilmakunnas joutuu talouspolitiikan arviointineuvoston jäsenenä pohtimaan, miten hallitusohjelma ja valtion budjetti syntyvät.

– Valtionvarainministeriön rooli on nyt mielestäni ylikorostunut muun valmistelun kustannuksella. Sen tehtävänä on ollut tehdä laskelmat tarvittavien sopeutustoimien määrästä, kartoittaa mahdolliset sopeutustoimet ja esittää valintoja niiden kesken ja arvioida vaikutukset. Osa näistä on luontevia tehtäviä ministeriölle, mutta kaikki eivät tässä laajuudessa, Ilmakunnas sanoo.

Valtionvarainministeriön rooli on nyt mielestäni ylikorostunut muun valmistelun kustannuksella.

Muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö voisi laskea budjetin pohjaksi omia arvioitaan eri politiikkatoimien työllisyysvaikutuksista.

– Valtiovarainministeriö on keskittynyt varmistamaan ennen kaikkea julkisen talouden kestävyyttä, jolloin sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat sivuosassa sen papereissa. Tilanne olisi tasapainoisempi, jos työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi roolia asioissa, jotka kuuluvat niiden hallinnonalaan, Ilmakunnas sanoo.

VALTION BUDJETTI ON TEHTY VANHENTUNEILLA ENNUSTEILLA

Valtiovarainministeriön viime joulukuussa esittämä arvio kuuden miljardin euron sopeutuksesta esitetään edelleen asiantuntijanäkemyksenä, vaikka talouden suhdannekuva on muuttunut vuodessa melkoisesti.

– Näkemyksemme on se, että nyt tulee suhdannekuoppa ja sen jälkeen nousu. Tätä valtiovarainministeriön arvioissa ei voitu ennakoida, Kiema sanoo.

Koska talous on menossa nyt kuoppaan, ei taloutta pitäisi liiaksi kurjistaa. Labore tiivistää tilanteen osuvasti ennusteessaan: ”Kuoppaan vajotessa kannattaa lopettaa kaivaminen”.

– Sopeutustarpeita on, mutta niitä ei pitäisi toteuttaa pelkästään menoleikkauksilla. Toimia pitäisi toisaalta lykätä siihen, että talous lähtee jälleen kasvuun, Kiema sanoo.

Sopeutustarpeita on, mutta niitä ei pitäisi toteuttaa pelkästään menoleikkauksilla.

Käännös olisi kuitenkin hallitukselle vaikeaa, sillä se on valinnut poliittisen joustamattomuuden, joka on näkynyt sekä sen budjettiratkaisuissa että neuvotteluissa ay-liikkeen kanssa.

Kun Kiema arvioi budjettiehdotusta kokonaisuutena taloustieteen näkökulmasta, hän ei pidä sitä elvyttävänä eikä kiristävänä.

– Hallitus lupasi tasapainotusta, mutta ei tällä budjetilla siihen pääse. Tämä valtion budjetti vastaa hallituspuolueiden tavoitteita eli leikataan veroja ja säästetään toisaalla sosiaalimenoissa, Kiema sanoo.

TALOUDEN TASAPAINOLLA TAVOITELLAAN HYVINVOINTIA

Moisio korostaa budjetin yhteydessä sitä, että eduskunnan tärkein tehtävä on valtion talouden pitäminen tasapainossa. Hallitusohjelma ja hallituksessa olevien puolueiden arvovalinnat määräävät keinot, joilla tasapainoon päästään. Taloudella ja tasapainoisella budjetilla ei kuitenkaan ole itsearvoa.

– Talous on olemassa ihmisten hyvinvoinnin tuottamiseksi, Moisio sanoo.

Budjetissa on runsaasti menolisäyksiä uusiin väyliin, puolustukseen, poliisille sekä oikeuslaitokseen. Miten ne voidaan selittää samalla, kun leikataan?

– Se, mihin rahaa laitetaan, mistä leikataan ja mistä säästetään sekä miksi näin tehdään, heijastaa poliittisia arvovalintoja, Moisio sanoo.

Hallituksen politiikka ja nyt tehty budjettiesitys herättävät keskustelua yhteiskunnastamme laajemminkin.

– Sellainen retoriikka tuntuu kovalta, että itsekkyys ja omasta edusta huolehtiminen nostetaan ansioiksi. Se on itsekeskeistä ajattelua maailmasta. Tämä julkinen puhe kuvastaa arvojen yleistä kovenemista, Ilmakunnas sanoo.

Valtion budjetti valmistuu joulukuussa

Tämän artikkelin haastattelut on tehty valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen perusteella syyskuussa 2023. Budjettiesitys käsiteltiin valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistiin lokakuun 9. päivänä. Siitä selviää budjetin yksityiskohdat, jotka kaikki eivät olleet julki tätä artikkelia valmisteltaessa. Budjetin käsittely alkoi eduskunnassa 10. lokakuuta. Eduskuntakäsittelyn on määrä päättyä valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja siitä äänestämiseen suuressa salissa 15.12.2023 mennessä.

Lue myös: Katri Aaltonen: Leikkauspolitiikan seuraukset kasautuvat (Tekijä 20.3.2023)