Valtion budjetti 2024

Hallitus kurjistaa, muttei nosta veroja

TEKSTI JUKKA NORTIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN

Suomen lähi­his­to­ri­an oikeis­to­laisin hal­li­tus on laat­in­ut poikkeuk­sel­lisen kuo­huntaa herät­täneen tulo- ja menoarvioe­si­tyk­sen­sä. Kysy­imme kolmelta talouden ja sosi­aalipoli­ti­ikan asiantun­ti­jal­ta muun muas­sa, mik­si leikkauk­sia tehdään eikä vero­tus­ta kiris­tetä.

Työ­nan­ta­jat ja hyvin toimeen­tule­vat ovat kil­van ihastelleet hal­li­tuk­sen kaavaile­maa sosi­aal­i­tur­van rapaut­tamista ja työelämän pelisään­tö­jen heiken­nyk­siä. Ne tuke­vat muka maan talout­ta ja paran­ta­vat työl­lisyyt­tä.

Työn­tek­i­jät, heikos­sa sosi­aalises­sa ase­mas­sa ole­vat sekä mon­et talousti­eteen- ja sosi­aalipoli­ti­ikan asiantun­ti­jat ovat tyr­mistyneet moniteräis­ten leikkausten kohdis­tamis­es­ta haavoit­tuvim­mas­sa ase­mas­sa ole­vi­in kansalaisi­in.

SATASEN LEIKKAUS KUUSSA KURJISTAA ARJEN

Jyväskylän yliopis­ton työelämäpro­fes­sori ja talous­poli­ti­ikan arvioin­tineu­vos­ton jäsen Sei­ja Ilmakun­nas korostaa, että eri­laiset leikkauk­set ja meno­lisäyk­set näkyvät kansalais­ten arjes­sa eri taval­la.

Kun tiukalla bud­jetil­la elävältä työtä tekevältä yksin­huolta­jal­ta viedään asum­istues­ta sata­nen kuus­sa, aiheut­taa se konkreet­tis­es­ti taloudel­lisen katas­trofin. Toisaal­ta hävit­täjähank­in­nat, oikeuslaitok­sen kas­va­vat menot tai monille vuosille ajoit­tuvat väylähankkeet näkyvät vain har­van arjes­sa.

Veropo­h­jan rapau­tu­mis­es­ta ei ole kan­net­tu huol­ta.

Bud­jetis­sa on hyvin eri­laisia moti­ive­ja kuten taloudelli­nen kasvu, kansalais­ten hyv­in­voin­ti, tulon­jaon paran­t­a­mi­nen ja tur­val­lisu­u­den sekä puo­lus­tuk­sen näkökul­ma. Eri moti­ivien menoko­htei­ta ei voi aset­taa rin­nakkain ja mita­ta samoil­la mittareil­la. Hal­li­tus kuitenkin etsii hal­li­tu­so­hjel­maansa nojat­en tas­apain­on eri moti­ivien välil­lä.

Tulon­jako­tavoite ei ole Ilmakun­naksen mukaan hal­li­tu­so­hjel­man eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa.

AJAAKO HALLITUS TIETOISESTI HYVINVOINTIVALTIOTA ALAS?

Hal­li­tus ei rahoi­ta iso­ja meno­hankkeitaan vero­tu­lo­jen lisäyk­sil­lä. Pieniä vero­muu­tok­sia on luvas­sa, kun muun muas­sa olu­en vero­tus­ta las­ke­taan ja siiderei­den sekä viinien korote­taan. Autoil­i­joille hal­li­tus ojen­taa käden laske­mal­la polt­toain­evero­tus­ta 100 miljoon­al­la eurol­la, mut­ta toisaal­ta matkaku­lu­jen verovähen­nysoikeut­ta pienen­netään. Se, miten nämä muu­tok­set näkyvät hin­nois­sa, on epä­var­maa.

Val­tio­varain­min­is­ter­iö oli esit­tänyt verokar­toituk­ses­saan muun muas­sa ener­giavero­jen koro­tuk­sia sekä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­huo­jen­nusten pienen­tämistä. Niihin hal­li­tus ei ole halun­nut tart­tua, vaan on valin­nut val­tio­varain­min­is­ter­iön esi­tyk­ses­tä ne koh­dat, jot­ka sopi­vat sen aatemaail­maan.

– Veropo­h­jan rapau­tu­mis­es­ta ei ole kan­net­tu huol­ta, Ilmakun­nas sanoo.

Vero­tuk­sen muu­tok­set ovat aivan mar­gin­aal­isia samal­la kun menot kas­va­vat huo­mat­tavasti.

– On outoa, ettei vero­tuk­sen puolel­la tehdä juuri mitään. Tämä on selkeä arvo­val­in­ta, Ilmakun­nas jatkaa.

Myös työn ja talouden tutkimus­laitos Laboren tutkimu­so­h­jaa­ja ja ennustepääl­likkö Ilk­ka Kiema häm­mästyy val­tion vero­tu­lo­jen pysymistä ennal­laan ja joidenkin vero­jen alen­e­mista.

Hal­li­tus ajaa tiukas­sa talousti­lanteessa sol­i­daarisu­usveron alara­jan koro­tus­ta, mikä merk­it­see suu­rit­u­lois­t­en vero­tuk­sen keven­e­mistä. Eri­lais­ten tulovero­muu­tosten ansios­ta yli 8 000 euroa kuukaudessa saa­vat suh­teessa eniten hyö­tyä hal­li­tuk­sen suun­nitelmista.

– On tehty poli­it­ti­nen päätös laskea vero­ja. Tämä on hal­li­tuk­sen selkeä lin­jaus. On puh­das mielipi­dekysymys, pitääkö tulope­rus­taa kas­vat­taa vai supis­taa meno­ja. Nyt on päätet­ty leika­ta, Kiema sanoo.

Onko rahoi­tuskri­isi ja entistä suurem­mat leikkauk­set osalle päätök­sen­tek­i­jöistä se lop­ulli­nen tavoite?

Vaarana on Ilmakun­naksen mukaan kri­isi, kun menopaineisi­in reagoidaan kas­vat­ta­mal­la meno­ja, eikä rahoi­tus­ta samal­la kas­vate­ta.

Ilmakun­nas pohtii, ajat­tel­e­vatko päätök­sen­tek­i­jät nykyisen julkisen sek­torin liian isok­si ja vero­tuk­sen liian kireäk­si. Kun rahoi­tus­po­h­jan annetaan rapau­tua, on julk­ista sek­to­ria jatkos­sa kaven­net­ta­va.

– Oleel­lisin kysymys onkin, miten tietoista täl­lainen toim­inta on: onko rahoi­tuskri­isi ja entistä suurem­mat leikkauk­set osalle päätök­sen­tek­i­jöistä se lop­ulli­nen tavoite, Ilmakun­nas kysyy.

LEIKKAUKSET VIILTÄVÄT TYÖSSÄ KÄYVÄN ARKEA

Hal­li­tuk­sen leikkauk­set ja valmis­teil­la ole­vat sosi­aal­i­tur­vaa ja työelämää koske­vat lak­i­hankkeet heiken­tävät eniten työt­tömien, sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien ja pieni­palkkaisten elämää. Yksi hal­li­tuk­sen perusväit­tämistä on, että työt­tömät pitää saa­da keinol­la mil­lä hyvän­sä töi­hin. Sosi­aal­i­tur­van leikkauk­set kohdis­tu­vat kuitenkin myös pien­i­t­u­loisi­in töis­sä käyvi­in kansalaisi­in.

– Hal­li­tuk­sen arvio­ta uud­is­tusten myön­tei­sistä työl­lisyys­vaiku­tuk­sista var­jostaa se, että täl­laiset sosi­aal­i­tur­valeikkauk­set vain köy­hdyt­tävät työssäkäyvien kansalais­ten koti­talouk­sia, Ilmakun­nas sanoo.

Leikkauk­sis­sa on myös vah­va sukupolv­inäkökul­ma eli niiden kohdis­tu­mi­nen pien­i­t­u­loisi­in lap­siper­heisi­in samal­la kun eläkeläiset pää­sevät vähäl­lä.

– Kun syn­tyvyys rom­ah­taa, on erit­täin huolestut­tavaa, ettei hal­li­tus huomioi leikkausten vaiku­tuk­sia eri sukupolvi­in, Ilmakun­nas sanoo.

Miten hal­li­tus voi perustel­la sitä, että työt­tömien ja työn­tek­i­jöi­den elämän vaikeut­ta­mi­nen ter­ve­hdyt­tää talout­ta?

– Taloustiede olet­taa, että taloudel­liset kan­nus­teet saa­vat ne hake­maan töitä pon­nekkaam­min, joille se on mah­dol­lista. Toisaal­ta on paljon tutkimusti­etoa siitä, että pelkät taloudel­liset kan­nus­teet eivät toi­mi pitkään työt­töminä olleil­la. Työn­saan­nin paran­t­a­mi­nen heil­lä vaatii osaamisen vahvis­tamista ja työn­haku­palvelu­ja. Meil­lä on iso joukko pitkäaikaistyöt­tömiä, joiden toimeen­tu­lo las­kee näi­den uud­is­tusten myötä, THL:n tutkimus­pro­fes­sori Pasi Moisio sanoo.

VALTIONVARAINMINISTERIÖ VIE JA MUUT VIKISEVÄT

Ilmakun­nas joutuu talous­poli­ti­ikan arvioin­tineu­vos­ton jäse­nenä pohti­maan, miten hal­li­tu­so­hjel­ma ja val­tion bud­jet­ti syn­tyvät.

– Val­tion­va­rain­min­is­ter­iön rooli on nyt mielestäni yliko­ros­tunut muun valmis­telun kus­tan­nuk­sel­la. Sen tehtävänä on ollut tehdä laskel­mat tarvit­tavien sopeu­tus­toimien määrästä, kar­toit­taa mah­dol­liset sopeu­tus­toimet ja esit­tää val­in­to­ja niiden kesken ja arvioi­da vaiku­tuk­set. Osa näistä on luon­te­via tehtäviä min­is­ter­iölle, mut­ta kaik­ki eivät tässä laa­ju­udessa, Ilmakun­nas sanoo.

Val­tion­va­rain­min­is­ter­iön rooli on nyt mielestäni yliko­ros­tunut muun valmis­telun kus­tan­nuk­sel­la.

Muun muas­sa työ- ja elinkeino­min­is­ter­iö voisi laskea bud­jetin poh­jak­si omia arvioitaan eri poli­ti­ikka­toimien työl­lisyys­vaiku­tuk­sista.

– Val­tio­varain­min­is­ter­iö on keskit­tynyt varmis­ta­maan ennen kaikkea julkisen talouden kestävyyt­tä, jol­loin sosi­aa­li­nen ja ekologi­nen kestävyys ovat sivu­osas­sa sen papereis­sa. Tilanne olisi tas­apain­oisem­pi, jos työ- ja elinkeino­min­is­ter­iöl­lä sekä sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iöl­lä olisi roo­lia asiois­sa, jot­ka kuu­lu­vat niiden hallinnon­alaan, Ilmakun­nas sanoo.

VALTION BUDJETTI ON TEHTY VANHENTUNEILLA ENNUSTEILLA

Val­tio­varain­min­is­ter­iön viime jouluku­us­sa esit­tämä arvio kuu­den mil­jardin euron sopeu­tuk­ses­ta esitetään edelleen asiantun­ti­janäke­myk­senä, vaik­ka talouden suh­dan­neku­va on muut­tunut vuodessa melkois­es­ti.

– Näke­myk­semme on se, että nyt tulee suh­dan­nekuop­pa ja sen jäl­keen nousu. Tätä val­tio­varain­min­is­ter­iön arviois­sa ei voitu ennakoi­da, Kiema sanoo.

Kos­ka talous on menos­sa nyt kuop­paan, ei talout­ta pitäisi liiak­si kur­jis­taa. Labore tiivistää tilanteen osu­vasti ennus­teessaan: ”Kuop­paan vajotes­sa kan­nat­taa lopet­taa kaivami­nen”.

– Sopeu­tus­tarpei­ta on, mut­ta niitä ei pitäisi toteut­taa pelkästään menoleikkauk­sil­la. Toimia pitäisi toisaal­ta lykätä siihen, että talous läh­tee jälleen kasvu­un, Kiema sanoo.

Sopeu­tus­tarpei­ta on, mut­ta niitä ei pitäisi toteut­taa pelkästään menoleikkauk­sil­la.

Kään­nös olisi kuitenkin hal­li­tuk­selle vaikeaa, sil­lä se on valin­nut poli­it­tisen jous­ta­mat­to­muu­den, joka on näkynyt sekä sen bud­jet­ti­ratkaisu­is­sa että neu­vot­teluis­sa ay-liik­keen kanssa.

Kun Kiema arvioi bud­jet­tiehdo­tus­ta kokon­aisuute­na talousti­eteen näkökul­mas­ta, hän ei pidä sitä elvyt­tävänä eikä kiristävänä.

– Hal­li­tus lupasi tas­apain­o­tus­ta, mut­ta ei täl­lä bud­jetil­la siihen pääse. Tämä val­tion bud­jet­ti vas­taa hal­li­tus­puoluei­den tavoit­tei­ta eli leikataan vero­ja ja säästetään toisaal­la sosi­aal­i­menois­sa, Kiema sanoo.

TALOUDEN TASAPAINOLLA TAVOITELLAAN HYVINVOINTIA

Moisio korostaa bud­jetin yhtey­dessä sitä, että eduskun­nan tärkein tehtävä on val­tion talouden pitämi­nen tas­apain­os­sa. Hal­li­tu­so­hjel­ma ja hal­li­tuk­ses­sa ole­vien puoluei­den arvo­valin­nat määräävät keinot, joil­la tas­apain­oon päästään. Taloudel­la ja tas­apain­oisel­la bud­jetil­la ei kuitenkaan ole itsear­voa.

– Talous on ole­mas­sa ihmis­ten hyv­in­voin­nin tuot­tamisek­si, Moisio sanoo.

Bud­jetis­sa on run­saasti meno­lisäyk­siä uusi­in väyli­in, puo­lus­tuk­seen, poli­isille sekä oikeuslaitok­seen. Miten ne voidaan selit­tää samal­la, kun leikataan?

– Se, mihin rahaa laite­taan, mis­tä leikataan ja mis­tä säästetään sekä mik­si näin tehdään, hei­jas­taa poli­it­tisia arvo­val­in­to­ja, Moisio sanoo.

Hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka ja nyt tehty bud­jet­tiesi­tys herät­tävät keskustelua yhteiskun­nas­tamme laa­jem­minkin.

– Sel­l­ainen retori­ik­ka tun­tuu koval­ta, että itsekkyys ja omas­ta edus­ta huole­htimi­nen nos­te­taan ansioik­si. Se on itsekeskeistä ajat­telua maail­mas­ta. Tämä julki­nen puhe kuvas­taa arvo­jen yleistä koven­e­mista, Ilmakun­nas sanoo.

 

Valtion budjetti valmistuu joulukuussa

Tämän artikke­lin haas­tat­te­lut on tehty val­tio­varain­min­is­ter­iön bud­jet­tiehdo­tuk­sen perus­teel­la syysku­us­sa 2023. Bud­jet­tiesi­tys käsitelti­in val­tioneu­vos­ton ylei­sis­tun­nos­sa ja julka­isti­in lokaku­un 9. päivänä. Siitä selviää bud­jetin yksi­tyisko­h­dat, jot­ka kaik­ki eivät olleet jul­ki tätä artikke­lia valmis­teltaes­sa. Bud­jetin käsit­te­ly alkoi eduskun­nas­sa 10. lokaku­u­ta. Eduskun­takäsit­te­lyn on määrä päät­tyä val­tio­varain­valiokun­nan miet­intöön ja siitä äänestämiseen suures­sa salis­sa 15.12.2023 men­nessä.

 

Lue myös: Katri Aal­to­nen: Leikkaus­poli­ti­ikan seu­rauk­set kasautu­vat (Tek­i­jä 20.3.2023)