Ulos­marssi Tampe­reen Pilking­ton Auto­mo­ti­vella: ”Tämä ei jää tähän”

Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kaus­toi­mia vastus­ta­vat Teol­li­suus­lii­ton ulos­mars­sit jatkui­vat keski­viik­kona 11.10.2023 Pirkan­maan vaali­pii­rin alueella. Ulos­mars­sit ovat osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Kun kello lyö yksi, Pilking­ton Auto­mo­tive Finland Oy:n Tampe­reen-tehtaan portista mars­si­vat ulos kaikki aamu­vuo­rossa olleet tuotan­non työn­te­ki­jät. Heitä on kaik­ki­aan noin 50.

– Emme osoita mieltä työnan­ta­jaa, vaan halli­tusta vastaan. Enää ei ole aikaa odot­taa. On pakko toimia, sanoo työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, lasi­työn­te­kijä Raine Karukka.

Teol­li­suus­lii­ton tunnin kestä­vät ulos­mars­sit jatku­vat nyt kolmatta viik­koa. Pilking­to­nin väen lisäksi Amerplas­tin ja Avant Tecnon tuotan­non työn­te­ki­jät pois­tui­vat työpai­kal­taan tuntia ennen työvuo­ron päättymistä.

Karukka vastus­taa erityi­sesti työt­tö­myys­tur­van kiris­tyk­siä. Hän ei usko, että ne saisi­vat työt­tö­mät palaa­maan nykyistä nopeam­min työelä­mään kuten maan halli­tus toivoo.

Satei­nen sää saa monet ulos­mars­si­joista kiireh­ti­mään kotiin, mutta Karu­kalla on aikaa. Hän on päivä­vuo­rossa ja menee jatka­maan vielä töitä ulos­mars­sin päätyttyä.

– Voin seistä tunnin vesi­sa­teessa hyvän asian puolesta. Tämä ei jää tähän. Kyllä kentältä tais­te­lu­tah­toa löytyy.

IKÄÄNTYNEET AHTAALLA

Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto on saanut läpi märän päivä­unensa, toteaa Pilking­to­nin Tampe­reen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Sari Uusi­virta hallitusohjelmasta.

– Sipi­län halli­tus kokeili myös leik­kauk­sia, mutta kiky oli pieni ammus verrat­tuna siihen, mitä nyt on tapah­tu­massa. Minun mieles­täni nyt kasva­te­taan ideo­lo­gi­sesti luokka- ja tuloeroja.

Pilking­to­nin Tampe­reen-tehtaalla työn­te­ki­jät karkai­se­vat laseja maa- ja metsä­ta­lou­den konei­siin. Lisäksi siellä valmis­te­taan sivu­la­seja turis­ti­bus­sei­hin. Tehdas työl­lis­tää noin 160 tuotan­non työn­te­ki­jää, joista yli 90 prosent­tia kuuluu Teollisuusliittoon.

Uusi­virta on toimi­nut Tampe­reen-tehtaan pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2010. Hän on huolis­saan erityi­sesti eläkeiän kynnyk­sellä olevien työn­te­ki­jöi­den asemasta, jos päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok.) johta­man halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat toteutuvat.

– Kaikki ikään­ty­nei­den turva­ver­kot ovat halli­tuk­sen leik­kaus­lis­talla. Jos tästä talosta joudu­taan irti­sa­no­maan työn­te­ki­jöitä, niin vanhim­masta päästä heitä piste­tään pihalle, Uusi­virta huokaa.

Minulle kelpaisi se todel­li­nen Ruot­sin malli.

Työmi­nis­teri Arto Sato­nen (kok.) tarjosi elokuussa keskus­jär­jes­töille ratkai­suksi Ruot­sin mallia. Se passaisi myös Uusivirralle.

– Minulle kelpaisi se todel­li­nen Ruot­sin malli. Ei tämä Sato­sen versio, jossa on otettu vain rusi­nat pullasta. Ruot­sissa esimer­kiksi irti­sa­no­mis­jär­jes­tys on laissa, Uusi­virta kertoo.

”HEIKENNYKSET RANKAISEVAT LAAJASTI”

Pilking­ton Auto­mo­tive Finlan­din työn­te­ki­jöi­den ulos­mars­sia Tampe­reen Mylly­pu­rossa seurasi myös Teol­li­suus­lii­ton Sisä-Suomen toiminta-alueen pääl­likkö Jan Laine.

– Eniten jäse­niä kuule­mani mukaan harmit­taa työt­tö­myys­tur­vaan kaavail­lut heiken­nyk­set. Toteu­tues­saan ne koske­vat laajaa poruk­kaa, sillä ne rankai­se­vat myös lomau­tet­tuja, Laine sanoo.

Halli­tus suun­nit­te­lee muun muassa ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­han porras­ta­mista. Käytän­nössä se tarkoit­taisi sitä, että kahdek­san viikon kulut­tua päivä­ra­hasta leikat­tai­siin viidennes.

Teol­li­suus­lii­tossa on laskettu, että porras­tus veisi yli kaksi kuukautta työt­tö­mänä tai lomau­tet­tuna olleelta teol­li­suu­den työn­te­ki­jältä keski­mää­rin 350 euroa kuukaudessa.

– Lomau­tuk­sia on jo nyt tulossa, sillä pelkäs­tään Pirkan­maalla on käyn­nissä useam­mat kymme­net yt-neuvot­te­lut teol­li­suu­den työpai­koilla, ja uusia on alka­massa, Laine kertoo.

Ihmi­set yrite­tään hiljentää.

Porras­tuk­sen lisäksi halli­tus aikoo esimer­kiksi nostaa ansio­si­don­nai­sen päivä­ra­han työs­sä­oloeh­don puolesta vuodesta vuoteen ja pois­taa lapsi­ko­ro­tuk­set kokonaan.

– Jos työläi­siltä lyödään niin sanottu lakkoase käsistä, voi oikeis­to­hal­li­tus toteut­taa kaavai­le­mansa leik­kauk­set helposti.

”AINOA KEINO VAIKUTTAA”

Osa Pilking­to­nilta ulos­mars­si­vista työn­te­ki­jöistä kantaa muka­naan kylt­tiä, jossa lukee mustalla pohjalla #Paina­va­Syy. Yksi heistä on osas­ton luot­ta­mus­mies, lasi­työn­te­kijä Tuomo Ojala.

– Minua ehkä eniten silit­tää vasta­kar­vaan lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen. Se on jo melkein sama kuin puutut­tai­siin ilmai­sun- tai sanan­va­pau­teen, Ojala pohtii.

Häntä kismit­tää myös halli­tuk­sen kaavai­lema 200 euron henki­lö­koh­tai­nen sakko lait­to­maan lakkoon osal­lis­tu­ville työntekijöille.

– Ihmi­set yrite­tään hiljen­tää, Ojala toteaa.

Turha puhua samasta veneestä, jos vain puolet soutaa.

Ulos­mars­sit ovat ainoa keino vaikut­taa, sanoo puoles­taan lasi­työn­te­kijä Meerit Heim­lan­der.

Hän kriti­soi muun muassa halli­tuk­sen suun­ni­tel­maa työt­tö­myys­tur­van suojao­san pois­ta­mi­sesta. Suojao­san turvin työtön voi tois­tai­seksi tienata 300 euroa kuussa tai 275 euroa neljässä viikossa ilman, että palkka vaikut­taa päivärahaan.

– Jos suojaosa pois­te­taan, työt­tö­män ei enää kannata ottaa vastaan lyhy­tai­kai­sia töitä tai keik­ka­töitä. Miten se helpot­taa ihmis­ten työl­lis­ty­mistä, Heim­lan­der kysyy.

Heim­lan­der sanoo ymmär­tä­vänsä Suomen tiukan talous­ti­lan­teen, mutta hämmäs­te­lee sitä, miksi koko kansa­kunta ei kanna kort­taan kekoon.

– Nämä ovat paskat talkoot, koska näihin osal­lis­tu­vat työn­te­ki­jät, opis­ke­li­jat, pieni­tu­loi­set ja työt­tö­mät. Missä on parem­man tulo­luo­kan osuus? Turha puhua samasta veneestä, jos vain puolet soutaa.

Teol­li­suus­liitto järjes­tää syys–lokakuussa kolmen viikon ajan kolmena päivänä viikossa alueel­li­sia tunnin ulos­mars­seja vali­koi­duilla työpai­koilla vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista.