Irene Niskanen: Ansioturvaa heikennetään 

Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on lisätä työl­lisyyt­tä työt­tömyys­tur­vaa heiken­tämäl­lä: mitä huonom­pi tur­va, sen nopeam­min työl­listyy. Voi kuitenkin kysyä, mis­tä saamme ne työ­paikat, joi­hin työl­listyä? Kas­vaako työ­paikko­jen määrä eri aloil­la ja eri puo­lil­la Suomea jo vuo­den alus­sa, kun ensim­mäiset työt­tömyys­tur­van leikkauk­set tehdään?

Muu­tok­set tule­vat voimaan vai­heit­tain vuo­den 2024 aikana, mut­ta kaik­ki yksi­tyisko­h­dat eivät ole vielä selvil­lä. Ansio­tur­vaa ollaan heiken­tämässä enem­män kuin koskaan, joten leikkausten yhteis­vaiku­tuk­set vähen­tävät työt­tömyyskas­so­jen jäsen­ten työt­tömyy­de­naikaisia tulo­ja huo­mat­tavasti.

Ensim­mäiset muu­tok­set tule­vat jo 1.1.2024. Tuol­loin toteutetaan kansaneläke- ja elinkus­tan­nusin­deksin jäädyt­tämi­nen ja omavas­tu­ua­jan piden­tämi­nen viidestä seit­semään päivään. Vuon­na 2012 pois­tet­tu lomako­r­vauk­sen jak­so­tus palaute­taan. Jak­so­tus tarkoit­taa sitä, että esimerkik­si kuukau­den palkan suu­ru­inen lomako­r­vaus siirtää työt­tömyysko­r­vauk­sen mak­sun aloi­tus­ta kuukaudel­la.

Ensi vuo­den huhtiku­us­sa pois­te­taan työt­tömien per­hei­den tuek­si sääde­tyt päivära­han lap­siko­ro­tuk­set. Myös työt­tömyy­den aikaisten työ­tu­lo­jen 300 euron suo­jaosa pois­tuu. On ris­tiri­itaista, että nyt suo­jaosan pois­toa perustel­laan työl­lisyysas­teen nos­tol­la, kos­ka suo­jaosa luoti­in aikanaan juuri työl­lisyysas­teen nos­tamisek­si. Tavoit­teena on ollut tukea työt­tömiä vas­taan­ot­ta­maan lyhy­itä ja osa-aikaisia työ­suhtei­ta niin, että suo­jaosan ver­ran voi ansai­ta ilman päivära­han pienen­e­mistä.

Eloku­us­sa ollaan lakkaut­ta­mas­sa kokon­aan jo aiem­min alku­peräis­es­tä kar­sit­tu vuorot­telu­va­paa­jär­jestelmä.

Kokon­aan työt­tömän, lomaute­tun tai osa-aikaises­sa työssä käyvän työt­tömyysa­jan tulot laske­vat merkit­täväsi.

Syksyl­lä 2024 ansiopäivära­ha por­raste­taan niin, että taso las­kee työt­tömyy­den pitkit­tyessä, kah­den kuukau­den jäl­keen 80 pros­ent­ti­in ja kahdek­san kuukau­den jäl­keen 75 pros­ent­ti­in nykyis­es­tä tasos­ta. Työssäoloe­hto tuplaan­tuu nykyis­es­tä puoles­ta vuodes­ta vuo­teen, eikä palkkatuk­i­työ enää ker­ry­tä ehtoa. Työssäoloe­hto ker­tyy jatkos­sa työssäoloa­jan sijaan euroista. Myös lais­sa ole­vista ikäsi­don­nai­sista poikkeussäädök­sistä ollaan luop­umas­sa.

Muu­tosten jäl­keen työt­tömyys­tur­van piiri­in pääsy pitkit­tyy ja taso las­kee. Kokon­aan työt­tömän, lomaute­tun tai osa-aikaises­sa työssä käyvän työt­tömyysa­jan tulot laske­vat merkit­tävästi. Entistä vaikeam­mak­si tilanteen tekee se, että samaan aikaan ollaan leikkaa­mas­sa myös mui­ta tukia. Osa leikkausten vaiku­tuk­sista näkyy heti vuo­den alus­sa, osa pitkäl­lä aikavälil­lä. Vaiku­tuk­sia ei ole vielä juuri lainkaan arvioitu, joten ne nähdään vas­ta tule­vaisu­udessa.

Paran­nuk­se­na on tulos­sa yhdis­telmä­vaku­u­tus, jos­sa työssäoloe­htoon huomioitaisi­in sekä palka­nsaa­jana että yrit­täjänä tehty työ. Lisäk­si työt­tömyyskas­soille kaavail­laan mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta jäse­nilleen työl­listymistä edis­täviä palvelu­ja. Näi­den aikataulu on vielä avoin.

Leikkauk­set koske­vat myös perus­päivära­haa ja työ­markki­natukea, joten kas­san jäsenyy­del­lä saa jatkos­sakin perus­tur­vaa parem­man työt­tömyys­tur­van.

Kir­joit­ta­ja on Avoimen työt­tömyyskasan johta­ja.