Liitossa
”Lakimuutoksiin vaikutettava mahdollisimman aikaisin”
Teollisuusliitto vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön esimerkiksi antamalla lausuntoja lakien valmisteluvaiheessa. Liiton oikeudellinen yksikkö seuraa tarkasti lakimuutosten valmistelua.
Teollisuusliiton lausunnot lakiesityksiin syntyvät useimmiten Teollisuusliiton oikeudellisessa yksikössä, tarpeen mukaan yhteistyössä liiton muiden yksiköiden kanssa.
– Usein ministeriö asettaa ensin työryhmän selvittämään lainsäädännön muutostarpeita ja valmistelemaan siitä mietintöä. Tässä vaiheessa myös meille voi tarjoutua tilaisuus mennä asiasta kuultavaksi, kertoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio.
– Asiasta riippuen kuultava asiantuntija voi olla sitten meiltä oikeudellisesta yksiköstä tai esimerkiksi sopimussektoreilta tai yhteiskuntasuhteiden yksiköstä, Tapio kuvailee.
Selvitysvaiheen jälkeen lainvalmistelun kunnolla käynnistyessä ministeriön työryhmään osallistuvat yleensä keskusjärjestöjen kuten SAK:n edustajat. Teollisuusliitto pyrkii myös tässä vaiheessa vaikuttamaan lainvalmisteluun aktiivisesti yhteistyössä muiden liittojen kanssa.
– Tässä vaiheessa mahdollisuudet vaikuttaa ovat nähdäkseni suurimmillaan. Työryhmän saatua mietintönsä valmiiksi hallituksen lakiesitysluonnoksen muodossa kovin suuria rakenteellisia muutoksia ei yleensä enää tehdä, Tapio kertoo.
LIITTO LAUSUU AKTIIVISESTI
Monesti lakiuudistuksia valmisteltaessa käytetään myös avointa lausuntomenettelyä, jolloin kaikilla halukkailla tahoilla kuten järjestöillä ja viranomaisilla on mahdollisuus jättää lakimuutoshanketta koskeva lausuntonsa.
– Seuraamme lainvalmistelua tiiviisti ja harkitsemme aina tapauskohtaisesti, onko meidän syytä lausua kyseisestä muutosesityksestä. Koskettaako se Teollisuusliiton jäsenistöä tai on muutoin työntekijöiden näkökulmasta merkittävä?
Useamman liiton samansuuntainen lausunto on varmasti omiaan kasvattamaan lausuntojen painoarvoa.
– Pyrimme antamaan lausuntoja aktiivisesti. Kovin suuria muutoksia lakiesityksiin ei enää lausuntovaiheessa välttämättä saada, mutta on jo periaatteellisesti tärkeää, että käymme lakiesitykset tarkasti läpi ja pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja sen perusteluihin, Tapio sanoo.
YHTEISTÄ RINTAMAA
Anna Tapion mukaan eri ammattiliitot ja SAK pyrkivät myös yhdessä koordinoimaan lausuntojaan ja vaikuttamaan lakihankkeisiin samansuuntaisesti.
– Useamman liiton samansuuntainen lausunto on varmasti omiaan kasvattamaan lausuntojen painoarvoa, Tapio kertoo.
Teollisuusliittolaisten näkökulmasta tärkeitä lakiuudistuksia viime vuosina ovat olleet esimerkiksi työaikalain ja yhteistoimintalain kokonaisuudistukset, perhevapaauudistus sekä työsopimuslain soveltamisalan muutokset, Tapio listaa.
– Tärkeintä on, että pääsisimme vaikuttamaan lakiuudistuksiin aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat, Tapio sanoo.
Kattavalla oikeusavulla pelotevaikutus
Teollisuusliiton oikeusapu on poikkeuksellisen laaja, sillä se kattaa jäsenen oikeudenkäyntikulut ilman omavastuuosuutta ja oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärää koskevia rajoituksia. Jos jäsen häviää jutun ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut tuomitaan hänen maksettavakseen, liitto korvaa myös nämä kulut jäsenen puolesta.
– Teollisuusliiton kattava oikeusapu mahdollistaa sen, että jäsen uskaltaa tarvittaessa lähteä hakemaan pienempiäkin ja riskialttiimpia saatavia oikeusteitse ilman pelkoa monesti kymmeniin tuhansiin euroihin nousevien oikeudenkäyntikulujen kaatumisesta omaan niskaan, kuvailee Teollisuusliiton juristi Susanna Holmberg.
Kattava oikeusapu antaa liitolle myös paremmat edellytykset vaikuttaa käytännön työelämään laajemminkin ajamalla myös epävarmoja, mutta koko jäsenistön kannalta merkittäviä oikeusjuttuja. Liiton oikeusapu myönnetään tapauskohtaisesti harkiten.
Työnantaja ei voi laskea sen varaan, ettei teollisuusliittolainen työntekijä uskaltaisi viedä riita-asiaansa oikeuteen.
Kattavalla oikeusavulla on myös pelotevaikutus. Se viestii ulospäin, että liitolla on tahto ja resurssit edistää jäsentensä oikeuksia tarvittaessa myös oikeusteitse.
– Oikeusavussa ei ole saataville alarajaa. Työnantaja ei siis voi laskea sen varaan, ettei teollisuusliittolainen työntekijä uskaltaisi viedä riita-asiaansa oikeuteen. Teollisuusliitto on esimerkiksi ajanut ja voittanut oikeusjutun, jossa iso joukko työntekijöitä vaati työnantajalta syrjinnästä ay-toiminnan perusteella 100 euron vahingonkorvausta per henkilö.
– Harva uskaltaisi lähteä satasen vuoksi omilla rahoilla oikeuteen, mutta liiton oikeusavulla se on mahdollista, Holmberg sanoo.
Selkeyttä epäselvään oikeustilaan
Yhteiskunnan ja työelämän kehittyessä lait ja niiden tulkinnat kaipaavat ajoittain selventämistä. Oikeustilan ollessa epäselvä Teollisuusliitto voi yrittää viedä tapauksen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöksen saamiseksi.
Korkein oikeus voi ennakkopäätöksillään selventää epäselvää laintulkintaa ja ohjata siten käytännön lain soveltamista ja muiden tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä vastaavissa tilanteissa. Korkeimman oikeuden ratkaisut eivät rinnastu velvoittavuudeltaan lainsäädäntöön, mutta käytännössä varsinkin hyvin perustelluilla ennakkopäätöksillä on usein merkittävä painoarvo muita vastaavantyyppisiä tapauksia ratkaistaessa.
Ratkaisun saaminen korkeimmasta oikeudesta edellyttää kuitenkin lähes aina korkeimman oikeuden myöntämää valituslupaa ja valituslupa voidaan myöntää vain laissa säädetyin rajatuin edellytyksin.
Korkein oikeus on esimerkiksi kesäkuussa 2023 myöntänyt valitusluvan Teollisuusliiton jäseniä koskevassa asiassa, jossa työnantaja maksoi ylityökiellon aikana ylityötä tekeville työntekijöilleen selvästi suuremman ylityökorvauksen kuin työehtosopimus edellytti. Teollisuusliitto on katsonut menettelyn syrjivän ylityökieltoon osallistuneita työntekijöitä ammattiyhdistystoiminnan perusteella.
Valituslupaa on hiljattain haettu myös toisessa Teollisuusliiton jäseniä koskevassa asiassa, jossa erimielisyys koskee työajan tasaamislisäsaataviin sovellettavaa kanne- ja vanhentumisaikaa.
