”Lakimuu­tok­siin vaiku­tet­tava mahdol­li­simman aikaisin”

Teolli­suus­liiton lausunnot lakie­si­tyk­siin syntyvät useim­miten Teolli­suus­liiton oikeu­del­li­sessa yksikössä, tarpeen mukaan yhteis­työssä liiton muiden yksiköiden kanssa.

– Usein minis­teriö asettaa ensin työryhmän selvit­tä­mään lainsää­dännön muutos­tar­peita ja valmis­te­le­maan siitä mietintöä. Tässä vaiheessa myös meille voi tarjoutua tilai­suus mennä asiasta kuulta­vaksi, kertoo Teolli­suus­liiton oikeu­del­lisen yksikön päällikkö Anna Tapio.

– Asiasta riippuen kuultava asian­tun­tija voi olla sitten meiltä oikeu­del­li­sesta yksiköstä tai esimer­kiksi sopimus­sek­to­reilta tai yhteis­kun­ta­suh­teiden yksiköstä, Tapio kuvailee.

Selvi­tys­vai­heen jälkeen lainval­mis­telun kunnolla käynnis­tyessä minis­te­riön työryh­mään osallis­tuvat yleensä keskus­jär­jes­töjen kuten SAK:n edustajat. Teolli­suus­liitto pyrkii myös tässä vaiheessa vaikut­ta­maan lainval­mis­te­luun aktii­vi­sesti yhteis­työssä muiden liittojen kanssa.

– Tässä vaiheessa mahdol­li­suudet vaikuttaa ovat nähdäk­seni suurim­mil­laan. Työryhmän saatua mietin­tönsä valmiiksi halli­tuksen lakie­si­tys­luon­noksen muodossa kovin suuria raken­teel­lisia muutoksia ei yleensä enää tehdä, Tapio kertoo.

LIITTO LAUSUU AKTIIVISESTI

Monesti lakiuu­dis­tuksia valmis­tel­taessa käyte­tään myös avointa lausun­to­me­net­telyä, jolloin kaikilla haluk­kailla tahoilla kuten järjes­töillä ja viran­omai­silla on mahdol­li­suus jättää lakimuu­tos­han­ketta koskeva lausuntonsa.

– Seuraamme lainval­mis­telua tiiviisti ja harkit­semme aina tapaus­koh­tai­sesti, onko meidän syytä lausua kysei­sestä muutos­esi­tyk­sestä. Kosket­taako se Teolli­suus­liiton jäsenistöä tai on muutoin työnte­ki­jöiden näkökul­masta merkittävä?

Useamman liiton saman­suun­tainen lausunto on varmasti omiaan kasvat­ta­maan lausun­tojen painoarvoa.

– Pyrimme antamaan lausun­toja aktii­vi­sesti. Kovin suuria muutoksia lakie­si­tyk­siin ei enää lausun­to­vai­heessa välttä­mättä saada, mutta on jo periaat­teel­li­sesti tärkeää, että käymme lakie­si­tykset tarkasti läpi ja pyrimme vaikut­ta­maan lainsää­dän­töön ja sen perus­te­luihin, Tapio sanoo.

YHTEISTÄ RINTAMAA

Anna Tapion mukaan eri ammat­ti­liitot ja SAK pyrkivät myös yhdessä koordi­noi­maan lausun­to­jaan ja vaikut­ta­maan lakihank­kei­siin samansuuntaisesti.

– Useamman liiton saman­suun­tainen lausunto on varmasti omiaan kasvat­ta­maan lausun­tojen painoarvoa, Tapio kertoo.

Teolli­suus­liit­to­laisten näkökul­masta tärkeitä lakiuu­dis­tuksia viime vuosina ovat olleet esimer­kiksi työai­ka­lain ja yhteis­toi­min­ta­lain kokonai­suu­dis­tukset, perhe­va­paa­uu­distus sekä työso­pi­mus­lain sovel­ta­mi­salan muutokset, Tapio listaa.

– Tärkeintä on, että pääsi­simme vaikut­ta­maan lakiuu­dis­tuk­siin aina mahdol­li­simman varhai­sessa vaiheessa. Silloin vaiku­tus­mah­dol­li­suudet ovat suurimmat, Tapio sanoo.

Katta­valla oikeus­a­vulla pelotevaikutus

– Teolli­suus­liiton kattava oikeusapu mahdol­listaa sen, että jäsen uskaltaa tarvit­taessa lähteä hakemaan pienem­piäkin ja riskialt­tiimpia saatavia oikeus­teitse ilman pelkoa monesti kymme­niin tuhan­siin euroihin nouse­vien oikeu­den­käyn­ti­ku­lujen kaatu­mi­sesta omaan niskaan, kuvailee Teolli­suus­liiton juristi Susanna Holmberg.

Kattava oikeusapu antaa liitolle myös paremmat edelly­tykset vaikuttaa käytännön työelä­mään laajem­minkin ajamalla myös epävar­moja, mutta koko jäsenistön kannalta merkit­täviä oikeus­jut­tuja. Liiton oikeusapu myönne­tään tapaus­koh­tai­sesti harkiten.

Työnan­taja ei voi laskea sen varaan, ettei teolli­suus­liit­to­lainen työntekijä uskal­taisi viedä riita-asiaansa oikeuteen.

Katta­valla oikeus­a­vulla on myös pelote­vai­kutus. Se viestii ulospäin, että liitolla on tahto ja resurssit edistää jäsen­tensä oikeuksia tarvit­taessa myös oikeusteitse.

– Oikeus­a­vussa ei ole saata­ville alarajaa. Työnan­taja ei siis voi laskea sen varaan, ettei teolli­suus­liit­to­lainen työntekijä uskal­taisi viedä riita-asiaansa oikeu­teen. Teolli­suus­liitto on esimer­kiksi ajanut ja voittanut oikeus­jutun, jossa iso joukko työnte­ki­jöitä vaati työnan­ta­jalta syrjin­nästä ay-toiminnan perus­teella 100 euron vahin­gon­kor­vausta per henkilö.

– Harva uskal­taisi lähteä satasen vuoksi omilla rahoilla oikeu­teen, mutta liiton oikeus­a­vulla se on mahdol­lista, Holmberg sanoo.

Selkeyttä epäsel­vään oikeustilaan

Korkein oikeus voi ennak­ko­pää­tök­sil­lään selventää epäselvää laintul­kintaa ja ohjata siten käytännön lain sovel­ta­mista ja muiden tuomiois­tuinten ratkai­su­käy­täntöä vastaa­vissa tilan­teissa. Korkeimman oikeuden ratkaisut eivät rinnastu velvoit­ta­vuu­del­taan lainsää­dän­töön, mutta käytän­nössä varsinkin hyvin perus­tel­luilla ennak­ko­pää­tök­sillä on usein merkit­tävä painoarvo muita vastaa­van­tyyp­pisiä tapauksia ratkaistaessa.

Ratkaisun saaminen korkeim­masta oikeu­desta edellyttää kuitenkin lähes aina korkeimman oikeuden myöntämää valitus­lupaa ja valitus­lupa voidaan myöntää vain laissa sääde­tyin rajatuin edellytyksin.

Korkein oikeus on esimer­kiksi kesäkuussa 2023 myöntänyt valitus­luvan Teolli­suus­liiton jäseniä koske­vassa asiassa, jossa työnan­taja maksoi ylityö­kiellon aikana ylityötä tekeville työnte­ki­jöil­leen selvästi suuremman ylityö­kor­vauksen kuin työeh­to­so­pimus edellytti. Teolli­suus­liitto on katsonut menet­telyn syrjivän ylityö­kiel­toon osallis­tu­neita työnte­ki­jöitä ammat­tiyh­dis­tys­toi­minnan perusteella.

Valitus­lupaa on hiljat­tain haettu myös toisessa Teolli­suus­liiton jäseniä koske­vassa asiassa, jossa erimie­li­syys koskee työajan tasaa­mis­li­sä­saa­ta­viin sovel­let­tavaa kanne- ja vanhentumisaikaa.