Christa Evomaa, Ismo Löppönen, Eveliina Koivisto ja Tomi Ikävalko osallistuivat kolmen kuukauden kurssille alkuvuonna 2023.

Kevät Murikassa antoi muutoksen eväät

TEKSTI EVELIINA KOIVISTO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Kolmen kuukauden kurssi antoi tänäkin keväänä osallis­tu­jille mahdol­li­suuden pysähtyä, perehtyä ja suunnata tulevaan uutta oppineena.

Pakkanen paukkui nurkissa ja talvi piti luontoa vielä tiukassa ottees­saan, kun 14 Teolli­suus­liiton jäsentä aloitti kolmen kuukauden opinnot Muutoksen eväät ‑kurssilla Murikka-opistolla maaliskuussa.

Opintojen edetessä oppilaat seura­sivat kevään saapu­mista ja jäiden lähtöä Murikan ravin­tolan isoista Näsijär­velle antavista ikkunoista. Opiske­li­ja­ryhmän yksilöistä, jotka ammatil­li­sesti edustavat katta­vasti Teolli­suus­liiton monia eri aloja, hitsautui ajan myötä tiivis pieni kaveril­linen yhteisö.

Kurssin käydessä loppua kohti opiske­lijat olivat hajaan­tu­neet opiston tiloihin kukin työstä­mään itsenäi­sesti omaa loppu­työ­tään valmii­seen muotoon. Yhteisiä oppitun­teja ei viimei­sillä viikoilla ollut kuin muutama.

Vastuu­opet­taja Marjo Nurmi työsken­telee luokassa yhdessä muutaman kirjoit­ta­mi­seen keskit­tyvän opiske­lijan kanssa. Nurmi on luotsannut Murikan pitkiä kursseja vuodesta 1998, jolloin aiemmin perus­op­pi­jakson nimellä kulkeva kurssi muuttui Nurmen työstämän uuden opetus­suun­ni­telman mukai­seksi, ja sai nimek­seen Muutoksen eväät. Tutkiva lopputyö kuului jo silloin opintoihin.

Marjo Nurmi on luotsannut Murikan pitkiä kursseja vuodesta 1998.

Nykyisen opetus­suun­ni­telman painopiste lähtee pedago­gi­sesta ajatuk­sesta, jonka mukaan aikuis­opis­ke­li­jalle tulisi antaa vastuu itse valita opinto­jensa aiheita ja tehdä opiskelun kannalta omia ratkaisuja.

– Nykyinen kurssi­muoto on aiempaa eheämpi kokonai­suus, Nurmi sanoo.

– Oppiminen tapahtuu teemojen kautta, hän kertoo.

Nurmi antaa esimer­kiksi paljon kiitosta saaneen työeh­to­si­mu­laa­tion, jossa opiske­li­joille jaettujen roolien kautta opitaan paitsi työeh­to­toi­mintaa ja neuvot­te­lu­taitoa, myös pitkä­jän­tei­syyttä, tarkkuutta, vuoro­vai­ku­tusta ja kirjal­lista viestintää.

Tomi Ikävalko pitää esitystä kurssitovereille.

”EI TÄLLAISTA HARJOITELLA MISSÄÄN MUUALLA”

Parin vuoro­kauden mittainen inten­sii­vinen työeh­to­si­mu­laatio nousee esiin myös opiske­li­joiden keskuu­dessa yhtenä kurssin antoi­sim­mista oppimis­ta­pah­tu­mista. Rauma­lainen Christa Evomaa, joka on työpaik­kansa Oraksen ensim­mäinen pitkän kurssin osallis­tuja, allekir­joittaa tes-simulaa­tion merki­tyksen oppimistilanteena.

Christa Evomaa

– Se antoi kattavan ymmär­ryksen neuvot­te­luista ja työeh­to­so­pi­musten synty­mi­seen liitty­västä järjes­tel­mästä. Ei tällaista voi harjoi­tella missään muualla.

 

Evomaa kertoo opinto­va­paan myöntä­misen vaati­neen ennak­ko­ta­pauk­sena työpai­kalla esimies­kes­kus­te­luja ja selvi­tystä HR-osastolle. Evomaalle löytyi onneksi lopulta myös sijainen labora­to­rioon, jossa hän työsken­telee yksin.

Evomaa kertoo halun­neensa ottaa kurssista kaiken irti, ja valitsi mahdol­li­sista valin­nai­sai­neista kaikki kolme, kansan­ta­louden, Excelin ja sosio­lo­gian opinnot. Aineista erityi­sesti sosio­logia on herät­tänyt Evomaan mielenkiinnon.

– Sosio­lo­gian katta­vuus tieteenä yllätti, hän sanoo.

KURSSILTA ITSELUOTTAMUSTA JA HYVIÄ OPPEJA

Ryhmän opiske­li­joiden työti­lan­teet vaihte­levat, mutta yhteistä kaikille on halu uuden oppimi­seen, itsensä kehit­tä­mi­seen ja haastamiseen.

Tomi Ikävalko

Joillekin kurssin nimi Muutoksen eväät tarkoittaa konkreet­ti­sesti mahdol­lista muutosta työti­lan­tee­seen tai uraan. Tomi Ikävalko Lappeen­ran­nasta on yksi heistä.

 

Ikäval­kolla oli takana 27 vuoden työura metsu­rina ennen irtisa­no­mista alkuvuonna 2023. Metsäala on muutok­sessa, ja Ikävalko kertoo lähte­neensä kolmen kuukauden kurssille uuden edessä pohti­maan, mitä haluaa jatkossa tehdä ja mihin suunnata. Harjoi­tus­työnsä hän on tehnyt metsä­alan murroksesta.

– Alan kehit­tä­minen, edunval­vonta ja ehkä metsä­alaan liittyvä opetta­mi­nenkin kiinnostaa. Täältä olen saanut itseluot­ta­musta ja hyviä oppeja. Katson tulevaa avoimin mielin, hän sanoo.

ONKO AIKUISESTA OPPIJAKSI? KYLLÄ!

Lasitusa­lalla työsken­te­le­vällä Ismo Löppö­sellä ei alan vaihto ole juuri nyt ajankoh­taista, mutta hän hakeutui kurssille, kun perhe­ti­lanne sen vihdoin salli.

Ismo Löppönen

– Olen haaveillut pitkästä kurssista jo useamman vuoden, Löppönen kertoo.

– Halusin katsoa, onko aikui­sesta ihmisestä oppijaksi, hän jatkaa.

Vanhat koulu­muistot painoivat repussa, mutta ilokseen Löppönen on huomannut pysty­vänsä ja onnis­tu­vansa täysin uusissa ja vieraissa asioissa, mikä on lisännyt itseluottamusta.

– Työelämä ei tarjoa paljoa­kaan onnis­tu­misen tunteita. Onnis­tu­minen ja siitä saatu positii­vinen palaute lisää voimaa yrittää, hän sanoo, ja kehuu samaan hengen­ve­toon kurssin tsemp­paavaa opettajaa ja kannus­tavaa ympäristöä.

Onnis­tu­misten tuomat muutokset oppilaissa ovat opettaja Marjo Nurmenkin mielestä opetuksen parasta antia. Vahvuuk­sien löytä­minen ja identi­teetin raken­ta­minen uudes­taan on mahdol­lista vain pidem­millä kurssijaksoilla.

– Se antaa mahdol­li­suuksia muutok­selle, hän sanoo.

VILLIÄ BILETYSTÄ MUTTERISSA? EI SENTÄÄN

Koska kolmen kuukauden kurssilla asutaan Murikassa, on tietenkin kysyt­tävä opiske­li­joilta myös illan­vie­toista. Suurin osa illoista on vietetty melko rauhal­li­sesti opiston solussa pelaillen ja rentou­tuen, he kertovat. Opiskelu ja ajatustyö on myös vaatinut lepoa ja omaa rauhaa. Mutteri-baaris­sakin on toki käyty, mutta pitkiä iltoja on ollut harvassa.

– Tämä kurssi on ollut aikui­siällä suurin panostus itseeni, ei sitä halunnut pilata bailaa­mi­sella, sanoo Ismo Löppönen.

Kolmessa kuukau­dessa opiske­li­ja­ryh­mästä muotoutui kaveril­linen yhtei

Ryhmän muisto­rik­kaim­piin yhtei­siin hetkiin lukeutuu kurssiin kuuluva opinto­matka Berlii­niin vapun aikaan. Opiske­lijat kuvaavat, miten ainut­laa­tuista ja ikimuis­toista oli osallistua vappu­mars­sille IG Metallin riveissä ja tutustua saksa­lai­seen ay-liikkee­seen syvemmin.

Tämä kurssi on ollut aikui­siällä suurin panostus itseeni.

Toises­takin asiasta opiske­lijat ovat samaa mieltä: kolme kuukautta on töissä pitkä aika, mutta Murikassa päivät ja viikot ovat hurah­ta­neet melkein liiankin nopeasti ohi. Työpai­kalle, luotta­mus­toi­miin ja ammat­tio­sas­toihin palaa kolmen kuukauden korkean paikan leiriltä ryhmä monin tavoin uudis­tu­neita ja motivoi­tu­neita ihmisiä uusin taidoin ja eväin, entistä laajemman näkemyksen ja ymmär­ryksen työelä­mästä saaneena.

Jutun kirjoit­taja Eveliina Koivisto oli yksi tämän kevään Muutoksen eväät ‑kurssin osallistujista.