Simo Keto, Miia Soininen ja Mikko Laitinen osallistuivat Teollisuusliiton valtuuston kevätkokoukseen 26.4.2023.

Valtuustohaastattelu: Haasteita riittää jatkossakin, mutta kriisit ovat myös mahdollisuus kehittää toimintaa

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA

Teollisuusliiton valtuuston jäsenet eri sektoreilta vetävät yhteen valtuustokautta ja työmarkkinatilannetta.

Teollisuusliiton valtuuston viisivuotisen kauden viimeisessä kokouksessa 26.4.2023 tehtiin yhteenvetoja menneestä ja katsottiin tulevaan.

– Jos menneellä kaudella oli isoja kriisejä, tilanne ei näytä helpottuvan, sanoo valtuuston jäsen Miia Soininen teknologiasektorilta.

Valtuustokauden suurimpia mullistuksia olivat työnantajia edustavien Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot työehtosopimustoiminnasta.

Teknologiateollisuudessa yleissitovat työehtosopimukset saivat jatkoa, sillä uuteen työnantajayhdistykseen liittyi riittävästi alan yrityksiä. Metsäteollisuudessa puolestaan siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa lähes kaikki liiton jäsenet on neuvoteltu yrityskohtaisten työehtosopimusten piiriin. Samalla alan järjestäytymisaste on saatu selkeään nousuun.

– Kriiseissä piilee myös mahdollisuus kehittää omaa toimintaa, Soininen sanoo.

Tulevalla eduskuntakaudella ammattiyhdistysliikkeelle haasteen heittää muodostumassa oleva kokoomuksen johtama oikeistohallitus.

KOLMIKANTA KANNATTAISI

Valtuuston jäsen Simo Keto puutuotesektorilta kertoo, että valtuustokaudelta jäi mieleen epävarma toimintaympäristö.

– Vanhaan aikaan oli kolmikantaneuvottelut ja sieltä saatiin tulos. Nyt on epävarmempaa, Keto sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaati valtuustossa pitämässään puheessa, että tulevalla hallituskaudella työelämään ja työmarkkinoihin liittyvät asiat neuvotellaan ja päätetään kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan kesken.

– Kolmikanta olisi todella tärkeä, mutta onko siihen halukkuutta, pohtii valtuuston jäsen Mikko Laitinen kemian sektorilta.

Olisi kaikkien etu, että työmarkkinat ovat vakaat.

Soininen toteaa, että olisi ylimielistä uudistaa työmarkkinoita ilman työmarkkinajärjestöjä.

– Täällä on asiantuntijatietoa. Olisi kaikkien etu, että työmarkkinat ovat vakaat, Soininen sanoo.

Kolmikantaisesti valmisteltuna myös eri näkökulmat tulevat kuulluiksi. Yksipuolisessa valmistelussa esimerkiksi pienituloiset voivat jäädä jalkoihin.

– Kaikilla pitäisi olla realistinen mahdollisuus pärjätä, Keto sanoo.

MAKSIMI ULOSMITATTIIN

Hiljattain valmiiksi saatu työmarkkinakierros ja uudet työehtosopimukset otettiin työpaikoilla vastaan rauhallisin tunnelmin.

– Totta kai korotukset voisivat olla suurempiakin, mutta pääsääntöisesti on hyvä, että riitelemättä päästiin lopputulokseen, Keto sanoo.

– Maksimi varmasti saatiin ulosmitattua, vaikka kentällä moni oli tyytymätön, Laitinen arvioi.

Paikallisesti jaettavat palkankorotukset pidettiin tällä kierroksella minimissä.

– Yleiskorotuksen rakenteeseen oltiin tyytyväisiä, Soininen kertoo työpaikan tunnelmista.

LIITTOKOKOUKSESTA JATKUVUUTTA

Teollisuusliiton tulevaisuutta linjataan toukokuun liittokokouksessa, johon valittiin vaaleilla 442 edustajaa.

– Saatiin uusia ihmisiä läpi. Tulee jatkuvuutta toimijajoukkoon, Soininen sanoo.

Kolmikko pohtii, että vaalien luonteeseen vaikuttaa suuresti, onko oma vaalipiiri alueellinen vai valtakunnallinen. Kampanjointi on valtakunnallisessa vaalipiirissä haastavaa.

Liittokokousvaaleissa Soininen pääsi läpi, mutta Laitinen ja Keto jäivät tällä kertaa valitsematta.

– Itsellä jäi läpimeno kolmen äänen päähän. On saanut keräillä itseään, mutta sellaista elämä on, Laitinen sanoo.

– Olen tyytyväinen siihen, että sain käydä oikein hyviä keskusteluja, kun olin ehdolla, Keto kertoo.