Liitossa
Jäsenten ääni kuului Teollisuusliiton ensimmäisissä liittokokousvaaleissa
Liittokokousvaalit antoivat Teollisuusliitolle vahvan valtuutuksen jäsenten asioiden ajamiseen. Valitut 442 liittokokousedustajaa päättävät toukokuun liittokokouksessa liiton suunnan seuraaviksi viideksi vuodeksi.
Teollisuusliiton historian ensimmäiset liittokokousvaalit on nyt käyty.
Maaliskuussa 10.–31.3.2023 järjestetyssä liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet, joita on noin 123 000. Äänestää saattoi joko sähköisesti tai postitse.
Äänestysprosentti liittokokousvaaleissa oli 43,2. Äänioikeutetuista äänesti sähköisesti 33,8 prosenttia ja postitse 9,4 prosenttia. Vaaleissa hyväksyttyjä ääniä annettiin yhteensä 53 079. Liittokokousvaaleissa noudatettiin suhteellista vaalitapaa, joka on vastaava kuin Suomen eduskunta- ja kuntavaaleissa.
LIITTOKOKOUSVAALIEN ÄÄNESTYSPROSENTTI 43,2
Sähköisesti annetut äänet 33,8 %
Postiäänet 9,4 %
Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliiton ehdokkaat saivat 64,2 prosenttia annetuista äänistä. Liittokokouspaikkoja äänimäärä tuo yhteensä 289.
Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliiton ehdokkaat saivat 35,7 prosenttia annetuista äänistä. Liittokokouspaikkoja äänimäärä tuo yhteensä 153.
Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdokkaat saivat 0,1 prosenttia annetuista äänistä.
Liittokokousvaaleissa oli yhteensä 1 517 ehdokasta, joista liittokokoukseen valittiin 442 edustajaa. Yhteistyön Tekijöillä oli 897 ehdokasta, Teollisuuden Vaikuttajilla 617 ehdokasta ja keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitolla 3 ehdokasta.
VAALILIITTOJEN KANNATUSPROSENTIT
64,2 Yhteistyön Tekijät
35,7 Teollisuuden Vaikuttajat
0,1 Keskusta ja sitoutumattomat
Liittokokousvaalit käytiin 34:ssä eri vaalipiirissä. Näistä 13 oli alueellisia teknologiateollisuuden ja teknisen huollon ja kunnossapidon vaalipiirejä. Valtakunnallisia eri sopimusalojen vaalipiirejä oli 21.
Äänestäjät olivat aktiivisimpia kaivosalan sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden vaalipiireissä, joissa molemmissa äänestysprosentti oli 55,9. Yli puolet äänioikeutetuista äänesti myös kemian perusteollisuuden vaalipiirissä, 50,7 prosenttia.
Yhteistyön Tekijöiden vaaliliitto voitti enemmistön 27 vaalipiirissä. Teollisuuden Vaikuttajat saavutti enemmistön 7 vaalipiirissä.
Viestintäalan toimihenkilöiden (Grafinet) sekä maaseutuelinkeinojen ja turkisalan vaalipiireissä oli vain Yhteistyön Tekijöiden ehdokkaita, joten niissä vaaliliiton kannatus oli täydet 100 prosenttia.
AKTIIVISIMMIN ÄÄNESTÄNEET VAALIPIIRIT
Kaivosala 55,9 %
Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus 55,9 %
Muuten Yhteistyön Tekijät olivat vahvimpia tekstiili- ja muotialan vaalipiirissä (87,7 %), pelti- ja teollisuuseristysalan vaalipiirissä (86,2 %) sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden vaalipiirissä (85,3 %).
Teollisuuden Vaikuttajat saivat suurimman kannatuksen kaivosalan vaalipiirissä (77,6 %), kumiteollisuuden vaalipiirissä (70,1 %) sekä puutarha-alan ja viher- ja ympäristörakentamisalan vaalipiirissä (61,7 %).
Valituksi tulleista liittokokousedustajista miehiä on 334 (75,6 %) ja naisia 108 (24,4 %). Nuoria eli alle 36-vuotiaita on 43 (9,7 %).
SUURIN HENKILÖKOHTAINEN ÄÄNIMÄÄRÄ 327
Satu Heijari
Varsinais-Suomi, Yhteistyön Tekijät
Vaalien suurin ääniharava oli Varsinais-Suomen vaalipiirin Yhteistyön Tekijöiden Satu Heijari, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli 327. Seuraavaksi eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Vaasan vaalipiirin Yhteistyön Tekijöiden Mathias Pukkila (288 ääntä) sekä kaivosalan vaalipiirin Teollisuuden Vaikuttajien Jari Leskisenoja (267 ääntä).
Teollisuusliiton ensimmäinen varsinainen liittokokous järjestetään Tampereella 22.–24.5.2023 Tampere-talossa. Liittokokous valitsee Teollisuusliitolle johdon, hyväksyy liiton uudet säännöt, käsittelee ammattiosastojen tekemät esitykset sekä päättää liiton strategiasta seuraavalle liittokokouskaudelle.
