Pitkä ja haastava työmarkkinakierros loppusuoralla

Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja ja teknologiasektorin johtajan Jyrki Virtasen mukaan menossa oleva työehtosopimusten neuvottelukierros on ollut pitkä ja haasteellinen.

Kovaa vauhtia nousseet hinnat ja maailmanpolitiikan epävarmuudet tekivät neuvotteluista vaikeat. Tämän lisäksi kunta-alan palkkaratkaisut on sidottu keskeisten vientialojen palkankorotuksiin.

Tällä työmarkkinakierroksella työnantajapuoli keskitti palkkaneuvottelut vahvasti teknologiateollisuuden pöytään.

– Kukaan muu ei tehnyt ratkaisua työmarkkinoilla ennen kuin teknologiateollisuuden pöytä liikahti, Virtanen sanoo.

Sopimuksien syntyä jouduttiin vauhdittamaan työtaistelutoimilla. Teollisuusliitto järjesti 1.–3.2.2023 lakon 50 työpaikalla teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Myös ylityökielto julistettiin neljälle sopimusalalle.

2 VUOTTA, 7 PROSENTTIA

Teknologiateollisuudessa syntyi neuvottelutulos valtakunnansovittelijan toimistossa 3. helmikuuta. Saman päivän iltana syntyivät neuvottelutulokset kemian perusteollisuuteen, muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteollisuuteen sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuteen.

Osapuolten hallinnot hyväksyivät neuvottelutulokset 5. helmikuuta. Teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuuden isoilla aloilla tehtiin kaksivuotiset sopimukset, joissa palkankorotusten ja työntekijöille maksettavien kertaerien kustannusvaikutus on yhteensä 7 prosenttia.

Olosuhteisiin nähden pidän neuvottelutulosta varsin kohtuullisena.

– Lopputulos on aina laiha sopu. Olosuhteisiin nähden pidän neuvottelutulosta varsin kohtuullisena, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorin kaikilla 12 sopimusaloilla on nyt työehtosopimus voimassa. Kaikki tällä kierroksella neuvoteltavana olleet sopimukset hyväksyttiin helmikuun aikana.

MYÖS VALTIOVALLAN TOIMIA TARVITAAN

Sovituilla palkankorotuksilla ei kokonaan saada kurottua kiinni hintojen nousun aiheuttamaa palkansaajien ostovoiman heikennystä, joten muitakin keinoja tarvitaan.

Teollisuusliitto ajaa keskeisenä eduskuntavaalitavoitteenaan kilpailukykysopimuksessa vuonna 2016 työntekijöiden maksettavaksi siirrettyjen 2,05 prosentin sosiaalivakuutusmaksujen palautusta työnantajan maksettavaksi.

Takavuosina kiky-maksuista olisi voitu neuvotella valtiovallan ja työmarkkinaosapuolien kesken, mutta nykyisin työantaja ei osallistu kolmikantaiseen toimintaan.

– Valtiovalta tekee omat päätöksensä ja tes-pöydässä tehdään omat, vaikka välillä olisi järkevää tehdä päätöksiä kolmikannan kautta, Virtanen sanoo.

KEHITYSTÄ JA LUOTTAMUSTA

Pidemmät kuin vuoden sopimukset ovat tervetulleita, jotta sopimusneuvottelujen välillä päästään aidosti kehittämään työelämää ja rakentamaan luottamusta osapuolten välille.

– Nyt on ollut pelkkää neuvottelua, joten kaikenlainen kehittäminen on jäänyt pois. Kun edellinen kierros on päättynyt, on alettu valmistautua seuraavaan, Virtanen sanoo.

Oman haasteensa työmarkkinoille on tuonut Teknologiateollisuus ry:n ratkaisu lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja perustaa uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelemaan valtakunnallisia työehtosopimuksia.

– Välillä tuntuu, että toinen yhdistys vetää mattoa toisen alta. Toinen tunnustaa järjestelmän ja toinen pyrkii rikkomaan sitä. Se on melkoinen ongelma.

Työnantajapuolelta mollataan järjestelmää, mutta kilpailukyky on silti hyvällä tasolla.

Vaikeuksista huolimatta neuvottelujärjestelmä saa aikaan tuloksia ja vakautta yhteiskuntaan. Virtanen muistuttaa, että ekonomistit ovat todenneet laajalla rintamalla, ettei tehdyillä ratkaisuilla pilata Suomen kilpailukykyä.

– Työnantajapuolelta mollataan järjestelmää, mutta kilpailukyky on silti hyvällä tasolla. Tilauksia ja töitä on tullut tasaisesti, Virtanen sanoo.

NEUVOTELTAVAA RIITTÄÄ

Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo, että neuvottelut jatkuivat vilkkaina myös kemianteollisuuden isojen alojen sopimusten synnyn jälkeen. Sektorissa on kaikkiaan 19 sopimusalaa, joista kahdessa neuvottelut olivat vielä kesken 9.3.2023.

Palkankorotusten yleinen linja määriteltiin isojen vientialojen sopimuksissa, mutta neuvoteltavaa on riittänyt.

– Tekstiasioita ja laatukysymyksiä on paljon, Laiho sanoo.

Ennustettavuus on entistä heikompaa. Se toi paljon varovaisuutta.

Elokuun 2022 lopulta alkanut työmarkkinakierros on ollut harvinaisen pitkä. Yhteisen näkemyksen löytäminen teollisuuden tilannekuvasta oli vaikeaa. Laihon sanoin tulevaisuutta on katseltu hernerokkasumun läpi.

– Ennustettavuus on entistä heikompaa. Se toi paljon varovaisuutta.

Työmarkkinoiden vaikeutunutta neuvottelutilannetta voidaan helpottaa keskustelemalla ja tekemällä jatkuvaa kehitystyötä osapuolten kesken.

– Sopimuksiin tarvitaan kaksi osapuolta. Keskenään on tultava juttuun, jotta sopiminen on mahdollista, Laiho sanoo.

PUUSEPPIEN NEUVOTTELUT JATKUVAT

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen kertoo, että puusepänteollisuudessa työehtosopimus päättyy maaliskuun 2023 lopussa.

Kaksivuotinen sopimus oli mallia 1+1. Jälkimmäisen vuoden palkantarkistuksista ei löytynyt sopua helmikuun 2023 loppuun mennessä, joten koko sopimus aukesi uudelleen neuvoteltavaksi.

Hirsitaloteollisuuden työehtosopimus jatkuu helmikuun 2024 loppuun, eli se ei ollut katkolla tällä neuvottelukierroksella.

– Hirsitaloteollisuudessa kehittämistoimet ovat käynnissä. Työehtosopimuksen mukaiset työryhmät työskentelevät, Alapartanen kertoo.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin vuoden 2022 aikana, sillä työantajapuolta edustanut Metsäteollisuus ry lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen.

Lähes kaikki mekaanisessa metsäteollisuudessa työskentelevät Teollisuusliiton jäsenet ovat nyt yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä. Myös bioteollisuudessa solmitaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

– Yrityskohtaisista sopimuksista osa jatkuu ensi vuoden 2024 alkuun, osa loppuun, Alapartanen kertoo.

TYÖEHTOSOPIMUSTEN TILANNE 9.3.2023

TEKNOLOGIASEKTORI

Maaseutuelinkeinot: sopimus voimassa 31.1.2025 asti
Malmikaivokset: voimassa 30.11.2024
Metsäala: voimassa 31.1.2024
Metsäkoneala: voimassa 31.1.2024
Pelti- ja teollisuuseristysala: voimassa 30.11.2024
Puutarha-ala: voimassa 31.1.2025
Taimitarha-ala: voimassa 29.2.2024
Tekninen huolto ja kunnossapito: voimassa 30.11.2024
Teknologiateollisuus: voimassa 30.11.2024
Turkistuotantoala: voimassa 31.1.2025
Turvetuotantoala: voimassa 31.10.2023
Viher- ja ympäristörakentamisala: voimassa 31.1.2025

KEMIAN SEKTORI

Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta: sopimus voimassa 31.3.2024 asti
Autonrengasala: neuvottelutulos hyväksytty 8.3.2023
Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät: neuvottelutulos hyväksytty 28.2.2023
Harja- ja sivellinalat: neuvottelutulos syntyi 6.3.2023
Jakelu: voimassa 28.2.2025
Jalometalliala: voimassa 28.2.2025
Kemian perusteollisuus: voimassa 31.12.2024
Kenkä- ja nahkateollisuus: päättyi 28.2.2023, neuvottelut käynnissä
Kumiteollisuus: voimassa 31.1.2025
Lasikeraaminen teollisuus: neuvottelutulos hyväksytty 21.2.2023
Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala: neuvottelutulos hyväksytty 28.2.2023
Media- ja painoalan työntekijät: neuvottelutulos syntyi 9.3.2023
Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus: voimassa 31.12.2024
Suorajakelu: neuvottelutulos syntyi 28.2.2023
Tekstiili- ja muotiala: neuvottelutulos hyväksytty 28.2.2023
Tekstiilihuoltoala: voimassa 31.1.2025
Veneenrakennusteollisuus: neuvottelutulos syntyi 6.3.2023
Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry: voimassa 28.2.2025
Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus: voimassa 31.12.2024

PUUTUOTESEKTORI

Bioteollisuus: yrityskohtaiset sopimukset
Hirsitaloteollisuus: voimassa 29.2.2024
Mekaaninen metsäteollisuus: yrityskohtaiset sopimukset
Puusepänteollisuus: päättyy 31.3.2023, neuvottelut käynnissä

Työehtosopimusten neuvottelutilanteet ja sisällöt verkossa: www.teollisuusliitto.fi