Liitto vaatii laatua työelämään

Työnteko ei Suomen lain mukaan saisi aiheuttaa työnte­ki­jälle terveyden tai toimin­ta­kyvyn heikke­ne­mistä. Lain kirjain ei toteudu varsin­kaan duunariammateissa.

Työter­veys­lai­toksen taannoisen arvion mukaan kolme neljäs­osaa ammat­ti­tau­deista tai niiden epäilyistä jää ilmoit­ta­matta aluehal­lin­to­vi­ras­toon, vaikka lääkärin ilmoi­tus­vel­vol­li­suus on lakisää­teinen. Ilmoitus olisi tärkeä etenkin tilan­teissa, jossa työpe­räisiä sairas­tu­misia esiintyy yksit­täi­sellä työpai­kalla runsaasti.

Viimeisin ammat­ti­tau­ti­ti­lasto, eli työpe­räisten sairauk­sien rekis­te­röin­ti­luku, on vuodelta 2018. Rekis­te­riin tuli 2 872 ammat­ti­tauti- tai ammat­ti­tau­tie­päi­ly­ta­pausta, joista vahvis­tet­tiin ammat­ti­tau­ti­ta­pauk­siksi 1 067. Työikäisten yleisin ammat­ti­tauti oli meluvamma. Seuraa­vaksi yleisimmät olivat aller­ginen koske­tusi­hot­tuma, ärsytys­kos­ke­tusi­hot­tuma, ammat­tiastma ja asbestiplakkitauti.

Liitto vaatii, että työtur­val­li­suutta teolli­suus­aloilla on edelleen paran­net­tava lisää­mällä työsuo­je­lu­vi­ran­omaisten resurs­seja ja vahvis­ta­malla työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen asemaa myös lainsää­dännön kautta.

ASBESTI KURIIN MYÖS KAIVOKSISSA

Yli 65-vuotiailla yleisim­pien ammat­ti­tau­tien joukossa ovat asbes­tiplak­ki­tauti, asbes­toosi ja mesote­liooma, joka sekin johtuu asbes­tille altistumisesta.

Työter­veys­lai­toksen tilastot kertovat, että 2010-luvulla asbes­tille altis­tu­vien luku kolmin­ker­taistui 4 000:een. Nousu johtuu Pohjois-Suomen kaivos­teol­li­suuden työnte­ki­jä­määrän kasvusta.

2010-luvulla asbes­tille altis­tu­vien luku kolminkertaistui.

Liitto muistuttaa, että asbestin vaaral­li­suus on yleisesti tunnettu asia, mutta laki ei anna kaivok­silla ja niihin liitty­villä aloilla työsken­te­le­ville lainkaan yhtä hyvää turvaa kuin raken­nusa­lalla. Kaikkia työnte­ki­jöitä pitää suojella asbestin aiheut­ta­milta vaaroilta yhtäläi­sesti. Liiton vaati­muk­sena onkin, että lainsää­däntö korja­taan tältä osin vaali­kauden aikana tapah­tuvan EU:n asbes­ti­di­rek­tiivin päivi­tyksen yhteydessä.

TYÖ HORJUTTAA MIELENTERVEYTTÄ

Työky­vyt­tö­myy­se­läk­keiden tilas­toissa mielen­ter­veyden horju­minen on syy, jonka takia erityi­sesti nuoret joutuvat pois työelä­mästä. Vuonna 2019 mielen­ter­veys­pe­rus­tein myönnetyt eläkkeet (33 %) nousivat ensim­mäistä kertaa ohi tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sien (31 %) työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle siirty­misen yleisim­mäksi syyksi.

Työtä on pidetty yhtenä hyvän mielen­ter­veyden takaa­jana. Työ antaa toimeen­tulon ja luo ihmis­suh­teita, joita ilman juuri kukaan ei voi pysyä terveenä. Terveyden kannalta on erityisen edullista, että työntekijä pystyy itse vaikut­ta­maan työhönsä ja työai­koi­hinsa. Viime­ai­kaiset tutki­mukset ovat kuitenkin osoit­ta­neet, että mikä tahansa työ ei tue mielen­ter­veyttä vaan voi vaikuttaa jopa itsemurhariskiin.

Näennäis­yrit­tä­jyys ja nolla­tun­ti­so­pi­mukset ovat esimerk­kejä sellai­sista heikko­laa­tui­siksi kuvatuista työsuh­teista, jotka koette­levat mielen­ter­veyttä. Pätkä­töihin pakon alla ajautu­neilla on vaikeuksia toimeen­tu­lossa, ja he kärsivät stres­sistä ja toivot­to­muuden tunteista. Heillä on, ei heistä itses­tään vaan työn luonteesta johtuen, muita useammin mielen­ter­vey­son­gelmia ja päihteiden väärinkäyttöä.

Teolli­suus­liitto toteaa vaali­ta­voit­teis­saan, että nykyisen, työpaik­kojen määrään ja työvoiman saata­vuu­teen keskit­tyvän työelä­mä­kes­kus­telun rinnalle on nostet­tava työsuh­teiden laatu, työelämän raken­teet ja pelisään­töjen sopiminen ja niiden kunnioittaminen.

Niitä toimia, jotka lisäävät työpaik­kojen valmiutta tukea työnte­ki­jöiden mielen­ter­veyttä ja kykyä hallita mielen­ter­veyttä uhkaavia riskejä TYÖ2030-hankkeen mukai­sesti, on Teolli­suus­liiton mielestä jatket­tava. Teolli­suuden työnan­ta­jien on entistä paremmin tunnis­tet­tava psyko­so­si­aa­lisen kuormi­tuksen vaiku­tukset ihmisten arkeen ja jaksamiseen.

TASA-ARVOA TEOLLISUUTEEN

Työelämän tasa-arvoa on ensi halli­tus­kau­della paran­net­tava kannus­ta­malla työnan­tajia luopu­maan ennak­ko­luu­loista rekry­toin­nissa ja purka­malla nuorten ja työnha­ki­joiden keskuu­dessa olevia teolli­suus­työhön liittyviä ennakkoluuloja.

Teolli­suu­dessa tehtävä työ soveltuu pääsään­töi­sesti kenelle tahansa perus­ter­veelle ihmiselle, eikä sukupuo­lella tai muilla vastaa­villa henki­lö­koh­tai­silla ominai­suuk­silla saisi olla merki­tystä työssä menes­ty­misen kannalta, Teolli­suus­liitto tähdentää. Silti yli 75 prosenttia teolli­suus­työn­te­ki­jöistä on edelleen miehiä ja vanhen­tu­neet mieli­kuvat elävät tiukassa.

Tämä on merkit­tävä kysymys Suomessa myös naisten ja miesten talou­del­lisen tasa-arvon kannalta. Naisten ansiot ovat Suomessa yleisesti yli 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Naisen euro on siis 84 senttiä.

Yli 75 prosenttia teolli­suus­työn­te­ki­jöistä on edelleen miehiä ja vanhen­tu­neet mieli­kuvat elävät tiukassa.

Teolli­suuden suuret yritykset ovat usein vientiy­ri­tyksiä. Ne pärjäävät tasa-arvossa kehnosti. Tilas­to­kes­kuksen mukaan esimer­kiksi vuonna 2016 naisten osuus kotimark­ki­noilla toimi­vien yritysten työnte­ki­jöistä oli yli kolmannes, noin 36 prosenttia, kun taas vientiy­ri­tysten työnte­ki­jöistä naisia oli 27 prosenttia. Naisten osuus vientiy­ri­tyk­sissä on lisäksi pienen­tynyt jonkin verran vuoden 2012 jälkeen.

Vientiy­ri­tykset maksavat työnte­ki­jöil­leen muita yrityksiä parempia palkkoja, mutta naiset häviävät erityisen paljon myös vientiy­ri­tysten palkoissa. Naisten ja miesten välinen palkkaero on ollut noin 2 prosent­tiyk­sikköä suurempi vientiy­ri­tyk­sissä kuin kotimarkkinayrityksissä.

VARTTUNEILLE OIKEUS OSA-AIKATYÖHÖN

Työvoi­ma­pula ja Suomen väestö­ra­kenne tekevät työlli­syy­sas­teen nosta­mi­sesta myös osatyö­ky­kyisten osalta entistä tärkeämpää, Teolli­suus­liitto muistuttaa.

Tulevalla halli­tus­kau­della on kyettävä jatka­maan Marinin halli­tuksen työtä osatyö­ky­kyisten työllis­ty­misen edelly­tysten vahvis­ta­mi­seksi. Teolli­suus­liiton mielestä osatyö­ky­kyisten työlli­syyttä pitää vahvistaa kaikilla suoma­laisen työelämän alueilla. Teolli­suu­dessa on tarjolla osatyö­ky­kyi­sille sovel­tuvaa työtä, kun työnjohto ja työnku­vien määrit­tely toimivat oikein.

Tulevan halli­tuksen on sitou­dut­tava jatka­maan Työka­nava Oy:n toimintaa ja käytet­tävä sen työstä saatuja tuloksia ja kokemuksia osatyö­ky­kyisiä tukevien työlli­syys­toi­mien kehit­tä­mi­seksi edelleen.

Ensi vaali­kau­della on paran­net­tava yli 55-vuotiaiden työnte­ki­jöiden mahdol­li­suuksia tehdä osa-aikatyötä nykyistä helpommin. Työnan­ta­jalla ei lähtö­koh­tai­sesti pidä olla oikeutta estää varttu­neem­malta työnte­ki­jältä tätä mahdol­li­suutta, Teolli­suus­liitto vaatii.

Teolli­suus­liiton kaikki tavoit­teet vaali­kau­delle 2023–2027

Lue lisää: Ihmeel­listä, luotta­mus­mies estää ulkomaa­laisten hyväk­si­käytön (16.1.2023)