Eetu Kinnunen: Kiky-kello raksuttaa edelleen

Kiky-sopimus oli kysely­tut­ki­musten perus­teella monille työnte­ki­jöille suoras­taan traumaat­tinen kokemus. Useimmat meistä ovat kuitenkin paina­neet kikyn jo taka-alalle muistis­saan, sillä palkat­tomat työajan piden­nykset ja lomara­ha­leik­kaukset ovat pääosin päätty­neet tai niistä on neuvot­te­le­malla päästy eroon. Kiky on kuitenkin jättänyt yhden salaka­valan hännän, joka nakertaa työnte­ki­jöiden ostovoimaa edelleen.

Kikyn yhtey­dessä työnte­ki­jöille siirret­tiin pysyvästi 2,05 prosentin osuus työnan­ta­ja­mak­suista. Tilapäistä kilpai­lu­ky­ky­on­gelmaa ratkais­tiin siis pysyvällä palkan­saa­jien ansio­tason heiken­nyk­sellä. Vaikka kiusaus kriti­soida sopimuksen allekir­joit­ta­nutta SAK:ta ja sen jäsen­liit­toja onkin suuri, pitää muistaa missä olosuh­teissa tuo allekir­joitus heiltä pakotettiin.

Kikystä kieltäy­ty­misen uhkana olivat pakko­lait, jotka olisivat aiheut­ta­neet isompia heiken­nyksiä palkan­saajan asemaan. Lisäksi niillä olisi luotu pelot­tava ennak­ko­ta­paus Suomeen lainsää­dän­nöstä, jota paremmin ei voida työeh­to­so­pi­muk­sella sopia. Kyseessä oli siis Kummi­setä-eloku­vista tuttu tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

Näin synty­neen kiky-kellon raksutus on tuottanut työnan­ta­jille jo 11,5 miljardia euroa. Keski­verto, 2017 työelä­mään tullut teolli­suus­liit­to­lainen maksaa kiky-maksuja noin 40 000 euroa työuransa aikana. Samalla valtio on velkaan­tunut. Kiky-maksut leikka­sivat verotu­loja, ja kikyn vaiku­tusta palkan­saa­jille on yritetty myös tulove­ron­alen­nuk­silla pehmentää. Voi kysyä, olisiko meillä 10 miljardin euron julkista alijäämää, jos kikyä ei olisi ollut?

Nyt on korkea aika tehdä korjaus­liike ja palauttaa kiky-maksut työnantajille.

Alijää­mällä on konkreet­tisia vaiku­tuksia palkan­saajan asemaan. Uhka työttö­myys­turvan ja tiemää­rä­ra­hojen leikkaa­mi­sesta ovat suoraa seurausta valtion velkaan­tu­mi­sesta. Samalla tarve lisära­halle tiestön kunnos­sa­pi­toon ja koulu­tus­pa­nos­tuk­siin on ilmeinen. Ammatil­lisen koulu­tuksen laadun heiken­ty­minen näkyy jo työpaikoilla.

Nyt on korkea aika tehdä korjaus­liike ja palauttaa kiky-maksut työnan­ta­jille, jotka voivat nyt tehdä vasta­pal­ve­luksen kilpai­lu­ky­vystä vastuuta kanta­neille duuna­reille ja julki­selle talou­delle. Käänteinen kiky lisää valtion verotu­loja ja paikkaa kansa­laisten pahoin kärsi­nyttä ostovoimaa. Siksi Teolli­suus­liitto on ottanut kiky-kellon pysäyt­tä­misen yhdeksi keskei­sistä tavoit­teis­taan huhti­kuun eduskun­ta­vaa­leissa. Ota kiky-käsi pois taskus­tasi ja käy äänes­tä­mässä!

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton ulkoisen viestinnän päällikkö.