Eetu Kinnu­nen: Kiky-kello raksut­taa edelleen

Kiky-sopi­mus oli kyse­ly­tut­ki­mus­ten perus­teella monille työn­te­ki­jöille suoras­taan trau­maat­ti­nen koke­mus. Useim­mat meistä ovat kuiten­kin paina­neet kikyn jo taka-alalle muis­tis­saan, sillä palkat­to­mat työajan piden­nyk­set ja loma­ra­ha­leik­kauk­set ovat pääosin päät­ty­neet tai niistä on neuvot­te­le­malla päästy eroon. Kiky on kuiten­kin jättä­nyt yhden sala­ka­va­lan hännän, joka naker­taa työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa edelleen.

Kikyn yhtey­dessä työn­te­ki­jöille siir­ret­tiin pysy­västi 2,05 prosen­tin osuus työnan­ta­ja­mak­suista. Tila­päistä kilpai­lu­ky­ky­on­gel­maa ratkais­tiin siis pysy­vällä palkan­saa­jien ansio­ta­son heiken­nyk­sellä. Vaikka kiusaus kriti­soida sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­nutta SAK:ta ja sen jäsen­liit­toja onkin suuri, pitää muis­taa missä olosuh­teissa tuo alle­kir­joi­tus heiltä pakotettiin.

Kikystä kiel­täy­ty­mi­sen uhkana olivat pakko­lait, jotka olisi­vat aiheut­ta­neet isom­pia heiken­nyk­siä palkan­saa­jan asemaan. Lisäksi niillä olisi luotu pelot­tava ennak­ko­ta­paus Suomeen lain­sää­dän­nöstä, jota parem­min ei voida työeh­to­so­pi­muk­sella sopia. Kyseessä oli siis Kummi­setä-eloku­vista tuttu tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

Näin synty­neen kiky-kellon raksu­tus on tuot­ta­nut työnan­ta­jille jo 11,5 miljar­dia euroa. Keski­verto, 2017 työelä­mään tullut teol­li­suus­liit­to­lai­nen maksaa kiky-maksuja noin 40 000 euroa työuransa aikana. Samalla valtio on velkaan­tu­nut. Kiky-maksut leik­ka­si­vat vero­tu­loja, ja kikyn vaiku­tusta palkan­saa­jille on yritetty myös tulo­ve­ron­alen­nuk­silla pehmen­tää. Voi kysyä, olisiko meillä 10 miljar­din euron julkista alijää­mää, jos kikyä ei olisi ollut?

Nyt on korkea aika tehdä korjaus­liike ja palaut­taa kiky-maksut työnantajille.

Alijää­mällä on konkreet­ti­sia vaiku­tuk­sia palkan­saa­jan asemaan. Uhka työt­tö­myys­tur­van ja tiemää­rä­ra­ho­jen leik­kaa­mi­sesta ovat suoraa seurausta valtion velkaan­tu­mi­sesta. Samalla tarve lisä­ra­halle ties­tön kunnos­sa­pi­toon ja koulu­tus­pa­nos­tuk­siin on ilmei­nen. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen laadun heiken­ty­mi­nen näkyy jo työpaikoilla.

Nyt on korkea aika tehdä korjaus­liike ja palaut­taa kiky-maksut työnan­ta­jille, jotka voivat nyt tehdä vasta­pal­ve­luk­sen kilpai­lu­ky­vystä vastuuta kanta­neille duuna­reille ja julki­selle talou­delle. Kään­tei­nen kiky lisää valtion vero­tu­loja ja paik­kaa kansa­lais­ten pahoin kärsi­nyttä osto­voi­maa. Siksi Teol­li­suus­liitto on otta­nut kiky-kellon pysäyt­tä­mi­sen yhdeksi keskei­sistä tavoit­teis­taan huhti­kuun edus­kun­ta­vaa­leissa. Ota kiky-käsi pois taskus­tasi ja käy äänes­tä­mässä!

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton ulkoi­sen vies­tin­nän päällikkö.