Eetu Kinnunen: Kiky-kello raksuttaa edelleen

Kiky-sopimus oli kyselytutkimusten perusteella monille työntekijöille suorastaan traumaattinen kokemus. Useimmat meistä ovat kuitenkin painaneet kikyn jo taka-alalle muistissaan, sillä palkattomat työajan pidennykset ja lomarahaleikkaukset ovat pääosin päättyneet tai niistä on neuvottelemalla päästy eroon. Kiky on kuitenkin jättänyt yhden salakavalan hännän, joka nakertaa työntekijöiden ostovoimaa edelleen.

Kikyn yhteydessä työntekijöille siirrettiin pysyvästi 2,05 prosentin osuus työnantajamaksuista. Tilapäistä kilpailukykyongelmaa ratkaistiin siis pysyvällä palkansaajien ansiotason heikennyksellä. Vaikka kiusaus kritisoida sopimuksen allekirjoittanutta SAK:ta ja sen jäsenliittoja onkin suuri, pitää muistaa missä olosuhteissa tuo allekirjoitus heiltä pakotettiin.

Kikystä kieltäytymisen uhkana olivat pakkolait, jotka olisivat aiheuttaneet isompia heikennyksiä palkansaajan asemaan. Lisäksi niillä olisi luotu pelottava ennakkotapaus Suomeen lainsäädännöstä, jota paremmin ei voida työehtosopimuksella sopia. Kyseessä oli siis Kummisetä-elokuvista tuttu tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

Näin syntyneen kiky-kellon raksutus on tuottanut työnantajille jo 11,5 miljardia euroa. Keskiverto, 2017 työelämään tullut teollisuusliittolainen maksaa kiky-maksuja noin 40 000 euroa työuransa aikana. Samalla valtio on velkaantunut. Kiky-maksut leikkasivat verotuloja, ja kikyn vaikutusta palkansaajille on yritetty myös tuloveronalennuksilla pehmentää. Voi kysyä, olisiko meillä 10 miljardin euron julkista alijäämää, jos kikyä ei olisi ollut?

Nyt on korkea aika tehdä korjausliike ja palauttaa kiky-maksut työnantajille.

Alijäämällä on konkreettisia vaikutuksia palkansaajan asemaan. Uhka työttömyysturvan ja tiemäärärahojen leikkaamisesta ovat suoraa seurausta valtion velkaantumisesta. Samalla tarve lisärahalle tiestön kunnossapitoon ja koulutuspanostuksiin on ilmeinen. Ammatillisen koulutuksen laadun heikentyminen näkyy jo työpaikoilla.

Nyt on korkea aika tehdä korjausliike ja palauttaa kiky-maksut työnantajille, jotka voivat nyt tehdä vastapalveluksen kilpailukyvystä vastuuta kantaneille duunareille ja julkiselle taloudelle. Käänteinen kiky lisää valtion verotuloja ja paikkaa kansalaisten pahoin kärsinyttä ostovoimaa. Siksi Teollisuusliitto on ottanut kiky-kellon pysäyttämisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan huhtikuun eduskuntavaaleissa. Ota kiky-käsi pois taskustasi ja käy äänestämässä!

Kirjoittaja on Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö.