Eetu Kin­nu­nen: Kiky-kel­lo rak­sut­taa edelleen

Kiky-sopi­mus oli kyse­ly­tut­ki­mus­ten perus­teel­la monil­le työn­te­ki­jöil­le suo­ras­taan trau­maat­ti­nen koke­mus. Useim­mat meis­tä ovat kui­ten­kin pai­na­neet kikyn jo taka-alal­le muis­tis­saan, sil­lä pal­kat­to­mat työ­ajan piden­nyk­set ja loma­ra­ha­leik­kauk­set ovat pää­osin päät­ty­neet tai niis­tä on neu­vot­te­le­mal­la pääs­ty eroon. Kiky on kui­ten­kin jät­tä­nyt yhden sala­ka­va­lan hän­nän, joka naker­taa työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa edelleen.

Kikyn yhtey­des­sä työn­te­ki­jöil­le siir­ret­tiin pysy­väs­ti 2,05 pro­sen­tin osuus työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta. Tila­päis­tä kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­maa rat­kais­tiin siis pysy­väl­lä pal­kan­saa­jien ansio­ta­son hei­ken­nyk­sel­lä. Vaik­ka kiusaus kri­ti­soi­da sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­nut­ta SAK:ta ja sen jäsen­liit­to­ja onkin suu­ri, pitää muis­taa mis­sä olo­suh­teis­sa tuo alle­kir­joi­tus heil­tä pakotettiin.

Kikys­tä kiel­täy­ty­mi­sen uhka­na oli­vat pak­ko­lait, jot­ka oli­si­vat aiheut­ta­neet isom­pia hei­ken­nyk­siä pal­kan­saa­jan ase­maan. Lisäk­si niil­lä oli­si luo­tu pelot­ta­va ennak­ko­ta­paus Suo­meen lain­sää­dän­nös­tä, jota parem­min ei voi­da työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la sopia. Kysees­sä oli siis Kum­mi­se­tä-elo­ku­vis­ta tut­tu tar­jous, jos­ta ei voi kieltäytyä.

Näin syn­ty­neen kiky-kel­lon rak­su­tus on tuot­ta­nut työ­nan­ta­jil­le jo 11,5 mil­jar­dia euroa. Kes­ki­ver­to, 2017 työ­elä­mään tul­lut teol­li­suus­liit­to­lai­nen mak­saa kiky-mak­su­ja noin 40 000 euroa työ­uran­sa aika­na. Samal­la val­tio on vel­kaan­tu­nut. Kiky-mak­sut leik­ka­si­vat vero­tu­lo­ja, ja kikyn vai­ku­tus­ta pal­kan­saa­jil­le on yri­tet­ty myös tulo­ve­ron­alen­nuk­sil­la peh­men­tää. Voi kysyä, oli­si­ko meil­lä 10 mil­jar­din euron jul­kis­ta ali­jää­mää, jos kikyä ei oli­si ollut?

Nyt on kor­kea aika teh­dä kor­jaus­lii­ke ja palaut­taa kiky-mak­sut työnantajille.

Ali­jää­mäl­lä on kon­kreet­ti­sia vai­ku­tuk­sia pal­kan­saa­jan ase­maan. Uhka työt­tö­myys­tur­van ja tie­mää­rä­ra­ho­jen leik­kaa­mi­ses­ta ovat suo­raa seu­raus­ta val­tion vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Samal­la tar­ve lisä­ra­hal­le ties­tön kun­nos­sa­pi­toon ja kou­lu­tus­pa­nos­tuk­siin on ilmei­nen. Amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen laa­dun hei­ken­ty­mi­nen näkyy jo työpaikoilla.

Nyt on kor­kea aika teh­dä kor­jaus­lii­ke ja palaut­taa kiky-mak­sut työ­nan­ta­jil­le, jot­ka voi­vat nyt teh­dä vas­ta­pal­ve­luk­sen kil­pai­lu­ky­vys­tä vas­tuu­ta kan­ta­neil­le duu­na­reil­le ja jul­ki­sel­le talou­del­le. Kään­tei­nen kiky lisää val­tion vero­tu­lo­ja ja paik­kaa kan­sa­lais­ten pahoin kär­si­nyt­tä osto­voi­maa. Sik­si Teol­li­suus­liit­to on otta­nut kiky-kel­lon pysäyt­tä­mi­sen yhdek­si kes­kei­sis­tä tavoit­teis­taan huh­ti­kuun edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Ota kiky-käsi pois tas­kus­ta­si ja käy äänes­tä­mäs­sä!

Kir­joit­ta­ja on Teol­li­suus­lii­ton ulkoi­sen vies­tin­nän päällikkö.