Jari Nilosaari

Jari Nilosaari: Kilpailukykysopimus rasittaa edelleen työntekijöiden kukkaroa

TEKSTI JARI NILOSAARI
KUVA KITI HAILA

Sipilän hallituksen aikana vuonna 2016 siirrettiin perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan johdolla työntekijöille maksuja, jotka kuuluivat työnantajille. Sipilän hallitus uhkasi 1,5 miljardin euron lisäsäästöillä ja ehdollisten veronkevennysten perumisella, jos työmarkkinajärjestöt eivät olisi tehneet kilpailukykysopimusta. Sopimus sisälsi palkankorotusten jäädyttämisen vuodeksi, työajan lisäyksen keskimäärin 24 tunnilla sekä kaikkien työntekijöiden kukkaroa rasittavan noin kahden prosentin suuruisen työnantajamaksujen siirron työntekijöiden maksettaviksi.

Työajoissa on pääosin palattu entiseen, kuten kilpailukykysopimuksen ideana olikin, toki tiukkojen työehtosopimusneuvotteluiden jälkeen. Julkisen sektorin lomarahaleikkaukset päättyivät 2019, kuten sopimukseen oli kirjattu. Työantajamaksujen siirto työntekijöille on edelleen voimassa, mikä on täysin kilpailukykysopimuksen tarkoituksen vastaista. Työntekijät maksavat miljardin vuodessa työnantajille kuuluvia maksuja. Jotkut ehkä hymähtelevät, että eihän tuo tunnu missään. Olen toista mieltä. Kyse on isosta rahasta, joka tuntuu jokaisen työntekijän kukkarossa ja elämässä.

Jos työntekijä ansaitsee 3000 euroa kuukaudessa, kilpailukykysopimuksessa siirretty maksu on noin 60 euroa kuukaudessa. Vuodessa tämä tarkoittaa kaikkineen noin 780 euroa ja viidessä vuodessa noin 3900 euroa. Kokoomuksen, keskustan ja perusuomalaisten johdolla teollisuuden työntekijöiltä on näin kiristetty viiden vuoden aikana keskimäärin yli kuukauden palkka.

Työntekijät maksavat miljardin vuodessa työnantajille kuuluvia maksuja.

Liittomme puheenjohtaja Riku Aalto on sanonut: ”Kilpailukykysopimuksen viimeisetkin osat on siirrettävä takaisin. Emme ole kilpailukykyongelmissa, vaan ostovoimaongelmissa. Pelkät palkankorotukset eivät riitä korvaamaan ostovoiman menetyksiä rajun inflaation ja hinnankorotusten aikana”. Tästä olen Aallon kanssa täysin samoilla linjoilla. Kilpailukykysopimuksella työntekijöille siirretyt työnantajamaksut on siirrettävä takaisin työnantajien maksettavaksi. Määräaikaisuuden ajatuksella tämä meille myytiin, joten nyt on takaisin oston paikka!

Tämän vuoden keväällä on kahdet teollisuusliittolaisille tärkeät vaalit: liittomme omat liittokokousvaalit ja eduskuntavaalit. Nämä kahdet vaalit ovat päällekkäin, joten eiköhän pistetä liittona tuulemaan! Jokainen liittomme työmarkkinoiden käytettävissä oleva jäsen on oikeutettu äänestämään liiton vaaleissa, ja jokainen täysi-ikäinen on oikeutettu äänestämään eduskuntavaaleissa. Käytä siis äänioikeuttasi molemmissa vaaleissa, jotta äänestysprosentti nousee hyväksi omissa vaaleissamme ja saamme eduskuntavaaleissa tuloksen, jolla vältetään Sipilän aikakauden toisinto.

Kokoomus on ilmoittanut leikkaavansa työttömyysturvamenoja niin, että ansiopäivärahan kesto lyhennetään 400 päivästä 200 päivään yksipuolisella päätöksellä. Törkeää, sanon minä! Perusuomalaiset jatkavat samoilla linjalla kuin Sipilän hallituksen aikaan, jos pääsevät valtaan. Ainoat puolueet, jotka ovat työntekijöiden ja vähempiosaisten puolella, istuvat nyt hallituksessa pääministeri Sanna Marinin johdolla. Hallitus on saanut paljon aikaan kriisien ja pahan inflaation aikana. Puhdas porvarihallitus olisi vain leikannut työttömiltä ja heikompiosaisilta. Nykyhallituksen aikana myös parempiosaiset ovat osallistuneet sekä osallistuvat jatkossa enemmän, jos tämän hallituksen pääpuolueet voivat jatkaa. SDP ja vasemmistoliitto ovat ykköspuolueet tällä linjalla. Äänestä, se on paras vaihtoehto!

Kirjoittaja on Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja.