Ihmeel­listä, luotta­mus­mies estää ulkomaa­laisten hyväksikäytön

Teolli­suus­liiton tavoit­teet vaali­kau­delle 2023–2027 on julkaistu liiton verkko­si­vuilla. Julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa liiton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Nevaranta totesi, että ulkomaa­laisten työnte­ki­jöiden hyväk­si­käyttöä esiintyy liiton sopimus­aloista esimer­kiksi telakoilla, maata­lou­dessa, metsä­ta­lou­dessa ja kasvi­tar­hoilla. Lääkkeenä on sopimusten kunnioittaminen.

– Työperäinen maahan­muutto on hyväk­syt­tävää vain, jos nouda­te­taan suoma­laisten työmark­ki­noiden pelisään­töjä, eli lakeja ja työeh­to­so­pi­muksia, Nevaranta sanoi.

Teolli­suus­liitto pitää kiinni saata­vuus­har­kin­nasta kolman­sista maista tulevien työnte­ki­jöiden kohdalla. Teolli­suus­liitto vaatii myös, että yrityk­sille on tultava hyväk­si­käy­töstä niin vaikut­tavat seuraukset, että rangais­tukset toimivat aidosti pelot­teena. Viran­omai­sille on esimer­kiksi annet­tava mahdol­li­suus langettaa hyväk­si­käy­töstä hallin­nol­linen maksuseu­raamus, joka toimisi Nevarannan mukaan vähän kuin parkki­sakko, eli se pitäisi maksaa heti.

Liitto vaatii ammat­ti­lii­toille ryhmä­kan­neoi­keutta. Näin työpe­räistä hyväk­si­käyttöä ehkäis­täi­siin, kun liitto voisi nostaa oikeus­jutun työnte­kijää tai työnte­ki­jä­ryhmää koske­vassa alipalkkaus‑, työeh­to­so­pimus- tai työsuo­jelun laiminlyöntitapauksessa.

MIKSEI NÄISTÄ MILJARDEISTA PUHUTA?

– Tuskin kukaan puhuu siitä, että kumula­tii­vi­sesti kiky-sopimuksen vaikutus on ollut 10 miljardia, Nevaranta hämmästeli.

Yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö viittasi tässä siihen, että kaikille teolli­suus­liit­to­lai­sille niin katke­rassa muistissa oleva kiky-sopimus on siirtänyt sopimuksen jälkei­sinä vuosina yhteensä 10 miljardia euroa työnte­ki­jöiden taskuista työnan­ta­jien taskuun. Tätähän sosiaa­li­tur­va­mak­sujen siirtä­minen työnte­ki­jöiden makset­ta­viksi on käytän­nössä merkinnyt. Ilmaisten kiky-työntun­tien teettä­minen on sentään saatu pääsään­töi­sesti neuvo­teltua pois sopimuksista.

Kiky-sopimuksen vaikutus on ollut 10 miljardia.

Teolli­suus­liitto vaatii nyt kikyssä siirret­tyjen sosiaa­li­tur­va­mak­sujen palaut­ta­mista työnan­ta­jien makset­ta­viksi. Tämä lisäisi nopeasti työnte­ki­jöiden ostovoimaa. Suomel­lahan ei ole tutki­tusti mitään kilpai­lu­ky­ky­on­gelmaa, mutta inflaa­tion lauka­tessa ostovoi­maon­gelma on.

Teolli­suus­liitto vaatii eduskun­ta­vaa­leihin osallis­tu­vilta puolueilta muutakin. Nevaranta muistutti, että ennen päämi­nis­te­riksi nouse­mis­taan Juha Sipilä puhui ”nalle­kar­huna” mukavia ja pehmeitä, mutta sitten tuli pakko­la­ki­pa­ketti. Nevarannan mukaan puolueiden on kerrot­tava, miten ne suhtau­tuvat kiky-sopimuksen kaltai­siin asioihin.

– Me haluamme puolueilta selkeät vastaukset, onko niillä takatas­kussa saman­laisia suunni­telmia, Nevaranta totesi.

KENEN EHDOILLA VEROSOPEUTUSTA?

Kokoomus on puheen­joh­ta­jansa sanoin luvannut alentaa ansio­tu­lo­ve­roja ”kaikissa tuloluo­kissa”. Jos siis vaikka prosentin alennus leivot­tai­siin 2 500 euroa tienaavan veroihin, hänelle jäisi 25 euroa enemmän käteen. 5 000 euron palkkaa nautti­valle jäisi 50 euroa enemmän rahaa. Tuloerot kasvaisivat.

Kulutuk­seen kohdis­tuvat välil­liset verot, esimer­kiksi arvon­li­sä­verot, ovat tunne­tusti regres­sii­visiä. Tällä tarkoi­te­taan sitä, että pieni­tu­loinen maksaa suhteel­li­sesti ottaen tulois­taan enemmän veroja kuin hyvätu­loinen. Kokoomus vaatii myös tällä tavalla tuloe­rojen kasvat­ta­mista, sillä se on ilmoit­tanut halua­vansa kasvattaa nimeno­maan kulutuksen verotusta.

Teolli­suus­liiton tilai­suu­dessa Nevaranta paalutti verotus­asiat niin, että veropohjaa pitää laajentaa, harmaata taloutta on torjut­tava aiempaa paremmin ja että pieni- tai keski­tu­loisten palkan­saa­jien ansio­tu­lo­ve­ro­tusta ei pidä kiristää.

KOHTI ENERGIAOMAVARAISUUTTA

Teolli­suus­liiton ulkoisen viestinnän päällikkö Eetu Kinnunen puhui julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa liiton teolli­suutta koske­vista tavoitteista.

– Energiao­ma­va­rai­suus on keskeinen osa teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tyksiä, Kinnunen sanoi.

Kinnunen totesi, että yritysten saamia elinkei­no­tukia tarvi­taan edelleen, mutta niitä pitää kohdistaa nimeno­maan tutkimus- ja kehitys­toi­min­taan, uusien tekno­lo­gioiden rahoi­tuk­seen ja oikeu­den­mu­kaisen energia­siir­tymän tukemiseen.

Energiao­ma­va­rai­suus on keskeinen osa teolli­suuden toimintaedellytyksiä.

EU-lainsää­dän­nöltä Teolli­suus­liitto vaatii tasapuo­li­suutta. Yritys­tu­kien antaminen ei saa vääristää kilpai­lu­ti­lan­netta Suomen tappioksi.

– Tulkin­tojen on oltava samat koko EU:ssa, Kinnunen alleviivasi.

Teolli­suus­liitto uskoo, että metsä­ta­lou­dessa pysty­tään yhdis­tä­mään luonnon monimuo­toi­suuden vahvis­ta­minen ja talous­käyttö. Kinnusen mukaan hiili­nie­luihin ei pitäisi liikaa keskittyä. Metsiä on tarkas­tel­tava enemmän ”kokonai­suu­tena”.