Ihmeellistä, luottamusmies estää ulkomaalaisten hyväksikäytön

Teollisuusliiton tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027 on julkaistu liiton verkkosivuilla. Julkistamistilaisuudessa liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta totesi, että ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä esiintyy liiton sopimusaloista esimerkiksi telakoilla, maataloudessa, metsätaloudessa ja kasvitarhoilla. Lääkkeenä on sopimusten kunnioittaminen.

– Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos noudatetaan suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä, eli lakeja ja työehtosopimuksia, Nevaranta sanoi.

Teollisuusliitto pitää kiinni saatavuusharkinnasta kolmansista maista tulevien työntekijöiden kohdalla. Teollisuusliitto vaatii myös, että yrityksille on tultava hyväksikäytöstä niin vaikuttavat seuraukset, että rangaistukset toimivat aidosti pelotteena. Viranomaisille on esimerkiksi annettava mahdollisuus langettaa hyväksikäytöstä hallinnollinen maksuseuraamus, joka toimisi Nevarannan mukaan vähän kuin parkkisakko, eli se pitäisi maksaa heti.

Liitto vaatii ammattiliitoille ryhmäkanneoikeutta. Näin työperäistä hyväksikäyttöä ehkäistäisiin, kun liitto voisi nostaa oikeusjutun työntekijää tai työntekijäryhmää koskevassa alipalkkaus-, työehtosopimus- tai työsuojelun laiminlyöntitapauksessa.

MIKSEI NÄISTÄ MILJARDEISTA PUHUTA?

– Tuskin kukaan puhuu siitä, että kumulatiivisesti kiky-sopimuksen vaikutus on ollut 10 miljardia, Nevaranta hämmästeli.

Yhteiskuntasuhdepäällikkö viittasi tässä siihen, että kaikille teollisuusliittolaisille niin katkerassa muistissa oleva kiky-sopimus on siirtänyt sopimuksen jälkeisinä vuosina yhteensä 10 miljardia euroa työntekijöiden taskuista työnantajien taskuun. Tätähän sosiaaliturvamaksujen siirtäminen työntekijöiden maksettaviksi on käytännössä merkinnyt. Ilmaisten kiky-työntuntien teettäminen on sentään saatu pääsääntöisesti neuvoteltua pois sopimuksista.

Kiky-sopimuksen vaikutus on ollut 10 miljardia.

Teollisuusliitto vaatii nyt kikyssä siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamista työnantajien maksettaviksi. Tämä lisäisi nopeasti työntekijöiden ostovoimaa. Suomellahan ei ole tutkitusti mitään kilpailukykyongelmaa, mutta inflaation laukatessa ostovoimaongelma on.

Teollisuusliitto vaatii eduskuntavaaleihin osallistuvilta puolueilta muutakin. Nevaranta muistutti, että ennen pääministeriksi nousemistaan Juha Sipilä puhui ”nallekarhuna” mukavia ja pehmeitä, mutta sitten tuli pakkolakipaketti. Nevarannan mukaan puolueiden on kerrottava, miten ne suhtautuvat kiky-sopimuksen kaltaisiin asioihin.

– Me haluamme puolueilta selkeät vastaukset, onko niillä takataskussa samanlaisia suunnitelmia, Nevaranta totesi.

KENEN EHDOILLA VEROSOPEUTUSTA?

Kokoomus on puheenjohtajansa sanoin luvannut alentaa ansiotuloveroja ”kaikissa tuloluokissa”. Jos siis vaikka prosentin alennus leivottaisiin 2 500 euroa tienaavan veroihin, hänelle jäisi 25 euroa enemmän käteen. 5 000 euron palkkaa nauttivalle jäisi 50 euroa enemmän rahaa. Tuloerot kasvaisivat.

Kulutukseen kohdistuvat välilliset verot, esimerkiksi arvonlisäverot, ovat tunnetusti regressiivisiä. Tällä tarkoitetaan sitä, että pienituloinen maksaa suhteellisesti ottaen tuloistaan enemmän veroja kuin hyvätuloinen. Kokoomus vaatii myös tällä tavalla tuloerojen kasvattamista, sillä se on ilmoittanut haluavansa kasvattaa nimenomaan kulutuksen verotusta.

Teollisuusliiton tilaisuudessa Nevaranta paalutti verotusasiat niin, että veropohjaa pitää laajentaa, harmaata taloutta on torjuttava aiempaa paremmin ja että pieni- tai keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta ei pidä kiristää.

KOHTI ENERGIAOMAVARAISUUTTA

Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Eetu Kinnunen puhui julkistamistilaisuudessa liiton teollisuutta koskevista tavoitteista.

– Energiaomavaraisuus on keskeinen osa teollisuuden toimintaedellytyksiä, Kinnunen sanoi.

Kinnunen totesi, että yritysten saamia elinkeinotukia tarvitaan edelleen, mutta niitä pitää kohdistaa nimenomaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, uusien teknologioiden rahoitukseen ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän tukemiseen.

Energiaomavaraisuus on keskeinen osa teollisuuden toimintaedellytyksiä.

EU-lainsäädännöltä Teollisuusliitto vaatii tasapuolisuutta. Yritystukien antaminen ei saa vääristää kilpailutilannetta Suomen tappioksi.

– Tulkintojen on oltava samat koko EU:ssa, Kinnunen alleviivasi.

Teollisuusliitto uskoo, että metsätaloudessa pystytään yhdistämään luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja talouskäyttö. Kinnusen mukaan hiilinieluihin ei pitäisi liikaa keskittyä. Metsiä on tarkasteltava enemmän ”kokonaisuutena”.