Ihmeel­listä, luot­ta­mus­mies estää ulko­maa­lais­ten hyväksikäytön

Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teet vaali­kau­delle 2023–2027 on julkaistu liiton verk­ko­si­vuilla. Julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa liiton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta totesi, että ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­töä esiin­tyy liiton sopi­mus­aloista esimer­kiksi tela­koilla, maata­lou­dessa, metsä­ta­lou­dessa ja kasvi­tar­hoilla. Lääk­keenä on sopi­mus­ten kunnioittaminen.

– Työpe­räi­nen maahan­muutto on hyväk­syt­tä­vää vain, jos nouda­te­taan suoma­lais­ten työmark­ki­noi­den peli­sään­töjä, eli lakeja ja työeh­to­so­pi­muk­sia, Neva­ranta sanoi.

Teol­li­suus­liitto pitää kiinni saata­vuus­har­kin­nasta kolman­sista maista tule­vien työn­te­ki­jöi­den kohdalla. Teol­li­suus­liitto vaatii myös, että yrityk­sille on tultava hyväk­si­käy­töstä niin vaikut­ta­vat seurauk­set, että rangais­tuk­set toimi­vat aidosti pelot­teena. Viran­omai­sille on esimer­kiksi annet­tava mahdol­li­suus langet­taa hyväk­si­käy­töstä hallin­nol­li­nen maksuseu­raa­mus, joka toimisi Neva­ran­nan mukaan vähän kuin park­ki­sakko, eli se pitäisi maksaa heti.

Liitto vaatii ammat­ti­lii­toille ryhmä­kan­neoi­keutta. Näin työpe­räistä hyväk­si­käyt­töä ehkäis­täi­siin, kun liitto voisi nostaa oikeus­ju­tun työn­te­ki­jää tai työn­te­ki­jä­ryh­mää koske­vassa alipalkkaus‑, työeh­to­so­pi­mus- tai työsuo­je­lun laiminlyöntitapauksessa.

MIKSEI NÄISTÄ MILJARDEISTA PUHUTA?

– Tuskin kukaan puhuu siitä, että kumu­la­tii­vi­sesti kiky-sopi­muk­sen vaiku­tus on ollut 10 miljar­dia, Neva­ranta hämmästeli.

Yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö viit­tasi tässä siihen, että kaikille teol­li­suus­liit­to­lai­sille niin katke­rassa muis­tissa oleva kiky-sopi­mus on siir­tä­nyt sopi­muk­sen jälkei­sinä vuosina yhteensä 10 miljar­dia euroa työn­te­ki­jöi­den taskuista työnan­ta­jien taskuun. Tätä­hän sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen siir­tä­mi­nen työn­te­ki­jöi­den makset­ta­viksi on käytän­nössä merkin­nyt. Ilmais­ten kiky-työn­tun­tien teet­tä­mi­nen on sentään saatu pääsään­töi­sesti neuvo­tel­tua pois sopimuksista.

Kiky-sopi­muk­sen vaiku­tus on ollut 10 miljardia.

Teol­li­suus­liitto vaatii nyt kikyssä siir­ret­ty­jen sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen palaut­ta­mista työnan­ta­jien makset­ta­viksi. Tämä lisäisi nopeasti työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa. Suomel­la­han ei ole tutki­tusti mitään kilpai­lu­ky­ky­on­gel­maa, mutta inflaa­tion lauka­tessa osto­voi­maon­gelma on.

Teol­li­suus­liitto vaatii edus­kun­ta­vaa­lei­hin osal­lis­tu­vilta puolueilta muuta­kin. Neva­ranta muis­tutti, että ennen päämi­nis­te­riksi nouse­mis­taan Juha Sipilä puhui ”nalle­kar­huna” muka­via ja pehmeitä, mutta sitten tuli pakko­la­ki­pa­ketti. Neva­ran­nan mukaan puoluei­den on kerrot­tava, miten ne suhtau­tu­vat kiky-sopi­muk­sen kaltai­siin asioihin.

– Me haluamme puolueilta selkeät vastauk­set, onko niillä taka­tas­kussa saman­lai­sia suun­ni­tel­mia, Neva­ranta totesi.

KENEN EHDOILLA VEROSOPEUTUSTA?

Kokoo­mus on puheen­joh­ta­jansa sanoin luvan­nut alen­taa ansio­tu­lo­ve­roja ”kaikissa tulo­luo­kissa”. Jos siis vaikka prosen­tin alen­nus leivot­tai­siin 2 500 euroa tienaa­van veroi­hin, hänelle jäisi 25 euroa enem­män käteen. 5 000 euron palk­kaa naut­ti­valle jäisi 50 euroa enem­män rahaa. Tuloe­rot kasvaisivat.

Kulu­tuk­seen kohdis­tu­vat välil­li­set verot, esimer­kiksi arvon­li­sä­ve­rot, ovat tunne­tusti regres­sii­vi­siä. Tällä tarkoi­te­taan sitä, että pieni­tu­loi­nen maksaa suhteel­li­sesti ottaen tulois­taan enem­män veroja kuin hyvä­tu­loi­nen. Kokoo­mus vaatii myös tällä tavalla tuloe­ro­jen kasvat­ta­mista, sillä se on ilmoit­ta­nut halua­vansa kasvat­taa nime­no­maan kulu­tuk­sen verotusta.

Teol­li­suus­lii­ton tilai­suu­dessa Neva­ranta paalutti vero­tus­asiat niin, että vero­poh­jaa pitää laajen­taa, harmaata taloutta on torjut­tava aiem­paa parem­min ja että pieni- tai keski­tu­lois­ten palkan­saa­jien ansio­tu­lo­ve­ro­tusta ei pidä kiristää.

KOHTI ENERGIAOMAVARAISUUTTA

Teol­li­suus­lii­ton ulkoi­sen vies­tin­nän pääl­likkö Eetu Kinnu­nen puhui julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa liiton teol­li­suutta koske­vista tavoitteista.

– Ener­giao­ma­va­rai­suus on keskei­nen osa teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­siä, Kinnu­nen sanoi.

Kinnu­nen totesi, että yritys­ten saamia elin­kei­no­tu­kia tarvi­taan edel­leen, mutta niitä pitää kohdis­taa nime­no­maan tutki­mus- ja kehi­tys­toi­min­taan, uusien tekno­lo­gioi­den rahoi­tuk­seen ja oikeu­den­mu­kai­sen ener­gia­siir­ty­män tukemiseen.

Ener­giao­ma­va­rai­suus on keskei­nen osa teol­li­suu­den toimintaedellytyksiä.

EU-lain­sää­dän­nöltä Teol­li­suus­liitto vaatii tasa­puo­li­suutta. Yritys­tu­kien anta­mi­nen ei saa vääris­tää kilpai­lu­ti­lan­netta Suomen tappioksi.

– Tulkin­to­jen on oltava samat koko EU:ssa, Kinnu­nen alleviivasi.

Teol­li­suus­liitto uskoo, että metsä­ta­lou­dessa pysty­tään yhdis­tä­mään luon­non moni­muo­toi­suu­den vahvis­ta­mi­nen ja talous­käyttö. Kinnusen mukaan hiili­nie­lui­hin ei pitäisi liikaa keskit­tyä. Metsiä on tarkas­tel­tava enem­män ”koko­nai­suu­tena”.