Ihmeel­lis­tä, luot­ta­mus­mies estää ulko­maa­lais­ten hyväksikäytön

Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teet vaa­li­kau­del­le 2023–2027 on jul­kais­tu lii­ton verk­ko­si­vuil­la. Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­lik­kö Timo Neva­ran­ta tote­si, että ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­töä esiin­tyy lii­ton sopi­mus­alois­ta esi­mer­kik­si tela­koil­la, maa­ta­lou­des­sa, met­sä­ta­lou­des­sa ja kas­vi­tar­hoil­la. Lääk­kee­nä on sopi­mus­ten kunnioittaminen.

– Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on hyväk­syt­tä­vää vain, jos nou­da­te­taan suo­ma­lais­ten työ­mark­ki­noi­den peli­sään­tö­jä, eli lake­ja ja työ­eh­to­so­pi­muk­sia, Neva­ran­ta sanoi.

Teol­li­suus­liit­to pitää kiin­ni saa­ta­vuus­har­kin­nas­ta kol­man­sis­ta mais­ta tule­vien työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la. Teol­li­suus­liit­to vaa­tii myös, että yri­tyk­sil­le on tul­ta­va hyväk­si­käy­tös­tä niin vai­kut­ta­vat seu­rauk­set, että ran­gais­tuk­set toi­mi­vat aidos­ti pelot­tee­na. Viran­omai­sil­le on esi­mer­kik­si annet­ta­va mah­dol­li­suus lan­get­taa hyväk­si­käy­tös­tä hal­lin­nol­li­nen mak­suseu­raa­mus, joka toi­mi­si Neva­ran­nan mukaan vähän kuin park­ki­sak­ko, eli se pitäi­si mak­saa heti.

Liit­to vaa­tii ammat­ti­lii­toil­le ryh­mä­kan­neoi­keut­ta. Näin työ­pe­räis­tä hyväk­si­käyt­töä ehkäis­täi­siin, kun liit­to voi­si nos­taa oikeus­ju­tun työn­te­ki­jää tai työn­te­ki­jä­ryh­mää kos­ke­vas­sa alipalkkaus‑, työ­eh­to­so­pi­mus- tai työ­suo­je­lun laiminlyöntitapauksessa.

MIKSEI NÄISTÄ MILJARDEISTA PUHUTA?

– Tus­kin kukaan puhuu sii­tä, että kumu­la­tii­vi­ses­ti kiky-sopi­muk­sen vai­ku­tus on ollut 10 mil­jar­dia, Neva­ran­ta hämmästeli.

Yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­lik­kö viit­ta­si täs­sä sii­hen, että kai­kil­le teol­li­suus­liit­to­lai­sil­le niin kat­ke­ras­sa muis­tis­sa ole­va kiky-sopi­mus on siir­tä­nyt sopi­muk­sen jäl­kei­si­nä vuo­si­na yhteen­sä 10 mil­jar­dia euroa työn­te­ki­jöi­den tas­kuis­ta työ­nan­ta­jien tas­kuun. Tätä­hän sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen siir­tä­mi­nen työn­te­ki­jöi­den mak­set­ta­vik­si on käy­tän­nös­sä mer­kin­nyt. Ilmais­ten kiky-työn­tun­tien teet­tä­mi­nen on sen­tään saa­tu pää­sään­töi­ses­ti neu­vo­tel­tua pois sopimuksista.

Kiky-sopi­muk­sen vai­ku­tus on ollut 10 miljardia.

Teol­li­suus­liit­to vaa­tii nyt kikys­sä siir­ret­ty­jen sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen palaut­ta­mis­ta työ­nan­ta­jien mak­set­ta­vik­si. Tämä lisäi­si nopeas­ti työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa. Suo­mel­la­han ei ole tut­ki­tus­ti mitään kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­maa, mut­ta inflaa­tion lau­ka­tes­sa osto­voi­maon­gel­ma on.

Teol­li­suus­liit­to vaa­tii edus­kun­ta­vaa­lei­hin osal­lis­tu­vil­ta puo­lueil­ta muu­ta­kin. Neva­ran­ta muis­tut­ti, että ennen pää­mi­nis­te­rik­si nouse­mis­taan Juha Sipi­lä puhui ”nal­le­kar­hu­na” muka­via ja peh­mei­tä, mut­ta sit­ten tuli pak­ko­la­ki­pa­ket­ti. Neva­ran­nan mukaan puo­luei­den on ker­rot­ta­va, miten ne suh­tau­tu­vat kiky-sopi­muk­sen kal­tai­siin asioihin.

– Me haluam­me puo­lueil­ta sel­keät vas­tauk­set, onko niil­lä taka­tas­kus­sa saman­lai­sia suun­ni­tel­mia, Neva­ran­ta totesi.

KENEN EHDOILLA VEROSOPEUTUSTA?

Kokoo­mus on puheen­joh­ta­jan­sa sanoin luvan­nut alen­taa ansio­tu­lo­ve­ro­ja ”kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa”. Jos siis vaik­ka pro­sen­tin alen­nus lei­vot­tai­siin 2 500 euroa tie­naa­van veroi­hin, hänel­le jäi­si 25 euroa enem­män käteen. 5 000 euron palk­kaa naut­ti­val­le jäi­si 50 euroa enem­män rahaa. Tuloe­rot kasvaisivat.

Kulu­tuk­seen koh­dis­tu­vat välil­li­set verot, esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­rot, ovat tun­ne­tus­ti regres­sii­vi­siä. Täl­lä tar­koi­te­taan sitä, että pie­ni­tu­loi­nen mak­saa suh­teel­li­ses­ti ottaen tulois­taan enem­män vero­ja kuin hyvä­tu­loi­nen. Kokoo­mus vaa­tii myös täl­lä taval­la tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta, sil­lä se on ilmoit­ta­nut halua­van­sa kas­vat­taa nime­no­maan kulu­tuk­sen verotusta.

Teol­li­suus­lii­ton tilai­suu­des­sa Neva­ran­ta paa­lut­ti vero­tus­asiat niin, että vero­poh­jaa pitää laa­jen­taa, har­maa­ta talout­ta on tor­jut­ta­va aiem­paa parem­min ja että pie­ni- tai kes­ki­tu­lois­ten pal­kan­saa­jien ansio­tu­lo­ve­ro­tus­ta ei pidä kiristää.

KOHTI ENERGIAOMAVARAISUUTTA

Teol­li­suus­lii­ton ulkoi­sen vies­tin­nän pääl­lik­kö Eetu Kin­nu­nen puhui jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa lii­ton teol­li­suut­ta kos­ke­vis­ta tavoitteista.

– Ener­giao­ma­va­rai­suus on kes­kei­nen osa teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä, Kin­nu­nen sanoi.

Kin­nu­nen tote­si, että yri­tys­ten saa­mia elin­kei­no­tu­kia tar­vi­taan edel­leen, mut­ta nii­tä pitää koh­dis­taa nime­no­maan tut­ki­mus- ja kehi­tys­toi­min­taan, uusien tek­no­lo­gioi­den rahoi­tuk­seen ja oikeu­den­mu­kai­sen ener­gia­siir­ty­män tukemiseen.

Ener­giao­ma­va­rai­suus on kes­kei­nen osa teol­li­suu­den toimintaedellytyksiä.

EU-lain­sää­dän­nöl­tä Teol­li­suus­liit­to vaa­tii tas­a­puo­li­suut­ta. Yri­tys­tu­kien anta­mi­nen ei saa vää­ris­tää kil­pai­lu­ti­lan­net­ta Suo­men tappioksi.

– Tul­kin­to­jen on olta­va samat koko EU:ssa, Kin­nu­nen alleviivasi.

Teol­li­suus­liit­to uskoo, että met­sä­ta­lou­des­sa pys­ty­tään yhdis­tä­mään luon­non moni­muo­toi­suu­den vah­vis­ta­mi­nen ja talous­käyt­tö. Kin­nusen mukaan hii­li­nie­lui­hin ei pitäi­si lii­kaa kes­kit­tyä. Met­siä on tar­kas­tel­ta­va enem­män ”koko­nai­suu­te­na”.