Kauluspaitaan pukeutunut mies katsoo kameraan. Kuvassa on teksti "Petteri Raito, päätoimittaja".

Tärkei­den vaalien kevät

TEKSTI PETTERI RAITO

Ensi kevät on Teol­li­suus­lii­ton jäse­nille tärkei­den vaalien aikaa. Teol­li­suus­lii­ton ensim­mäi­set liit­to­ko­kous­vaa­lit osuvat samaan ajan­koh­taan edus­kun­ta­vaa­lien kanssa. Edus­kun­ta­vaa­leissa pääte­tään minkä­lai­nen halli­tus maata johtaa ja edus­kunta lakeja säätää. Liit­to­ko­kous­vaa­leissa määri­tel­lään Teol­li­suus­lii­ton painoarvo jäsen­tensä etujen valvo­jana suhteessa työnan­ta­jiin ja poliit­ti­siin päättäjiin.

Liit­to­ko­kous­vaa­lien äänes­ty­saika on 10.–31. maalis­kuuta. Vaalit toteu­te­taan sähköi­senä äänes­tyk­senä, mutta myös postitse äänes­tä­mi­nen on mahdol­lista. Työpaik­ko­jen uurna­vaa­leista on luovuttu, mutta ammat­tio­sas­tot voivat järjes­tää jäse­nil­leen tilai­suuk­sia, joissa sähköi­nen äänes­tä­mi­nen on mahdollista.

Liit­to­ko­kous­vaa­lien ja 22.–24. touko­kuuta pidet­tä­vän liit­to­ko­kouk­sen järjes­tä­mi­nen on Teol­li­suus­lii­tolle iso ja tärkeä tehtävä. Vaalit ja kokous tarjoa­vat ammat­tio­sas­toille jäsen­tensä kanssa mahdol­li­suu­den vaikut­taa Teol­li­suus­lii­ton toimin­taan. Vaaleilla vali­tut 442 liit­to­ko­kouse­dus­ta­jaa päät­tä­vät liiton toimin­nan linjan, stra­te­gian ja tavoit­teet, minkä toteut­ta­mista valtuusto ohjaa seuraa­van liit­to­ko­kous­kau­den aikana.

Mitä korkeampi äänes­ty­sak­tii­vi­suus on, sitä vahvempi oikeu­tus Teol­li­suus­lii­tolla on toimia jäsen­tensä etujen ajajana ja puolustajana.

Liit­to­ko­kous­vaa­lien onnis­tu­mi­nen tiivis­tyy äänes­tys­vilk­kau­teen. Mitä korkeampi äänes­ty­sak­tii­vi­suus on, sitä vahvempi oikeu­tus Teol­li­suus­lii­tolla on toimia jäsen­tensä etujen ajajana ja puolus­ta­jana. Jos äänes­tys­pro­sentti jää alhai­seksi, työnan­ta­jat ja muut työmark­ki­noilla toimi­vat osapuo­let saat­ta­vat äityä kyse­le­mään, keitä Teol­li­suus­liitto edus­taa, jos sen jäse­net eivät äänestä liit­tonsa vaaleissa. Korkean äänes­tys­pro­sen­tin kanssa näitä ongel­mia ei ole. Se on tavoitteena.

Edus­kun­ta­vaa­leissa pääte­tään, minkä­lai­nen halli­tus Suomea luot­saa tule­vina vuosina, ja minkä­lais­ten poliit­tis­ten linjaus­ten pohjalta edus­kunta säätää lakeja. Merkit viit­taa­vat siihen, että vaalien keskei­seksi teemaksi nousee kansan­ta­lous ja sen ohjaa­mi­sessa käytet­tä­vät poliit­ti­set toimen­pi­teet. Tämä puoles­taan tarkoit­taa sitä, että kansa­lais­ten kukka­roille on tarjolla monen­moista käyt­töä. Poliit­tis­ten puoluei­den linjauk­sia ja vaali­kes­kus­te­luja kannat­taa­kin seurata tarkasti. Jo nyt näyt­tää siltä, että puoluei­den välille syntyy selvät erot kansan­ta­lou­den ja hyvin­voin­ti­val­tion tule­vai­suu­teen liit­ty­vissä kysy­myk­sissä. Edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tys­päivä on 2. huhti­kuuta, ennak­ko­ää­nes­tys järjes­te­tään 22.–28. maaliskuuta.