Jyrki Alapartanen: Nähdäänkö metsä puilta?

Met­sien käytön kehit­tämi­nen ja ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ovat jääneet liian vähälle huomi­olle, kun mietitään ilmas­ton­muu­tok­sen hillintää ja met­sien käyt­töä. Met­sien hakku­umääriä halu­taan rajoit­taa ilmas­tosy­istä, ja samaan aikaan kasvu­un vaikut­ta­vat met­sien laadulliset ja ajal­laan tehtävät hoito­toimen­piteet laimin­lyödään. Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta ei mielestäni ole oleel­lista, mille tasolle vuo­tuiset met­sien hakku­umäärät aset­tuvat, vaan hakku­umääri­in vaikut­ta­vat met­sä­te­ol­lisu­u­den ja kansan­talouk­sien suh­dan­teet hyvin keskeis­es­ti. Asia on nähtävä kokon­ais­val­tais­es­ti pitkän aikavälin vaiku­tuksi­na.

Taimikon hoito ja nuorten met­sien kun­nos­tus pitää kaksinker­tais­taa nykyiseen ver­rat­tuna, jot­ta tule­vaisu­u­den met­sien kasvu ja hakkuuk­er­tymät voidaan hyö­dyn­tää tarkoituk­sen­mukaisel­la taval­la. Tämä vahvis­taa myös hiilin­ielu­ja, kos­ka toimet vahvis­ta­vat met­sien kasvua. On perus­tee­ton­ta puhua hiilin­ielu­jen rom­ah­tamis­es­ta vuon­na 2021, kun met­siemme kasvu oli 103 miljoon­aa kuu­tiometriä ja hakku­ut oli­vat vain 76 miljoon­aa kuu­tiometriä.

Met­sät ovat Suomes­sa merkit­tävä hiilin­ielu, sil­lä met­sät kas­va­vat enem­män kuin niitä käytetään. 1970-luvul­ta met­sien kokon­ais­pu­us­to on lisään­tynyt 1,5 mil­jardista 2,5 mil­jardi­in kuu­tiometri­in. Samal­la vuosit­tainen met­sien kasvu on kaksinker­tais­tunut yli 100 miljoon­aan kuu­tioon. On syytä myös muis­taa, että Suo­mi on Euroopan met­säisin maa. Puheet puunko­r­ju­un välit­tömästä ja merkit­tävästä vähen­tämis­es­tä luo­vat met­säalalle vaka­van uhan. Esimerkik­si saha­te­ol­lisu­us viestii jo nyt pahenev­as­ta raa­ka-ainepu­las­ta.

Met­sät ovat Suomes­sa merkit­tävä hiilin­ielu, sil­lä met­sät kas­va­vat enem­män kuin niitä käytetään.

Nyt esil­lä olleet met­sä­te­ol­lisu­u­den investoin­nit ovat met­sä­taloudelle ja ilmas­ton muu­tok­sen hillit­semiselle tärkeitä. Ilman kehit­tyvää ja investoivaa met­sä­te­ol­lisu­ut­ta eivät ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta tärkeät toimen­piteet tule toteu­tu­maan. Puu­tuote­te­ol­lisu­us kehit­tyy ja investoi, kun raa­ka-aineen tar­jon­taa on riit­tävästi. Investoin­neil­la ja kestäväl­lä puunkäytöl­lä luo­daan poh­ja tule­vaisu­u­den ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­sevälle teol­lisu­udelle. Met­sien hoito, kemi­alli­nen met­sä­te­ol­lisu­us ja puu­tuote­te­ol­lisu­us kulke­vat tässä yhtä jalkaa, kaik­ki tarvit­se­vat tois­taan.

Met­sävero­tus­ta on uud­is­tet­ta­va siten, että se kan­nus­taa met­sien jatku­vaan hoitoon. Met­sän­o­mis­ta­jille ei pidä kuitenkaan luo­da val­ti­olle kalli­ik­si tule­via tukimuo­to­ja edes ilmas­toke­stävyy­den var­jol­la. Suomes­sa kor­ja­tus­ta puus­ta valmis­tet­tui­hin tuot­teisi­in varas­toituneen hiilen määrä pitäisi laskea hiilin­ielu­na Suomen hyväk­si, mikä lie­nee kohtu­ullista. Näil­lä toimil­la luo­daan poh­jaa jalostusas­teen nos­tamiseen.

Puunkäytön lisäämisen suurim­mat kasvumah­dol­lisu­udet ovat Suomes­sa ja EU:ssa pien- ja ker­rostalo­rak­en­tamises­sa, julk­i­sis­sa rak­en­tamis­hankkeis­sa, sil­lois­sa, piha- ja ympäristörak­en­tamises­sa sekä lähiöraken­nusten julk­i­sivu­jen ener­giako­r­jauk­sis­sa ja täy­den­nys­rak­en­tamises­sa. Puu­rak­en­tamisen kasvu mah­dol­lis­taa myös kokon­ais­jalostusas­teen kasvun. On huole­hdit­ta­va, että jalostusas­teen nos­tolle luo­daan riit­tävät edel­ly­tyk­set muun muas­sa tuke­mal­la tuoteke­hit­te­lyä ja vien­tiedel­ly­tyk­siä. Jalostusas­teen kehit­tymin koti­maas­sa luo edel­ly­tyk­set hal­li­t­ulle met­sien käytölle. Muu­toin puu jaloste­taan käyt­täjä­mais­sa, ja koti­mais­es­ta puus­ta tulee raa­ka-ainereser­vaat­ti.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton puu­tuote­sek­torin johta­ja.