Yhtei­set tavoit­teet ja yhtei­set keinot tavoit­tei­siin pääsemiseksi

SAK:hon kuulu­vat ammat­ti­lii­tot teke­vät menossa olevalla työmark­ki­na­kier­rok­sella entistä tiiviim­pää yhteis­työtä. SAK:n halli­tus päätti joulu­kuussa yksi­mie­li­sesti, että liitot koor­di­noi­vat yhdessä palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teita ja mahdol­li­sia työtaistelutoimia.

Teol­li­suus­liitto, Palve­lua­lo­jen ammat­ti­liitto PAM sekä Auto- ja Kulje­tusa­lan Työn­te­ki­jä­liitto AKT piti­vät 9. tammi­kuuta yhtei­sen tiedo­tus­ti­lai­suu­den työmarkkinatilanteesta.

Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­ta­jan Riku Aallon mukaan työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat eden­neet nihkeästi kolmesta syystä.

– Isoin ja tärkein syy on, että Venä­jän hyök­käys­so­dan alet­tua on tullut lähes 10 prosen­tin inflaa­tio, joka heiken­tää palkan­saa­jien osto­voi­maa. Työnan­ta­ja­puo­lella ei ole haluk­kuutta ottaa huomioon inflaa­tiota, Aalto kertoi.

Toinen nihkeyt­täjä on kunta­puo­len palk­ka­rat­kaisu, jonka mukaan julki­sella puolella saadaan 1,2 prosent­tia korkeam­mat koro­tuk­set verrat­tuna vien­tia­loilla määri­tet­tyyn tasoon. Yksi­tyi­sen puolen neuvot­te­luissa määri­te­tään siis samalla kunta­puo­len korotukset.

Kolmas syy on työnan­ta­ja­puo­len tiivis­ty­nyt koor­di­naa­tio. Muista pöydistä ei ole odotet­ta­vissa neuvot­te­lu­tu­lok­sia ennen kuin Teol­li­suus­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry saavat sovun palkankorotuksista.

– Työnan­ta­jat ovat anta­neet valtansa Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jille, Aalto totesi.

MUUT ALAT ODOTTAVAT

Työnan­ta­ja­puo­len koor­di­naa­tio on tullut selvästi esiin eri neuvot­te­lu­pöy­dissä. Esimer­kiksi Kaupan liitto ilmoitti yksi­puo­li­sesti, ettei se neuvot­tele toisen sopi­mus­vuo­den palkan­ko­ro­tuk­sista, vaan neuvot­te­lut käydään koko­naan uudesta sopi­muk­sesta vien­tia­lo­jen neuvot­te­lu­jen ratkai­su­jen jälkeen.

– Tämä teki työnan­ta­ja­puo­len koor­di­naa­tion erit­täin konkreet­ti­seksi, sanoi PAMin puheen­joh­taja Annika Rönni-Sälli­nen.

Käytän­nössä tekno­lo­gia­teol­li­suu­den tes-neuvot­te­luissa on siis kyse myös kaupan alan palkankorotuksista.

– Rikun kanssa puhut­tiin, että hyppäänkö tekno­lo­gia­teol­li­suu­den neuvot­te­lu­pöy­tään. Todet­tiin kuiten­kin, että muun­laista koor­di­naa­tiota pitää kehit­tää, Rönni-Sälli­nen sanoi.

Teol­li­suus­lii­ton työeh­to­so­pi­mus tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa päät­tyi marras­kuun lopussa ja kemian teol­li­suu­dessa vuoden­vaih­teessa. PAMin ja AKT:n sopi­muk­sista monet päät­ty­vät tammi­kuun lopussa.

– Neuvot­te­luissa on ollut kuvaa­vaa, että entistä avoi­mem­min viita­taan siihen, että ei saada tehtyä ratkai­sua ennen vien­ti­teol­li­suu­den ratkai­sua, kertoi AKT:n puheen­joh­taja Ismo Kokko.

TYÖNANTAJALLA VASTUUNSA

SAK:laiset liitot ovat kerto­neet julki­suu­teen, että tavoit­teena on Saksan teol­li­suu­dessa tehtyi­hin työeh­to­so­pi­muk­siin vertau­tu­vat palkankorotukset.

Saksassa IG Metall neuvot­teli työeh­to­so­pi­muk­sen, joka tuo reilun kahden vuoden aikana työn­te­ki­jöille 8,5 prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­set. Lisäksi työn­te­ki­jät saavat 3 000 euron verot­to­man inflaatiokorvauksen.

Nopea kulut­ta­ja­hin­to­jen nousu on näky­nyt palkan­saa­jien kukka­roissa karulla tavalla. Työn­te­ki­jä­puo­lella on selvästi nähtä­vissä valmius tais­tella sääl­lis­ten palkan­ko­ro­tus­ten puolesta.

– En ole aiem­min koke­nut tällaista valmiutta palkan­ko­ro­tus­ten puolus­ta­mi­seen, Rönni-Sälli­nen kertoi.

Ihmi­sillä on hätä. Työnan­ta­jien­kin pitäisi kantaa vastuutaan.

PAMin vielä julkai­se­mat­to­man kyse­lyn mukaan työs­sä­käy­vistä jäse­nistä 80 prosent­tia kokee huolta talou­desta. Lukema on korkein kyse­lyn kymmen­vuo­ti­sessa historiassa.

– Ihmi­sillä on hätä. Työnan­ta­jien­kin pitäisi kantaa vastuu­taan, Rönni-Sälli­nen sanoi.

Riit­tä­vät palkan­ko­ro­tuk­set ovat tärkeät myös koti­mai­sen kysyn­nän kannalta.

– Mitä heikom­maksi ihmis­ten osto­voima käy, sitä huonompi tilanne on palve­luissa, Rönni-Sälli­nen sanoi.

KAIKKEEN VALMISTAUDUTAAN

Palkan­saa­ja­puo­len kanta on ollut viime keväästä lähtien, että vuonna 2016 kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sessa palkan­saa­jien makset­ta­vaksi siir­re­tyt noin kahden prosen­tin suurui­set sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut on palau­tet­tava työnan­ta­jien hoidettavaksi.

Työnan­ta­ja­puoli on vastus­ta­nut kiky-maksu­jen siir­toa, eikä maan halli­tus ole otta­nut asiaa valmisteluun.

– Ay-liike tuli vastaan kikyssä. Nyt olisi työnan­ta­jan aika tulla vastaan, Kokko sanoi.

Palkan­saa­ja­puo­lella on tavoit­teena neuvot­te­lu­rat­kaisu. Kahdella edel­li­sellä kier­rok­sella tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ratkaisu on synty­nyt lako­nu­han alla valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan toimis­ton kautta.

– Niin kauan kuin neuvot­te­lut nytky­vät eteen­päin, pyrimme saamaan tulok­sen aikai­seksi, Aalto sanoi.

Ay-liike tuli vastaan kikyssä. Nyt olisi työnan­ta­jan aika tulla vastaan.

Jos neuvot­te­lut eivät etene, tule­vat kysee­seen työtais­te­lu­toi­met, kuten ylityö­kiel­lot ja lakot. Neuvot­te­lu­jen tilan­netta ja mahdol­li­sia järjes­töl­li­siä toimia koor­di­noi­daan tiiviisti palkan­saa­ja­liit­to­jen kesken.

– Valmis­tau­dumme kaik­kiin mahdol­li­suuk­siin, Rönni-Sälli­nen sanoi.

– Kaikki työka­lut ovat pakissa, kun niitä tarvi­taan, Kokko sanoi.