Yhteiset tavoitteet ja yhteiset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi

SAK:hon kuuluvat ammattiliitot tekevät menossa olevalla työmarkkinakierroksella entistä tiiviimpää yhteistyötä. SAK:n hallitus päätti joulukuussa yksimielisesti, että liitot koordinoivat yhdessä palkankorotustavoitteita ja mahdollisia työtaistelutoimia.

Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT pitivät 9. tammikuuta yhteisen tiedotustilaisuuden työmarkkinatilanteesta.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet nihkeästi kolmesta syystä.

– Isoin ja tärkein syy on, että Venäjän hyökkäyssodan alettua on tullut lähes 10 prosentin inflaatio, joka heikentää palkansaajien ostovoimaa. Työnantajapuolella ei ole halukkuutta ottaa huomioon inflaatiota, Aalto kertoi.

Toinen nihkeyttäjä on kuntapuolen palkkaratkaisu, jonka mukaan julkisella puolella saadaan 1,2 prosenttia korkeammat korotukset verrattuna vientialoilla määritettyyn tasoon. Yksityisen puolen neuvotteluissa määritetään siis samalla kuntapuolen korotukset.

Kolmas syy on työnantajapuolen tiivistynyt koordinaatio. Muista pöydistä ei ole odotettavissa neuvottelutuloksia ennen kuin Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry saavat sovun palkankorotuksista.

– Työnantajat ovat antaneet valtansa Teknologiateollisuuden työnantajille, Aalto totesi.

MUUT ALAT ODOTTAVAT

Työnantajapuolen koordinaatio on tullut selvästi esiin eri neuvottelupöydissä. Esimerkiksi Kaupan liitto ilmoitti yksipuolisesti, ettei se neuvottele toisen sopimusvuoden palkankorotuksista, vaan neuvottelut käydään kokonaan uudesta sopimuksesta vientialojen neuvottelujen ratkaisujen jälkeen.

– Tämä teki työnantajapuolen koordinaation erittäin konkreettiseksi, sanoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Käytännössä teknologiateollisuuden tes-neuvotteluissa on siis kyse myös kaupan alan palkankorotuksista.

– Rikun kanssa puhuttiin, että hyppäänkö teknologiateollisuuden neuvottelupöytään. Todettiin kuitenkin, että muunlaista koordinaatiota pitää kehittää, Rönni-Sällinen sanoi.

Teollisuusliiton työehtosopimus teknologiateollisuudessa päättyi marraskuun lopussa ja kemian teollisuudessa vuodenvaihteessa. PAMin ja AKT:n sopimuksista monet päättyvät tammikuun lopussa.

– Neuvotteluissa on ollut kuvaavaa, että entistä avoimemmin viitataan siihen, että ei saada tehtyä ratkaisua ennen vientiteollisuuden ratkaisua, kertoi AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

TYÖNANTAJALLA VASTUUNSA

SAK:laiset liitot ovat kertoneet julkisuuteen, että tavoitteena on Saksan teollisuudessa tehtyihin työehtosopimuksiin vertautuvat palkankorotukset.

Saksassa IG Metall neuvotteli työehtosopimuksen, joka tuo reilun kahden vuoden aikana työntekijöille 8,5 prosentin palkankorotukset. Lisäksi työntekijät saavat 3 000 euron verottoman inflaatiokorvauksen.

Nopea kuluttajahintojen nousu on näkynyt palkansaajien kukkaroissa karulla tavalla. Työntekijäpuolella on selvästi nähtävissä valmius taistella säällisten palkankorotusten puolesta.

– En ole aiemmin kokenut tällaista valmiutta palkankorotusten puolustamiseen, Rönni-Sällinen kertoi.

Ihmisillä on hätä. Työnantajienkin pitäisi kantaa vastuutaan.

PAMin vielä julkaisemattoman kyselyn mukaan työssäkäyvistä jäsenistä 80 prosenttia kokee huolta taloudesta. Lukema on korkein kyselyn kymmenvuotisessa historiassa.

– Ihmisillä on hätä. Työnantajienkin pitäisi kantaa vastuutaan, Rönni-Sällinen sanoi.

Riittävät palkankorotukset ovat tärkeät myös kotimaisen kysynnän kannalta.

– Mitä heikommaksi ihmisten ostovoima käy, sitä huonompi tilanne on palveluissa, Rönni-Sällinen sanoi.

KAIKKEEN VALMISTAUDUTAAN

Palkansaajapuolen kanta on ollut viime keväästä lähtien, että vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa palkansaajien maksettavaksi siirretyt noin kahden prosentin suuruiset sosiaalivakuutusmaksut on palautettava työnantajien hoidettavaksi.

Työnantajapuoli on vastustanut kiky-maksujen siirtoa, eikä maan hallitus ole ottanut asiaa valmisteluun.

– Ay-liike tuli vastaan kikyssä. Nyt olisi työnantajan aika tulla vastaan, Kokko sanoi.

Palkansaajapuolella on tavoitteena neuvotteluratkaisu. Kahdella edellisellä kierroksella teknologiateollisuuden ratkaisu on syntynyt lakonuhan alla valtakunnansovittelijan toimiston kautta.

– Niin kauan kuin neuvottelut nytkyvät eteenpäin, pyrimme saamaan tuloksen aikaiseksi, Aalto sanoi.

Ay-liike tuli vastaan kikyssä. Nyt olisi työnantajan aika tulla vastaan.

Jos neuvottelut eivät etene, tulevat kyseeseen työtaistelutoimet, kuten ylityökiellot ja lakot. Neuvottelujen tilannetta ja mahdollisia järjestöllisiä toimia koordinoidaan tiiviisti palkansaajaliittojen kesken.

– Valmistaudumme kaikkiin mahdollisuuksiin, Rönni-Sällinen sanoi.

– Kaikki työkalut ovat pakissa, kun niitä tarvitaan, Kokko sanoi.