Kylmässä työskentely

Viima­tau­lu­kosta vinkkejä pakka­sella pukeutumiseen

TEKSTI JUHA SUTINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Kovalla tuulella pienikin pakkanen voi altistaa palel­tu­mille. Tärkein keino suojautua kylmältä on oikean­lainen vaatetus. Purevan pakkasen ja voimak­kaan tuulen yhteis­vai­kutus näkyy viimataulukosta.

Kylmälle altis­tu­taan lähes kaikissa Teolli­suus­liiton sopimusa­lojen töissä. Käytän­nössä kylmälle voidaan altistua, jos työsken­nel­lään alle +10 °C:n lämpö­ti­lassa. Kymmenen astetta tai sitä kylmempi lukema lämpö­mit­ta­rissa ei ole ainoa tekijä altis­tu­mis­riskin arvioin­nissa. Viima, sade ja ilman kosteus vaikut­tavat merkit­tä­västi altistumiseen.

Tyynellä ilmalla pieni pakkanen ei usein­kaan tunnu kovin epämiel­lyt­tä­vältä, mutta sen yhdis­ty­minen kovaan viimaan voi jo altistaa paleltumille.

MITEN SUOJAUTUA?

Työntekijän tärkein kylmältä suojau­tu­misen keino on riittävä ja asian­mu­kainen vaatetus kerros­pu­keu­tu­misen periaat­teita noudattaen.

Ihoa vasten puetaan lämmin, hikeä läpäi­sevä kerros. Materi­aa­leista villa on todettu hyväksi, samoin niin sanotut tekniset, liikun­taan tarkoi­tetut alusasut. Puuvil­laisia alusvaat­teita ei kannata käyttää, sillä ne ovat kastues­saan kylmiä ja epämiel­lyt­tävän tuntuisia. Päällim­mäi­senä käyte­tään tuulen- ja veden­pi­tävää vaate­tusta. Näiden väliin puetaan väliker­roksia tarpeen mukaan.

Voimakas kylmä­al­tistus työssä heikentää lihasten toimin­ta­kykyä, etenkin raskaissa töissä.

Pään suojaa­minen on erittäin tärkeää, sillä pään kautta voi haihtua kovassa pakka­sessa jopa 80 prosenttia kehon tuotta­masta lämmöstä. Myös kehon äärei­so­sien kuten sormien ja varpaiden suojaa­mi­seen kannattaa kiinnittää huomiota.

Lain mukaan työnan­tajan on hankit­tava työnte­ki­jälle tämän tarvit­semat suoja­vä­li­neet.  Kylmässä työsken­te­le­välle on syytä kustantaa myös kunnol­liset alusasut.

JOS EI SUOJAUDUTAKAAN?

Fyysi­sessä kuormi­tuk­sessa voimakas kylmä­al­tistus aiheuttaa yleisesti hengi­tys­tie­oi­reita vaikeut­taen koko hengi­tystä. Kylmyys voi aiheuttaa palel­tumia. Se saattaa myös kuormittaa kohta­lok­kaalla tavalla sydän- ja veren­kier­toe­li­mistöä. Kolaa­misen tapai­silla, runsaan lumen­tulon jälkeen tehdyillä raskailla lumitöillä on todettu yhteys lisään­ty­nei­siin sydänkuolemiin.

Voimakas kylmä­al­tistus työssä heikentää lihasten toimin­ta­kykyä, etenkin raskaissa töissä. Vuosia jatku­neessa kylmä­al­tis­tuk­sessa näyttää erityi­sesti nivel- ja lihas­vai­voja kehit­tyvän enemmän kuin vastaa­van­lai­sessa työssä, jota on tehty lämpimässä.

Työn suunnit­telu korostuu kylmässä työsken­te­lyssä. Työ kannatta pyrkiä jaksot­ta­maan mahdol­li­simman pieniin jaksoihin, jolloin altis­tu­mi­sajat jäävät kohtuul­li­siksi. Edelly­tyk­senä on, että työnte­ki­jällä on mahdol­li­suus siirtyä lämpi­mään tilaan tauon ajaksi.

Sekä työsuo­je­lu­vi­ran­omaisen että Työter­veys­lai­toksen netti­si­vus­toilta löytyy ohjeis­tusta kylmyy­deltä suojautumiseen.

 

Lue, millä konsteilla kemijär­ve­läinen metsuri selviytyy pakka­sissa: Rauno Javarus: ”Minä pärjäisin, raivuusaha ei” 3.2.2022