Viima­tau­lu­kosta vink­kejä pakka­sella pukeutumiseen

Kylmälle altis­tu­taan lähes kaikissa Teol­li­suus­lii­ton sopi­musa­lo­jen töissä. Käytän­nössä kylmälle voidaan altis­tua, jos työs­ken­nel­lään alle +10 °C:n lämpö­ti­lassa. Kymme­nen astetta tai sitä kylmempi lukema lämpö­mit­ta­rissa ei ole ainoa tekijä altis­tu­mis­ris­kin arvioin­nissa. Viima, sade ja ilman kosteus vaikut­ta­vat merkit­tä­västi altistumiseen.

Tyynellä ilmalla pieni pakka­nen ei usein­kaan tunnu kovin epämiel­lyt­tä­vältä, mutta sen yhdis­ty­mi­nen kovaan viimaan voi jo altis­taa paleltumille.

MITEN SUOJAUTUA?

Työn­tekijän tärkein kylmältä suojau­tu­mi­sen keino on riit­tävä ja asian­mu­kai­nen vaate­tus kerros­pu­keu­tu­mi­sen peri­aat­teita noudattaen.

Ihoa vasten puetaan lämmin, hikeä läpäi­sevä kerros. Mate­ri­aa­leista villa on todettu hyväksi, samoin niin sano­tut tekni­set, liikun­taan tarkoi­te­tut alusa­sut. Puuvil­lai­sia alus­vaat­teita ei kannata käyt­tää, sillä ne ovat kastues­saan kylmiä ja epämiel­lyt­tä­vän tuntui­sia. Pääl­lim­mäi­senä käyte­tään tuulen- ja veden­pi­tä­vää vaate­tusta. Näiden väliin puetaan väli­ker­rok­sia tarpeen mukaan.

Voima­kas kylmä­al­tis­tus työssä heiken­tää lihas­ten toimin­ta­ky­kyä, eten­kin raskaissa töissä.

Pään suojaa­mi­nen on erit­täin tärkeää, sillä pään kautta voi haih­tua kovassa pakka­sessa jopa 80 prosent­tia kehon tuot­ta­masta lämmöstä. Myös kehon äärei­so­sien kuten sormien ja varpai­den suojaa­mi­seen kannat­taa kiin­nit­tää huomiota.

Lain mukaan työnan­ta­jan on hankit­tava työn­te­ki­jälle tämän tarvit­se­mat suoja­vä­li­neet.  Kylmässä työs­ken­te­le­välle on syytä kustan­taa myös kunnol­li­set alusasut.

JOS EI SUOJAUDUTAKAAN?

Fyysi­sessä kuor­mi­tuk­sessa voima­kas kylmä­al­tis­tus aiheut­taa ylei­sesti hengi­tys­tie­oi­reita vaikeut­taen koko hengi­tystä. Kylmyys voi aiheut­taa palel­tu­mia. Se saat­taa myös kuor­mit­taa kohta­lok­kaalla tavalla sydän- ja veren­kier­toe­li­mis­töä. Kolaa­mi­sen tapai­silla, runsaan lumen­tu­lon jälkeen tehdyillä raskailla lumi­töillä on todettu yhteys lisään­ty­nei­siin sydänkuolemiin.

Voima­kas kylmä­al­tis­tus työssä heiken­tää lihas­ten toimin­ta­ky­kyä, eten­kin raskaissa töissä. Vuosia jatku­neessa kylmä­al­tis­tuk­sessa näyt­tää erityi­sesti nivel- ja lihas­vai­voja kehit­ty­vän enem­män kuin vastaa­van­lai­sessa työssä, jota on tehty lämpimässä.

Työn suun­nit­telu koros­tuu kylmässä työs­ken­te­lyssä. Työ kannatta pyrkiä jaksot­ta­maan mahdol­li­sim­man pieniin jaksoi­hin, jolloin altis­tu­mi­sa­jat jäävät kohtuul­li­siksi. Edel­ly­tyk­senä on, että työn­te­ki­jällä on mahdol­li­suus siir­tyä lämpi­mään tilaan tauon ajaksi.

Sekä työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sen että Työter­veys­lai­tok­sen netti­si­vus­toilta löytyy ohjeis­tusta kylmyy­deltä suojautumiseen.

Lue, millä kons­teilla kemi­jär­ve­läi­nen metsuri selviy­tyy pakka­sissa: Rauno Java­rus: ”Minä pärjäi­sin, raivuusaha ei” 3.2.2022