Taipuuko hyvin­voiva teolli­suus jakamaan hyväs­tään mitään duunarille?

Teolli­suus­liiton toimia­la­kat­saus keskittyy liiton kolmeen suurim­paan alaan eli metal­li­teol­li­suu­teen, kemian­teol­li­suu­teen ja puutuo­te­teol­li­suu­teen.  ”Teolli­suuden kilpai­lu­kyky kunnossa – lähtö­taso mahdol­li­seen taantu­maan korkea.” Tämä on sekä katsauksen otsikko että Anu-Hanna Anttilan johtaman yksikön tutki­joiden yhteinen näkemys tuotannon ja työlli­syyden tilanteesta.

Suomella riittää Anttilan mukaan, muoti­sanaa lainaten, resilienssiä, vaikka taantuma tulisikin.

– Monella mitta­rilla tarkas­tel­tuna teolli­suuden suurim­pien alojen tilanne on vähin­tään yhtä hyvä kuin ennen koronaa, eli vuoden 2019 loppua. Jos taantuma tulee, lähtö­taso on hyvinkin korkea.

Myös pääluot­ta­mus­miesten kyselyn, eli suhdan­ne­ba­ro­metrin, perus­teella yritykset ovat pärjän­neet hyvin kriisi­vuo­sista huoli­matta. Kolmasosa yrityk­sistä on voinut siirtää nousseet tuotan­to­kus­tan­nukset hintoihinsa.

– Voitto­mar­gi­naa­leista ei ole tarvinnut tinkiä, Anttila summasi.

Duuna­rilla menee kehnommin.

OSTOVOIMA LASKENUT NOPEASTI

Inflaatio laukkaa viimei­simmän tilaston mukaan nyt yli 9 prosen­tissa viime vuoteen verrat­tuna. Toimia­la­kat­sauksen tietoihin sisäl­ly­tet­tyyn jäsen­pa­neelin kyselyyn vastan­neista 2 004 teolli­suus­liit­to­lai­sesta lähes puolet kertoo joutu­neensa tinki­mään perus­tar­peis­taan. Suurimmat menoerät ovat järjes­tyk­ses­sään ruoka, asuminen ja liikenne, ja ruoan hinta on kallis­tunut vielä keski­mää­räistä inflaa­tiota nopeammin.

Jäsen­pa­ne­lis­teista 85 prosenttia käyttää työmat­koi­hinsa henki­lö­autoa. Anttila muistutti, että kaikki teolli­suus­liit­to­laiset eivät suinkaan asu kaupun­geissa. Taaja­mien ulkopuo­lella ei välttä­mättä ole lainkaan julkista liiken­nettä tai sitten se ei taivu palve­le­maan vuoro­työtä tekeviä. Tämä ja teolli­suus­liit­to­laisten työmat­kojen pituudet vievät jäsenet käyttä­mään autoa.

Voitto­mar­gi­naa­leista ei ole tarvinnut tinkiä.

Kolmasosa jäsen­pa­neelin kyselyyn osallis­tu­neista arvioi, että heidän talous­ti­lan­teensa on ensi vuonna huonompi kuin nyt. Etenkin alle 36-vuotiailla, naisilla ja yksin asuvilla lähtö­ti­lanne voi olla jo valmiiksi kehno luoden turvat­to­muutta ja epäluot­ta­musta tulevaisuuteen.

– Kolmas­osalla jäsen­pa­ne­lis­teista käyttö­varat ovat alle 2 000 euroa kuukau­dessa. Kymme­nes­osalla ne ovat alle 1 000 euroa, ja silloin ollaan köyhyys­rajan alapuo­lella, Anttila huomautti.

Yllä kuvatut luvut luovat painetta meneil­lään olevaan tes-kierrok­seen ja palkka­neu­vot­te­luihin, sillä tutki­mus­pääl­likön sanoin ”palkan­ko­ro­tuk­sille olisi tarvetta”.

MATEMATIIKKA EI KAIKKEA YMMÄRRÄ

Toimia­la­kat­sauk­seen eivät luvut ja ennus­teet kehkeydy pelkistä matemaat­ti­sista malleista, joita monet muut talous­tut­kijat käyttävät. Teolli­suus­lii­tossa käyte­tään tietysti monia, eri tahojen luomia tilas­toja, mutta myös suhdan­ne­ba­ro­metrin satoa. Kysely kattaa tilas­to­tut­kija Markus Ranisen mukaan sekä suuria, niin sanot­tuja veturiy­ri­tyksiä, että pk-sektorin yrityksiä. Samoin seura­taan talous­uu­tisia, joissa on tapana kertoa laveasti yrityksistä.

– Hyvin ollaan pärjätty esimer­kiksi Etlaan tai Laboreen verrat­tuna, erikois­tut­kija, liiton johtava ekono­misti Timo Eklund sanoi Teolli­suus­liiton toimia­la­kat­sauksen osuvuu­desta, kun lukuisia menneitä katsaus­vuosia vertail­laan muiden tutki­mus­lai­tosten ennustuksiin.

Metal­li­teol­li­suuden tuotanto kasvaa katsauksen mukaan tänä vuonna kaikkiaan 3 prosenttia ja kemian­teol­li­suuden ”komeasti” 4 prosenttia. Puutuo­te­teol­li­suuden tuotanto yltää vahvan alkuvuoden ansiosta sekin 2 prosentin kasvuun, vaikka sille ennus­te­taan selvää käännettä vielä tämän vuoden aikana.

– Tilaus­kirjat ovat paksut, Eklund totesi metalliteollisuudesta.

­– Tämä vuosi oli puutuo­te­teol­li­suu­delle ennätyk­sel­linen. Todel­li­suus ei ole siis niin hurja kuin ennuste näyttää, huomautti puoles­taan Anttila.

VARAA OLISI, MUTTA KÄYTETÄÄNKÖ SITÄ

”UPM teki ennätyk­sel­lisen osavuo­si­tu­loksen – kaikki liike­toi­minnot menes­tyivät erinomai­sesti. Vertai­lu­kel­poinen liike­voitto nousi 84 % ja oli 779 (424) miljoonaa euroa eli 22,8 % (16,8 %) liikevaihdosta.”

”Liike­vaihto kasvoi 15 % ja oli 2 963 (2 577) milj. euroa. Opera­tii­vinen liike­tulos kasvoi 29 % ja oli 527 (410) milj. euroa.” (Stora Enso)

”Metsä Groupin liike­toi­minta kokonai­suu­des­saan oli erittäin tulok­sel­linen kolman­nella vuosi­nel­jän­nek­sellä. Sijoi­tetun pääoman tuotto: 16,2 %.”

Tuossa oli sitaat­teja kolmen suoma­laisen metsä­jätin tiedot­teista tältä vuodelta. Samalla ne olivat kuvausta niistä ennätys­voi­toista, joita on virrannut monen Teolli­suus­liit­toon kuuluvan työntekijän isännälle.

Niin tutki­mus­pääl­likkö Anttila kuin erikois­tut­kija Eklund kuvasivat, että tiedo­tus­vä­li­neet maalai­levat nyt sangen synkkiä kuvia ensi vuoden talousnäkymistä.

Kansan­ta­louden kannalta panos­tukset tutki­muk­seen olisivat tärkeä tekijä tuotta­vuuden kohentamiseksi.

Suomen kilpai­lu­kyky on noussut varsinkin Saksaan verrat­tuna nimeno­maan palkka­tason hitaamman kehityksen ansiosta. Kansan­ta­lou­delle tämä ei ole hyvä uutinen.

– Kansan­ta­louden kannalta panos­tukset tutki­muk­seen olisivat tärkeä tekijä tuotta­vuuden kohen­ta­mi­seksi, Eklund painotti.

Anttilan mielestä työnan­ta­jien pitäisi tutkis­kella ennen kaikkea itseään myös työvoi­ma­pu­lasta puhuessaan.

– Jos tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa osaavan ammat­ti­laisen palkka on alle 2 000 euroa kuukau­dessa, eiköhän fiksu työntekijä etsi itsel­leen työtä sieltä, missä makse­taan enemmän.

Ja näin tutki­mus­pääl­likkö summaa toimia­la­kat­sauksen ja päivän­po­li­tiikan perus­teella Teolli­suus­liiton toimia­lojen tilannetta.

– On työnan­ta­jien intres­sissä puhua taantu­masta. Teolli­suu­della näyttää olevan palkan­mak­su­kykyä, mutta onko palkan­mak­su­halua, se onkin toinen kysymys.

Lue koko toimia­la­kat­saus tästä.