Panee­li­kes­kus­telu: Teol­li­suu­den murros vaatii uusia ideoita ja työuran läpi jatku­vaa koulutusta

Teol­li­suu­den murros ja tule­vai­suu­den näky­mät olivat panee­li­kes­kus­te­lun aiheena Tampe­reella Kone­paja-messuilla järjes­te­tyssä Pirkan­maan teol­li­nen tule­vai­suus ‑semi­naa­rissa 30.11.2022.

Tapah­tu­man terve­tu­los­a­nat lausu­nut pääluot­ta­mus­mies Jari Roslöf Cargo­tec Finland Oy:stä kertoi teol­li­sen työn muutoksesta.

– Läppäri on tullut työka­luksi. Digiaika tuo tulles­saan isoja muutok­sia, Roslöf totesi.

Muutok­siin sopeu­tu­mi­nen vaatii uuden­laista osaa­mista, eli koulu­tusta tarvi­taan. Parhaim­mil­laan oppi­mi­nen on mahdol­lista läpi koko työuran.

– Työteh­tä­vien rajat alka­vat hämär­tyä. Vastuuta tulee koko ajan lisää, Roslöf sanoi.

Panee­li­kes­kus­te­luun osal­lis­tui­vat Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto, pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja Sand­vik Mining and Construc­tion Oy:stä, Tampe­reen kaupun­gin­hal­li­tuk­sen 1. vara­pu­heen­joh­taja Lauri Lyly, Tampe­reen kaupun­gin­val­tuus­ton 2. vara­pu­heen­joh­taja Jaakko Musta­kal­lio, kansan­edus­taja Arto Pirt­ti­lahti, valtio­tie­tei­den tohtori Arja Haapa­korpi Tampe­reen yliopis­tosta ja Tampe­reen Teol­li­suusop­pi­lai­tos Oy:n toimi­tus­joh­taja Peer Haataja.

UUSIA IDEOITA TARVITAAN

Digi­ta­li­saa­tio ja vihreä siir­tymä haas­ta­vat kehit­tä­mään tuot­teita ja toimin­ta­ta­poja. Uusia ideoita tarvi­taan, joten niiden syntyä kannat­taa edis­tää kaikin tavoin.

– Yrityk­sillä itsel­lään on valta­vasti poten­ti­aa­lia kehit­tää toimin­taansa. Sitä tukien saadaan inno­vaa­tioita liik­keelle, Aalto sanoi.

Suoma­lai­set vien­tiy­ri­tyk­set ovat maan­tie­teel­li­sesti kaukana mark­ki­noista, joten kilpai­lu­ky­vyn pitää olla kunnossa.

– Ei ole muuta mahdol­li­suutta kuin tehdä asiat fiksum­min ja parem­min kuin muut. Usein työn­tekijä on työn ja tuot­teen paras asian­tun­tija, Markus Haataja sanoi.

Valveu­tu­neet yrityk­set koulut­ta­vat työntekijöitä.

Osaa­mi­sen yllä­pi­don suhteen työelämä on jakau­tu­nut. Aalto kertoi SAK:n selvi­tyk­sestä, jonka mukaan puolet työn­te­ki­jöistä ei ole saanut yrityk­sen järjes­tä­mää koulu­tusta työuransa aikana.

– Valveu­tu­neet yrityk­set koulut­ta­vat työn­te­ki­jöitä. Sitten on iso joukko yrityk­siä, joka ei kouluta, Aalto kertoi.

Musta­kal­lio arvioi, että kyse on usein yrityk­sessä vallit­se­vasta kult­tuu­rista. Peer Haataja puoles­taan liitti inno­vaa­tioi­den synnyn yrityk­sen kasvu­ha­luk­kuu­teen. Kyse on luon­nol­li­sesti myös kehi­tys­työ­hön vara­tuista resurs­seista, joita isoilla yrityk­sillä on suhteessa eniten.

– Kun ollaan kädet savessa joka­päi­väi­sessä työssä, on vaikea irrot­tau­tua uudis­ta­maan, Haapa­korpi pohti pienem­pien yritys­ten tilannetta.

KOULUTUSTA TYÖN OHELLA

Paneeli oli yksi­mie­li­nen siitä, että koulu­tuk­seen pitää panos­taa kaikilla tasoilla. Oppia pitäisi pystyä jaka­maan oike­aan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeille henkilöille.

– Koulu­tus­po­li­tiik­kaan pitäisi saada kette­ryyttä, että pystyt­täi­siin vastaa­maan haas­tei­siin, Markus Haataja sanoi.

Peer Haata­jan arvio oli, että opetus­suun­ni­tel­miin on vuosien mittaan lisätty paljon, mutta juuri mitään ei ole otettu pois. Opin­to­jen ydin voi hämär­tyä, jos koko­nai­suu­dessa on liikaa asiaa.

– Palat­tai­siin vähän taak­se­päin perus­asioi­hin, Peer Haataja toivoi.

Yritys­ten ja oppi­lai­tos­ten yhteis­työssä olisi paran­ta­mi­sen varaa. Opin­to­si­säl­töjä pitäisi pystyä muok­kaa­maan yritys­ten tarpei­den mukaan.

– Muun­to­kou­lu­tus pitäisi raken­taa niin, että pysty­tään nosta­maan osaa­mis­ta­soa työn ohella, Lyly sanoi.

Muun­to­kou­lu­tus pitäisi raken­taa niin, että pysty­tään nosta­maan osaa­mis­ta­soa työn ohella.

Nykyistä halli­tusta kiitel­tiin aiem­min tehty­jen koulu­tus­leik­kaus­ten paik­kaa­mi­sesta. Resurs­sit ovat silti edel­leen­kin niukat.

– Oppi­lai­tok­set on vedetty niin tiukalle, ettei­vät ne pysty vastaa­maan yritys­ten tarpei­siin, Peer Haataja totesi.

Kun koulu­tus ja tuki­toi­met saadaan kuntoon, tarvi­taan vielä halua käyt­tää koulu­tus­mah­dol­li­suu­det hyväksi.

– Yrityk­sillä on vastuu, mutta myös henki­löillä itsel­lään on vastuu, Aalto sanoi.

TUOTANTO SUOMESSA ON EKOTEKO

Panee­li­kes­kus­te­lun laajim­massa teemassa pohdit­tiin, miten pidämme maapal­lon elin­kel­poi­sena jatkossakin.

Keskus­te­li­jat olivat yksi­mie­li­siä siitä, ettei Suomi voi yksin ratkaista ilmasto-ongel­mia, mutta voimme olla merkit­tävä osa ratkaisua.

– Meillä on maail­man­luo­kan kyky tehdä tuot­teita, joilla voidaan vähen­tää ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia, Aalto sanoi.

Ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta on myös iso mahdol­li­suus suoma­lai­selle teol­li­suu­delle. Suoma­lai­set tuot­teet ja tuotan­to­ta­vat kestä­vät maail­man­laa­jui­sen vertailun.

– On ekoteko, että pide­tään tuotan­to­lai­tok­set Suomessa, Markus Haataja sanoi.

Kysy­mys on myös siitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen ja luon­to­ka­don hillintä pitää saada kärki­ta­voit­teeksi kaik­kialla maailmassa.

– Keinot ovat olemassa. Kyse on siitä, että työs­ken­nel­lään oike­aan suun­taan, Lyly totesi.