Panee­li­kes­kus­telu: Teolli­suuden murros vaatii uusia ideoita ja työuran läpi jatkuvaa koulutusta

Teolli­suuden murros ja tulevai­suuden näkymät olivat panee­li­kes­kus­telun aiheena Tampe­reella Konepaja-messuilla järjes­te­tyssä Pirkan­maan teollinen tulevai­suus ‑seminaa­rissa 30.11.2022.

Tapah­tuman terve­tu­los­anat lausunut pääluot­ta­mus­mies Jari Roslöf Cargotec Finland Oy:stä kertoi teollisen työn muutoksesta.

– Läppäri on tullut työka­luksi. Digiaika tuo tulles­saan isoja muutoksia, Roslöf totesi.

Muutok­siin sopeu­tu­minen vaatii uuden­laista osaamista, eli koulu­tusta tarvi­taan. Parhaim­mil­laan oppiminen on mahdol­lista läpi koko työuran.

– Työteh­tä­vien rajat alkavat hämärtyä. Vastuuta tulee koko ajan lisää, Roslöf sanoi.

Panee­li­kes­kus­te­luun osallis­tuivat Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto, pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja Sandvik Mining and Construc­tion Oy:stä, Tampe­reen kaupun­gin­hal­li­tuksen 1. varapu­heen­joh­taja Lauri Lyly, Tampe­reen kaupun­gin­val­tuuston 2. varapu­heen­joh­taja Jaakko Musta­kallio, kansan­edus­taja Arto Pirtti­lahti, valtio­tie­teiden tohtori Arja Haapa­korpi Tampe­reen yliopis­tosta ja Tampe­reen Teolli­suusop­pi­laitos Oy:n toimi­tus­joh­taja Peer Haataja.

UUSIA IDEOITA TARVITAAN

Digita­li­saatio ja vihreä siirtymä haastavat kehit­tä­mään tuotteita ja toimin­ta­ta­poja. Uusia ideoita tarvi­taan, joten niiden syntyä kannattaa edistää kaikin tavoin.

– Yrityk­sillä itsel­lään on valta­vasti poten­ti­aalia kehittää toimin­taansa. Sitä tukien saadaan innovaa­tioita liikkeelle, Aalto sanoi.

Suoma­laiset vientiy­ri­tykset ovat maantie­teel­li­sesti kaukana markki­noista, joten kilpai­lu­kyvyn pitää olla kunnossa.

– Ei ole muuta mahdol­li­suutta kuin tehdä asiat fiksummin ja paremmin kuin muut. Usein työntekijä on työn ja tuotteen paras asian­tun­tija, Markus Haataja sanoi.

Valveu­tu­neet yritykset koulut­tavat työntekijöitä.

Osaamisen ylläpidon suhteen työelämä on jakau­tunut. Aalto kertoi SAK:n selvi­tyk­sestä, jonka mukaan puolet työnte­ki­jöistä ei ole saanut yrityksen järjes­tämää koulu­tusta työuransa aikana.

– Valveu­tu­neet yritykset koulut­tavat työnte­ki­jöitä. Sitten on iso joukko yrityksiä, joka ei kouluta, Aalto kertoi.

Musta­kallio arvioi, että kyse on usein yrityk­sessä vallit­se­vasta kulttuu­rista. Peer Haataja puoles­taan liitti innovaa­tioiden synnyn yrityksen kasvu­ha­luk­kuu­teen. Kyse on luonnol­li­sesti myös kehitys­työhön varatuista resurs­seista, joita isoilla yrityk­sillä on suhteessa eniten.

– Kun ollaan kädet savessa jokapäi­väi­sessä työssä, on vaikea irrot­tautua uudis­ta­maan, Haapa­korpi pohti pienem­pien yritysten tilannetta.

KOULUTUSTA TYÖN OHELLA

Paneeli oli yksimie­linen siitä, että koulu­tuk­seen pitää panostaa kaikilla tasoilla. Oppia pitäisi pystyä jakamaan oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeille henkilöille.

– Koulu­tus­po­li­tiik­kaan pitäisi saada kette­ryyttä, että pystyt­täi­siin vastaa­maan haastei­siin, Markus Haataja sanoi.

Peer Haatajan arvio oli, että opetus­suun­ni­tel­miin on vuosien mittaan lisätty paljon, mutta juuri mitään ei ole otettu pois. Opintojen ydin voi hämärtyä, jos kokonai­suu­dessa on liikaa asiaa.

– Palat­tai­siin vähän taakse­päin perus­asioihin, Peer Haataja toivoi.

Yritysten ja oppilai­tosten yhteis­työssä olisi paran­ta­misen varaa. Opinto­si­säl­töjä pitäisi pystyä muokkaa­maan yritysten tarpeiden mukaan.

– Muunto­kou­lutus pitäisi rakentaa niin, että pysty­tään nosta­maan osaamis­tasoa työn ohella, Lyly sanoi.

Muunto­kou­lutus pitäisi rakentaa niin, että pysty­tään nosta­maan osaamis­tasoa työn ohella.

Nykyistä halli­tusta kiitel­tiin aiemmin tehtyjen koulu­tus­leik­kausten paikkaa­mi­sesta. Resurssit ovat silti edelleenkin niukat.

– Oppilai­tokset on vedetty niin tiukalle, etteivät ne pysty vastaa­maan yritysten tarpei­siin, Peer Haataja totesi.

Kun koulutus ja tukitoimet saadaan kuntoon, tarvi­taan vielä halua käyttää koulu­tus­mah­dol­li­suudet hyväksi.

– Yrityk­sillä on vastuu, mutta myös henki­löillä itsel­lään on vastuu, Aalto sanoi.

TUOTANTO SUOMESSA ON EKOTEKO

Panee­li­kes­kus­telun laajim­massa teemassa pohdit­tiin, miten pidämme maapallon elinkel­poi­sena jatkossakin.

Keskus­te­lijat olivat yksimie­lisiä siitä, ettei Suomi voi yksin ratkaista ilmasto-ongelmia, mutta voimme olla merkit­tävä osa ratkaisua.

– Meillä on maail­man­luokan kyky tehdä tuotteita, joilla voidaan vähentää ilmas­ton­muu­toksen vaiku­tuksia, Aalto sanoi.

Ilmas­ton­muu­toksen torjunta on myös iso mahdol­li­suus suoma­lai­selle teolli­suu­delle. Suoma­laiset tuotteet ja tuotan­to­tavat kestävät maail­man­laa­juisen vertailun.

– On ekoteko, että pidetään tuotan­to­lai­tokset Suomessa, Markus Haataja sanoi.

Kysymys on myös siitä, että ilmas­ton­muu­toksen ja luonto­kadon hillintä pitää saada kärki­ta­voit­teeksi kaikkialla maailmassa.

– Keinot ovat olemassa. Kyse on siitä, että työsken­nel­lään oikeaan suuntaan, Lyly totesi.