Teollisuusliiton valtuuston jäsenet
Valtuuston jäsen Tarmo Lukkarinen teknologiasektorilta.

Valtuus­to­haas­tat­telu: ”Noste­taan äänes­tys­pro­sentti niin ylös, että porvari vapisee”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton jäse­net eri sopi­mus­aloilta kerto­vat, miltä lähes­ty­vien vaalien ja menossa olevien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen asetel­mat näyttävät.

Ensi kevään edus­kun­ta­vaa­lien asetel­mat näyt­tä­vät nyt työn­te­ki­jöi­den kannalta melko heikoilta. Kokoo­mus johtaa gallu­peja ja on suosikki seuraa­vaksi pääministeripuolueeksi.

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton syys­ko­kouk­sessa 28.–29.11.2022 puhut­tiin paljon vaaleista. Aiem­pien vuosien tilas­toista tiede­tään, että työn­te­ki­jöi­den ääni kuuluu heikosti, koska liian moni jättää äänestämättä.

– Meidän­kin työmaal­lamme on niitä, joita ei kiin­nosta pätkää­kään, kertoo valtuus­ton jäsen Markku Tirk­ko­nen puutuo­te­sek­to­rilta. Hän työs­ken­te­lee UPM Plywood Oy:n Pellok­sen vaneritehtailla.

Vaali-intoa on mahdol­lista nostaa kerto­malla, mitä eri vaali­tu­lok­set käytän­nössä tarkoit­ta­vat. Seuraa­vissa edus­kun­ta­vaa­leissa äänes­te­tään muun muassa työmark­ki­noi­den peli­sään­nöistä ja sosi­aa­li­tur­van tulevaisuudesta.

– Jos tulee porva­ri­hal­li­tus kasaan, kyyti on ääret­tö­män kylmää, Tirk­ko­nen sanoo.

Jos tulee porva­ri­hal­li­tus kasaan, kyyti on ääret­tö­män kylmää.

Kokoo­mus on kerto­nut ajavansa sosi­aa­li­tur­vaan merkit­tä­viä leik­kauk­sia, jos se pääsee halli­tus­val­taan. Valtuus­ton jäsen Sandra Roos kemian sekto­rilta pohtii, että kova linja saa vasta­kai­kua työntekijäpuolellakin.

– Halu­taan pitää heikom­mista huolta, mutta ei vapaa­mat­kus­ta­jista, Roos sanoo.

Yksi keino vastata oikeis­ton kovaan linjaan on esit­tää oma työn­te­ki­jäys­tä­väl­li­nen vaih­toehto sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­seksi. Myös sillä on merki­tystä, miten asioista puhutaan.

– Ehkä meidän pitäisi brän­dätä itseämme parem­min, Roos pohtii.

Valtuus­ton jäsen Sandra Roos kemian sektorilta.

KIINNOSTUA KANNATTAA AJOISSA

Sosi­aa­li­tur­vaan kuuluu myös ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva, jonka leik­kaa­mista harva työn­tekijä kannat­taa. Kysy­mys on merkit­tävä myös koko ammattiyhdistysliikkeelle.

– Monelle tärkein syy kuulua liit­toon on, että saa ansio­päi­vä­ra­han, Tirk­ko­nen sanoo.

Popu­lis­ti­seen poli­tiik­kaan kuuluu, että sano­taan mitä suuren ylei­sön arvioi­daan halua­van kuulla. Äänes­tä­jien olisi kuiten­kin tärkeää katsoa, mitä puolu­eet käytän­nössä teke­vät ja tavoittelevat.

– Duuna­rit äänes­tä­vät persuja, vaikka puolue vetää mattoa työn­te­ki­jöi­den jalko­jen alta, sanoo valtuus­ton jäsen Tarmo Lukka­ri­nen teknologiasektorilta.

Usein poli­tiikka alkaa kiin­nos­taa siinä vaiheessa, kun asiat alka­vat mennä omalta kohdalta heikosti. Sama pätee usein myös ammat­ti­lii­ton jäse­nyy­teen. Näissä asioissa kannat­taisi olla liik­keellä ajoissa.

– Ei ole kiin­nos­tusta, ennen kuin tulee se ongelma, Lukka­ri­nen sanoo.

Äänes­ty­sin­non nosta­mi­nen on yhtä lailla tärkeää Teol­li­suus­lii­ton ensi kevään liit­to­ko­kous­vaa­leissa. Mitä useampi äänes­tää, sitä vahvempi liiton oikeu­tus on ajaa jäsen­tensä asiaa.

– Noste­taan äänes­tys­pro­sentti niin ylös, että porvari vapi­see, Lukka­ri­nen sanoo.

Valtuus­ton jäsen Markku Tirk­ko­nen puutuotesektorilta.

EPÄREILU NEUVOTTELUASETELMA

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat menossa tekno­lo­gia- ja kemian­teol­li­suu­dessa. Palk­ka­rat­kaisu näyt­tää hanka­lalta, sillä hinnat nouse­vat, mutta työnan­ta­ja­puoli on nuiva palkan­ko­ro­tus­ten suhteen.

– Porukka seuraa ja vertaa Saksan koro­tuk­siin. Vähin­tään se pitää tulla, Lukka­ri­nen sanoo. Hän työs­ken­te­lee hydrau­li­sy­lin­te­reitä valmis­ta­valla Pema­tic Oy:llä Muuramessa.

Lukka­ri­nen viit­taa saksa­lai­sen IG Metal­lin neuvot­te­le­maan kahden vuoden sopi­muk­seen, joka korot­taa palk­koja yhteensä 8,5 prosent­tia. Tämän päälle tulee vero­ton 3 000 euron korvaus.

Monilla teol­li­suu­den yrityk­sillä menee nyt hyvin, mutta sääs­tö­kuuri tuntuu olevan päällä työn­te­ki­jöi­den suun­taan. Ilmiö näkyy myös työpai­kan arjessa.

– Tilaus­kanta on todella hyvä, mutta pikku­jou­lui­hin ei ole varaa, Lukka­ri­nen kertoo.

– Firmat tako­vat huip­pu­tu­losta. Ehkä poru­kan pinna alkaa nyt olla katki, Roos sanoo. Hän työs­ken­te­lee Metroauto Oy:llä, jossa sovel­le­taan vuoteen 2024 kestä­vää autoa­lan kaupan ja korjaa­mo­toi­min­nan työehtosopimusta.

Firmat tako­vat huip­pu­tu­losta. Ehkä poru­kan pinna alkaa nyt olla katki.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa siir­ryt­tiin viime kier­rok­sella yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin. Tirk­ko­nen kertoo, että vane­ri­teh­taalla seura­taan sivusta menossa olevia neuvot­te­luja, sillä oma sopi­mus on kolmivuotinen.

Nykyi­nen neuvot­te­lua­se­telma näyt­tää erikoi­selta. Julki­sen puolen palkan­ko­ro­tuk­set on sidottu vien­tia­lo­jen neuvot­te­lu­tu­lok­siin. Myös kaupan alalla työnan­ta­ja­puoli odot­taa vien­tia­lo­jen tulok­sia ennen omien neuvot­te­lu­jen aloittamista.

– Lähde­tään epärei­lusta asemasta neuvot­te­lui­hin, Roos sanoo.

– Kaikki hyppää­vät reppusel­kään. Vastuu­tonta, että joudu­taan neuvot­te­le­maan muil­le­kin, Tirk­ko­nen toteaa.