Teollisuusliiton valtuuston jäsenet
Valtuuston jäsen Tarmo Lukkarinen teknologiasektorilta.

Valtuustohaastattelu: ”Nostetaan äänestysprosentti niin ylös, että porvari vapisee”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Teol­lisu­us­li­iton val­tu­us­ton jäsenet eri sopimusa­loil­ta ker­to­vat, miltä läh­estyvien vaalien ja menos­sa ole­vien työe­htosopimus­neu­vot­telu­jen asetel­mat näyt­tävät.

Ensi kevään eduskun­tavaalien asetel­mat näyt­tävät nyt työn­tek­i­jöi­den kannal­ta melko heikoil­ta. Kokoomus johtaa gallu­pe­ja ja on suosik­ki seu­raavak­si päämin­is­teripuolueek­si.

Teol­lisu­us­li­iton val­tu­us­ton syyskok­ouk­ses­sa 28.–29.11.2022 puhut­ti­in paljon vaaleista. Aiem­pi­en vuosien tilas­toista tiede­tään, että työn­tek­i­jöi­den ääni kuu­luu heikosti, kos­ka liian moni jät­tää äänestämät­tä.

– Mei­dänkin työ­maal­lamme on niitä, joi­ta ei kiin­nos­ta pätkääkään, ker­too val­tu­us­ton jäsen Markku Tirkko­nen puu­tuote­sek­to­ril­ta. Hän työsken­telee UPM Ply­wood Oy:n Pel­lok­sen vaner­ite­htail­la.

Vaali-intoa on mah­dol­lista nos­taa ker­toma­l­la, mitä eri vaal­i­t­u­lok­set käytän­nössä tarkoit­ta­vat. Seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa äänestetään muun muas­sa työ­markki­noiden pelisään­nöistä ja sosi­aal­i­tur­van tule­vaisu­ud­es­ta.

– Jos tulee por­var­i­hal­li­tus kasaan, kyyti on ääret­tömän kylmää, Tirkko­nen sanoo.

Jos tulee por­var­i­hal­li­tus kasaan, kyyti on ääret­tömän kylmää.

Kokoomus on ker­tonut aja­vansa sosi­aal­i­tur­vaan merkit­täviä leikkauk­sia, jos se pääsee hal­li­tus­val­taan. Val­tu­us­ton jäsen San­dra Roos kemi­an sek­to­ril­ta pohtii, että kova lin­ja saa vas­takaikua työn­tek­i­jäpuolel­lakin.

– Halu­taan pitää heikom­mista huol­ta, mut­ta ei vapaa­matkus­ta­jista, Roos sanoo.

Yksi keino vas­ta­ta oikeis­ton kovaan lin­jaan on esit­tää oma työn­tek­i­jäys­tävälli­nen vai­h­toe­hto sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamisek­si. Myös sil­lä on merk­i­tys­tä, miten asioista puhutaan.

– Ehkä mei­dän pitäisi brändätä itseämme parem­min, Roos pohtii.

Val­tu­us­ton jäsen San­dra Roos kemi­an sek­to­ril­ta.

KIINNOSTUA KANNATTAA AJOISSA

Sosi­aal­i­tur­vaan kuu­luu myös ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va, jon­ka leikkaamista har­va työn­tek­i­jä kan­nat­taa. Kysymys on merkit­tävä myös koko ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keelle.

– Mon­elle tärkein syy kuu­lua liit­toon on, että saa ansiopäivära­han, Tirkko­nen sanoo.

Pop­ulis­tiseen poli­ti­ikkaan kuu­luu, että san­o­taan mitä suuren yleisön arvioidaan halu­a­van kuul­la. Äänestäjien olisi kuitenkin tärkeää kat­soa, mitä puolueet käytän­nössä tekevät ja tavoit­tel­e­vat.

– Duu­nar­it äänestävät per­su­ja, vaik­ka puolue vetää mat­toa työn­tek­i­jöi­den jalko­jen alta, sanoo val­tu­us­ton jäsen Tar­mo Lukkari­nen teknolo­giasek­to­ril­ta.

Usein poli­ti­ik­ka alkaa kiin­nos­taa siinä vai­heessa, kun asi­at alka­vat men­nä oma­l­ta kohdal­ta heikosti. Sama pätee usein myös ammat­tili­iton jäsenyy­teen. Näis­sä asiois­sa kan­nat­taisi olla liik­keel­lä ajois­sa.

– Ei ole kiin­nos­tus­ta, ennen kuin tulee se ongel­ma, Lukkari­nen sanoo.

Äänestysin­non nos­t­a­mi­nen on yhtä lail­la tärkeää Teol­lisu­us­li­iton ensi kevään liit­tokok­ous­vaaleis­sa. Mitä use­ampi äänestää, sitä vahvem­pi liiton oikeu­tus on ajaa jäsen­ten­sä asi­aa.

– Nos­te­taan äänestyspros­ent­ti niin ylös, että por­vari vapisee, Lukkari­nen sanoo.

Val­tu­us­ton jäsen Markku Tirkko­nen puu­tuote­sek­to­ril­ta.

EPÄREILU NEUVOTTELUASETELMA

Työe­htosopimus­neu­vot­te­lut ovat menos­sa teknolo­gia- ja kemi­ante­ol­lisu­udessa. Palkkaratkaisu näyt­tää han­kalal­ta, sil­lä hin­nat nou­se­vat, mut­ta työ­nan­ta­japuoli on nui­va palkanko­ro­tusten suh­teen.

– Poruk­ka seu­raa ja ver­taa Sak­san koro­tuk­si­in. Vähin­tään se pitää tul­la, Lukkari­nen sanoo. Hän työsken­telee hydrauli­sylin­tere­itä valmis­taval­la Pemat­ic Oy:llä Muu­rames­sa.

Lukkari­nen viit­taa sak­salaisen IG Met­allin neu­vot­tele­maan kah­den vuo­den sopimuk­seen, joka korot­taa palkko­ja yhteen­sä 8,5 pros­ent­tia. Tämän päälle tulee vero­ton 3 000 euron kor­vaus.

Monil­la teol­lisu­u­den yri­tyk­sil­lä menee nyt hyvin, mut­ta säästöku­uri tun­tuu ole­van pääl­lä työn­tek­i­jöi­den suun­taan. Ilmiö näkyy myös työ­paikan arjes­sa.

– Tilauskan­ta on todel­la hyvä, mut­ta pikku­joului­hin ei ole varaa, Lukkari­nen ker­too.

– Fir­mat tako­vat huip­putu­losta. Ehkä porukan pin­na alkaa nyt olla kat­ki, Roos sanoo. Hän työsken­telee Metroau­to Oy:llä, jos­sa sovel­letaan vuo­teen 2024 kestävää autoalan kau­pan ja kor­jaamo­toimin­nan työe­htosopimus­ta.

Fir­mat tako­vat huip­putu­losta. Ehkä porukan pin­na alkaa nyt olla kat­ki.

Mekaanises­sa met­sä­te­ol­lisu­udessa siir­ryt­ti­in viime kier­roksel­la yri­tysko­htaisi­in työe­htosopimuk­si­in. Tirkko­nen ker­too, että vaner­ite­htaal­la seu­rataan sivus­ta menos­sa ole­via neu­vot­telu­ja, sil­lä oma sopimus on kolmivuoti­nen.

Nykyi­nen neu­vot­telu­asetel­ma näyt­tää erikoiselta. Julkisen puolen palkanko­ro­tuk­set on sidot­tu vien­tialo­jen neu­vot­te­lu­tu­lok­si­in. Myös kau­pan alal­la työ­nan­ta­japuoli odot­taa vien­tialo­jen tulok­sia ennen omien neu­vot­telu­jen aloit­tamista.

– Lähde­tään epäreilus­ta ase­mas­ta neu­vot­telui­hin, Roos sanoo.

– Kaik­ki hyp­päävät rep­puselkään. Vas­tu­u­ton­ta, että joudu­taan neu­vot­tele­maan muillekin, Tirkko­nen toteaa.