Valtuustohaastattelu: ”Nostetaan äänestysprosentti niin ylös, että porvari vapisee”

Ensi kevään eduskuntavaalien asetelmat näyttävät nyt työntekijöiden kannalta melko heikoilta. Kokoomus johtaa gallupeja ja on suosikki seuraavaksi pääministeripuolueeksi.

Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa 28.–29.11.2022 puhuttiin paljon vaaleista. Aiempien vuosien tilastoista tiedetään, että työntekijöiden ääni kuuluu heikosti, koska liian moni jättää äänestämättä.

– Meidänkin työmaallamme on niitä, joita ei kiinnosta pätkääkään, kertoo valtuuston jäsen Markku Tirkkonen puutuotesektorilta. Hän työskentelee UPM Plywood Oy:n Pelloksen vaneritehtailla.

Vaali-intoa on mahdollista nostaa kertomalla, mitä eri vaalitulokset käytännössä tarkoittavat. Seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestetään muun muassa työmarkkinoiden pelisäännöistä ja sosiaaliturvan tulevaisuudesta.

– Jos tulee porvarihallitus kasaan, kyyti on äärettömän kylmää, Tirkkonen sanoo.

Jos tulee porvarihallitus kasaan, kyyti on äärettömän kylmää.

Kokoomus on kertonut ajavansa sosiaaliturvaan merkittäviä leikkauksia, jos se pääsee hallitusvaltaan. Valtuuston jäsen Sandra Roos kemian sektorilta pohtii, että kova linja saa vastakaikua työntekijäpuolellakin.

– Halutaan pitää heikommista huolta, mutta ei vapaamatkustajista, Roos sanoo.

Yksi keino vastata oikeiston kovaan linjaan on esittää oma työntekijäystävällinen vaihtoehto sosiaaliturvan uudistamiseksi. Myös sillä on merkitystä, miten asioista puhutaan.

– Ehkä meidän pitäisi brändätä itseämme paremmin, Roos pohtii.

KIINNOSTUA KANNATTAA AJOISSA

Sosiaaliturvaan kuuluu myös ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka leikkaamista harva työntekijä kannattaa. Kysymys on merkittävä myös koko ammattiyhdistysliikkeelle.

– Monelle tärkein syy kuulua liittoon on, että saa ansiopäivärahan, Tirkkonen sanoo.

Populistiseen politiikkaan kuuluu, että sanotaan mitä suuren yleisön arvioidaan haluavan kuulla. Äänestäjien olisi kuitenkin tärkeää katsoa, mitä puolueet käytännössä tekevät ja tavoittelevat.

– Duunarit äänestävät persuja, vaikka puolue vetää mattoa työntekijöiden jalkojen alta, sanoo valtuuston jäsen Tarmo Lukkarinen teknologiasektorilta.

Usein politiikka alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa, kun asiat alkavat mennä omalta kohdalta heikosti. Sama pätee usein myös ammattiliiton jäsenyyteen. Näissä asioissa kannattaisi olla liikkeellä ajoissa.

– Ei ole kiinnostusta, ennen kuin tulee se ongelma, Lukkarinen sanoo.

Äänestysinnon nostaminen on yhtä lailla tärkeää Teollisuusliiton ensi kevään liittokokousvaaleissa. Mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liiton oikeutus on ajaa jäsentensä asiaa.

– Nostetaan äänestysprosentti niin ylös, että porvari vapisee, Lukkarinen sanoo.

EPÄREILU NEUVOTTELUASETELMA

Työehtosopimusneuvottelut ovat menossa teknologia- ja kemianteollisuudessa. Palkkaratkaisu näyttää hankalalta, sillä hinnat nousevat, mutta työnantajapuoli on nuiva palkankorotusten suhteen.

– Porukka seuraa ja vertaa Saksan korotuksiin. Vähintään se pitää tulla, Lukkarinen sanoo. Hän työskentelee hydraulisylintereitä valmistavalla Pematic Oy:llä Muuramessa.

Lukkarinen viittaa saksalaisen IG Metallin neuvottelemaan kahden vuoden sopimukseen, joka korottaa palkkoja yhteensä 8,5 prosenttia. Tämän päälle tulee veroton 3 000 euron korvaus.

Monilla teollisuuden yrityksillä menee nyt hyvin, mutta säästökuuri tuntuu olevan päällä työntekijöiden suuntaan. Ilmiö näkyy myös työpaikan arjessa.

– Tilauskanta on todella hyvä, mutta pikkujouluihin ei ole varaa, Lukkarinen kertoo.

– Firmat takovat huipputulosta. Ehkä porukan pinna alkaa nyt olla katki, Roos sanoo. Hän työskentelee Metroauto Oy:llä, jossa sovelletaan vuoteen 2024 kestävää autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimusta.

Firmat takovat huipputulosta. Ehkä porukan pinna alkaa nyt olla katki.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin viime kierroksella yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Tirkkonen kertoo, että vaneritehtaalla seurataan sivusta menossa olevia neuvotteluja, sillä oma sopimus on kolmivuotinen.

Nykyinen neuvotteluasetelma näyttää erikoiselta. Julkisen puolen palkankorotukset on sidottu vientialojen neuvottelutuloksiin. Myös kaupan alalla työnantajapuoli odottaa vientialojen tuloksia ennen omien neuvottelujen aloittamista.

– Lähdetään epäreilusta asemasta neuvotteluihin, Roos sanoo.

– Kaikki hyppäävät reppuselkään. Vastuutonta, että joudutaan neuvottelemaan muillekin, Tirkkonen toteaa.