Valtuus­to­haas­tat­telu: ”Noste­taan äänes­tys­pro­sentti niin ylös, että porvari vapisee”

Ensi kevään eduskun­ta­vaa­lien asetelmat näyttävät nyt työnte­ki­jöiden kannalta melko heikoilta. Kokoomus johtaa gallu­peja ja on suosikki seuraa­vaksi pääministeripuolueeksi.

Teolli­suus­liiton valtuuston syysko­kouk­sessa 28.–29.11.2022 puhut­tiin paljon vaaleista. Aiempien vuosien tilas­toista tiede­tään, että työnte­ki­jöiden ääni kuuluu heikosti, koska liian moni jättää äänestämättä.

– Meidänkin työmaal­lamme on niitä, joita ei kiinnosta pätkää­kään, kertoo valtuuston jäsen Markku Tirkkonen puutuo­te­sek­to­rilta. Hän työsken­telee UPM Plywood Oy:n Pelloksen vaneritehtailla.

Vaali-intoa on mahdol­lista nostaa kerto­malla, mitä eri vaali­tu­lokset käytän­nössä tarkoit­tavat. Seuraa­vissa eduskun­ta­vaa­leissa äänes­te­tään muun muassa työmark­ki­noiden pelisään­nöistä ja sosiaa­li­turvan tulevaisuudesta.

– Jos tulee porva­ri­hal­litus kasaan, kyyti on ääret­tömän kylmää, Tirkkonen sanoo.

Jos tulee porva­ri­hal­litus kasaan, kyyti on ääret­tömän kylmää.

Kokoomus on kertonut ajavansa sosiaa­li­tur­vaan merkit­täviä leikkauksia, jos se pääsee halli­tus­val­taan. Valtuuston jäsen Sandra Roos kemian sekto­rilta pohtii, että kova linja saa vasta­kaikua työntekijäpuolellakin.

– Halutaan pitää heikom­mista huolta, mutta ei vapaa­mat­kus­ta­jista, Roos sanoo.

Yksi keino vastata oikeiston kovaan linjaan on esittää oma työnte­ki­jäys­tä­väl­linen vaihtoehto sosiaa­li­turvan uudis­ta­mi­seksi. Myös sillä on merki­tystä, miten asioista puhutaan.

– Ehkä meidän pitäisi brändätä itseämme paremmin, Roos pohtii.

KIINNOSTUA KANNATTAA AJOISSA

Sosiaa­li­tur­vaan kuuluu myös ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva, jonka leikkaa­mista harva työntekijä kannattaa. Kysymys on merkit­tävä myös koko ammattiyhdistysliikkeelle.

– Monelle tärkein syy kuulua liittoon on, että saa ansio­päi­vä­rahan, Tirkkonen sanoo.

Populis­ti­seen politiik­kaan kuuluu, että sanotaan mitä suuren yleisön arvioi­daan haluavan kuulla. Äänes­tä­jien olisi kuitenkin tärkeää katsoa, mitä puolueet käytän­nössä tekevät ja tavoittelevat.

– Duunarit äänes­tävät persuja, vaikka puolue vetää mattoa työnte­ki­jöiden jalkojen alta, sanoo valtuuston jäsen Tarmo Lukka­rinen teknologiasektorilta.

Usein politiikka alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa, kun asiat alkavat mennä omalta kohdalta heikosti. Sama pätee usein myös ammat­ti­liiton jäsenyy­teen. Näissä asioissa kannat­taisi olla liikkeellä ajoissa.

– Ei ole kiinnos­tusta, ennen kuin tulee se ongelma, Lukka­rinen sanoo.

Äänes­ty­sinnon nosta­minen on yhtä lailla tärkeää Teolli­suus­liiton ensi kevään liitto­ko­kous­vaa­leissa. Mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liiton oikeutus on ajaa jäsen­tensä asiaa.

– Noste­taan äänes­tys­pro­sentti niin ylös, että porvari vapisee, Lukka­rinen sanoo.

EPÄREILU NEUVOTTELUASETELMA

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut ovat menossa tekno­logia- ja kemian­teol­li­suu­dessa. Palkka­rat­kaisu näyttää hanka­lalta, sillä hinnat nousevat, mutta työnan­ta­ja­puoli on nuiva palkan­ko­ro­tusten suhteen.

– Porukka seuraa ja vertaa Saksan korotuk­siin. Vähin­tään se pitää tulla, Lukka­rinen sanoo. Hän työsken­telee hydrau­li­sy­lin­te­reitä valmis­ta­valla Pematic Oy:llä Muuramessa.

Lukka­rinen viittaa saksa­laisen IG Metallin neuvot­te­le­maan kahden vuoden sopimuk­seen, joka korottaa palkkoja yhteensä 8,5 prosenttia. Tämän päälle tulee veroton 3 000 euron korvaus.

Monilla teolli­suuden yrityk­sillä menee nyt hyvin, mutta säästö­kuuri tuntuu olevan päällä työnte­ki­jöiden suuntaan. Ilmiö näkyy myös työpaikan arjessa.

– Tilaus­kanta on todella hyvä, mutta pikku­jou­luihin ei ole varaa, Lukka­rinen kertoo.

– Firmat takovat huippu­tu­losta. Ehkä porukan pinna alkaa nyt olla katki, Roos sanoo. Hän työsken­telee Metroauto Oy:llä, jossa sovel­le­taan vuoteen 2024 kestävää autoalan kaupan ja korjaa­mo­toi­minnan työehtosopimusta.

Firmat takovat huippu­tu­losta. Ehkä porukan pinna alkaa nyt olla katki.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa siirryt­tiin viime kierrok­sella yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin. Tirkkonen kertoo, että vaneri­teh­taalla seura­taan sivusta menossa olevia neuvot­te­luja, sillä oma sopimus on kolmivuotinen.

Nykyinen neuvot­te­lua­se­telma näyttää erikoi­selta. Julkisen puolen palkan­ko­ro­tukset on sidottu vientia­lojen neuvot­te­lu­tu­lok­siin. Myös kaupan alalla työnan­ta­ja­puoli odottaa vientia­lojen tuloksia ennen omien neuvot­te­lujen aloittamista.

– Lähde­tään epärei­lusta asemasta neuvot­te­luihin, Roos sanoo.

– Kaikki hyppäävät reppusel­kään. Vastuu­tonta, että joudu­taan neuvot­te­le­maan muillekin, Tirkkonen toteaa.