Teollisuusliiton valtuuston syyskokous pidettiin Helsingissä 28.–29.11.2022 Paasitornissa Helsingissä.
Teollisuusliiton valtuuston syyskokous pidettiin 28.–29.11.2022 Paasitornissa Helsingissä.

Valtuuston keskus­telu: On duunarin vuoro saada osuutensa

29.11.2022

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Teolli­suus­liiton valtuusto keskus­teli työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen tilan­teesta ja palkan­ko­ro­tus­tar­peista. Myös lähes­tyvät eduskunta- ja liitto­ko­kous­vaalit olivat esillä puheenvuoroissa.

Teolli­suus­liiton valtuuston syysko­kous pidet­tiin 28.–29.11.2022 Helsin­gissä. Menossa olevat työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut, elinkus­tan­nusten nousu ja lähes­tyvät vaalit keskusteluttivat.

Hintojen raju nousu luo tarpeen myös tuntu­ville palkan­ko­ro­tuk­sille. Valtuus­tossa viitat­tiin useita kertoja saksa­laisen IG Metallin neuvot­te­le­maan kahden vuoden sopimuk­seen, joka korottaa palkkoja yhteensä 8,5 prosenttia. Lisäksi työnte­ki­jöille makse­taan veroton 3 000 euron korvaus.

– Inflaatio iskee joka kautta duuna­riin. Jonkin­laista palkan­ko­ro­tusta pitää saada, sanoi valtuuston jäsen Sami Tuominen teknologiasektorilta.

– On duunarin vuoro saada osuutensa. Ei voi olla niin, että aina ollaan maksu­miehen roolissa, sanoi valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta.

Työnan­tajan on syytä katsoa peiliin ja marssia neuvot­te­luihin erilai­sella asenteella.

Tilas­to­tiedot kertovat saman kuin monen valtuu­tetun näppi­tun­tuma työpai­kalta: yrityk­sillä menee pääosin hyvin ja tulosta syntyy.

– Monet talot ovat täynnä työtä. Työnan­tajan mielestä korotusten tulee silti olla maltil­lisia, sanoi valtuuston jäsen Jouni Lämpsä teknologiasektorilta.

– Nyt kentällä on mitta täynnä. Työnan­tajan on syytä katsoa peiliin ja marssia neuvot­te­luihin erilai­sella asenteella, sanoi valtuuston jäsen Markus Haataja teknologiasektorilta.

Valtuuston 2.varauheenjohtaja Jyrki Levonen ja valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.
Valtuuston 2. varapu­heen­joh­taja Jyrki Levonen ja valtuuston puheen­joh­taja Jarmo Markkanen.

LISÄÄ KOORDINAATIOTA?

Teolli­suus­liiton meneil­lään olevissa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa tekno­lo­gia­sek­to­rilla ja kemian aloilla tilanne on erikoinen: julkisen puolen palkan­ko­ro­tukset on sidottu vientia­lojen neuvottelutuloksiin.

Tämän lisäksi työnan­ta­ja­puolta edustava Kaupan liitto on ilmoit­tanut, että se neuvot­telee palkan­ko­ro­tuk­sista vasta teolli­suuden neuvot­te­lu­tu­losten selvittyä.

– On häikäi­le­mä­töntä toimintaa sitoa omat sopimukset toisen liiton sopimuk­siin, Markus Haataja sanoi.

On häikäi­le­mä­töntä toimintaa sitoa omat sopimukset toisen liiton sopimuksiin.

Työnan­ta­ja­puoli on lopet­tanut kolmi­kan­taisen keski­tetyn työeh­doista sopimisen, mutta omalla tahol­laan se koordinoi eri alojen neuvot­te­luja erittäin vahvasti. Työnan­ta­ja­puolen neuvot­te­lu­ta­voit­teet ovat siis yhtenäiset.

– Eikö olisi meidänkin jo aika koordi­noida? kysyi valtuuston toinen varapu­heen­joh­taja Jyrki Levonen teknologiasektorilta.

Palkan­saa­ja­puolen yhteisten tavoit­teiden määrit­tä­minen ei aina ole ollut helppoa. Valtuus­tossa pohdit­tiin, pystyt­täi­siinkö neuvot­te­luja koordi­noi­maan SAK:n kautta.

– Taitaa jäädä Teolli­suus­liiton vastuulle koko koordi­naa­tion tekeminen, totesi halli­tuksen jäsen Arto Liikanen teknologiasektorilta.

Valtuuston jäsen Markus Haataja.

PITKÄÄ TÄHTÄINTÄ TARVITAAN

Työnan­ta­ja­puolen lyhyt­nä­köinen toiminta harmitti monia valtuu­tet­tuja.  Epävar­muuk­sien valli­tessa olisi järkevää luoda vakautta sopimus­pöy­tien kautta.

– Eikö olisi viisaampi sopia, kuin ajautua patti­ti­lan­tee­seen, jossa joudu­taan hakemaan ratkaisua voima­toimin? kysyi valtuuston ensim­mäinen varapu­heen­joh­taja Tommi Sauvo­lainen teknologiasektorilta.

Työnan­ta­ja­puolen olisi hyvä nähdä metsä puilta, eli katsoa tulevai­suu­teen pidem­mälle kuin seuraa­vaan neljännesvuosikatsaukseen.

– Meillä on tähtäin pidem­mällä. Haluamme, että lapsem­mekin saavat työstä palkan, jolla pystyy elättä­mään itsensä ja lapsensa, Sauvo­lainen sanoi.

– Meidän on taistel­tava toimeen­tulon ja kenties koko sopimus­jär­jes­telmän puolesta, sanoi halli­tuksen jäsen Anu Lammi kemian sektorilta.

Halli­tuksen jäsen Anu Lammi puhumassa, taustalla valtuuston 3. varapu­heen­joh­taja Anne Baltzar.

TÄRKEÄT VAALIT LÄHESTYVÄT

Eduskun­ta­vaalit ja Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous­vaalit käydään ensi keväänä. Vaalien tärkeys korostui lähes kaikissa puheenvuoroissa.

– Kehotan jokaista tutus­tu­maan tarkasti ehdok­kaiden tekemi­siin ja sanomi­siin. On selvää, että Suomessa on kaksi työväen­puo­luetta, Anu Lammi totesi eduskun­ta­vaa­lien asetelmasta.

Työnan­ta­jien puolelle mennyt Sipilän hallitus ja sen toimet olivat valtuu­te­tuilla hyvin muistissa. Palkan­saajan kannattaa äänestää siten, ettei uusia pakko­la­keja tai kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksia tarvitse kokea nahoissaan.

– Jos vallassa on suoma­lainen oikeisto, se tietää kylmää kyytiä työnte­ki­jöille, sanoi halli­tuksen jäsen Satu Heijari teknologiasektorilta.

Valtuuston jäsen Nina Päivärinta.

Liitto­ko­kous­vaa­leissa on tärkeää, että äänes­tys­pro­sentti nousee mahdol­li­simman ylös, jotta liiton oikeutus ajaa jäsenten asioita on mahdol­li­simman vahva.

– Lähete­tään porva­reille viesti, että täältä tullaan, sanoi valtuuston jäsen Nina Päivä­rinta puutuotesektorilta.

– Yhdessä toimien olemme vahvempia. Vain äänes­täen voimme voittaa vaalit, Satu Heijari sanoi.