Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen varmistaa, että viesti kuuluu ja tehoaa

³⁄₄: YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN

Juttusarja esittelee Teolli­suus­liiton uuden strate­gian neljä kulmakiveä.

Teolli­suus­liiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liitto­ko­kouk­sessa. Strate­giaan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden strate­gian valmis­te­lussa on neljä kulma­kiveä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­linen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja mahdollistajat.

Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen on liiton näkökan­tojen pitämistä esillä. Käytän­nössä vaikut­ta­minen on esimer­kiksi median ja yhteis­kun­nal­listen vaikut­ta­jien kanssa keskus­telua sekä erilaisia tiedotustilaisuuksia.

– Pitää tunnistaa muutos tai tarve muutok­selle ja muodostaa kanta ja näkökulmat. Tämän jälkeen aletaan viedä viestiä eteen­päin, Nevaranta kertoo.

LAAJAT VAALITAVOITTEET

Eduskun­ta­vaalit lähes­tyvät ja työmark­ki­noilla on noussut esiin puutteita, joita on mahdol­lista paikata lainsää­dän­nöllä. Työeh­tojen yleis­si­to­vuuden määri­telmän päivit­tä­minen on yksi Teolli­suus­liiton vaalitavoitteista.

Tällä hetkellä mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työnte­ki­jöistä noin 95 prosenttia on Teolli­suus­liiton solmi­mien yritys­koh­taisten työeh­to­so­pi­musten piirissä. Silti­kään alalle ei nykylain­sää­dännön piirissä voida julistaa yleis­si­tovia kaikkia alan yrityksiä koskevia työehtoja.

– Lainsää­däntö ei jousta, vaikka alalla on selvästi edustavat ehdot, Nevaranta toteaa.

Eduskun­ta­vaa­li­ta­voit­tei­siin kuuluvat myös muun muassa ostovoiman tukeminen, työmark­ki­na­ri­kol­li­suuden kitkentä, luotta­mus­miesten aseman vahvis­ta­minen sekä teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tysten parantaminen.

Asialis­talla on myös teollisen työn kunnian­pa­lautus. Teolli­suusalat kärsivät työvoi­ma­pu­lasta, vaikka tänä päivänä monet teolli­suuden työt ovat keski­pal­kat­tuja korkean tekno­lo­gian töitä. Vienti­ve­toi­sessa kansan­ta­lou­dessa teolli­suus on liikkeel­le­pa­neva voima.

– Ilman teolli­suus­liiton jäsenten työtä ei ole hyvin­voin­ti­val­tiota, Nevaranta sanoo.

Tavoit­teet on tärkeää pitää keskus­te­luissa ennen vaaleja, ja erityisen tärkeää on pyrkiä saamaan omat tavoit­teet Suomen seuraavan halli­tuksen hallitusohjelmaan.

– Työ alkaa 3. huhti­kuuta 2023, kun nähdään, ketkä ovat kansan­edus­tajat ja mitkä ovat suurimmat puolueet, Nevaranta toteaa.

Ilman teolli­suus­liiton jäsenten työtä ei ole hyvinvointivaltiota.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen vaatii myös kärsi­väl­li­syyttä. Suoma­lai­sessa järjes­tel­mässä halli­tuk­sissa on yleensä monta puoluetta, joten uudis­tukset syntyvät pala kerral­laan kompro­mis­sien kautta.

– Vaikka on selkeä tavoite, kuten alipalk­kauksen krimi­na­li­sointi, poliit­ti­sessa ympäris­tössä sen toteut­ta­minen saattaakin muodostuu hanka­laksi, Nevaranta antaa esimerkin.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA JOUSTAVA

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­misen tapaan vaikuttaa suuresti se, millainen hallitus Suomessa on vallassa. Liiton viisi­vuo­tisen strate­gian kirjoit­ta­misen haasteena on, ettei etukä­teen voi tietää, millainen hallitus on vallassa vaalien jälkeen vuonna 2023 tai 2027.

– Työhömme vaikuttaa keskei­sellä tavalla, minkä värinen hallitus muodos­te­taan, Nevaranta sanoo.

Strategia linjaa Teolli­suus­liiton toimintaa, joten ammat­tio­sas­toilta toivo­taan liitto­ko­kous­esi­tyksiä siitä, mihin suuntaan liittoa ja yhteisiä tavoit­teita halutaan kehittää.

– Haastaisin ammat­tio­sastot pohti­maan asioita laajasti, Nevaranta sanoo, ja toivoo aloit­teita kuitenkin tehtävän matalalla kynnyksellä.

Työhömme vaikuttaa keskei­sellä tavalla, minkä värinen hallitus muodostetaan.

Liitto­ko­kouksen käsitel­tä­väksi annet­tava strate­gia­luonnos kirjoi­te­taan ammat­tio­sas­tojen esitysten pohjalta. Hyvä strategia on sekä käytän­nön­lä­heinen että joustava.

– Tämä on strate­gia­työssä haaste. Miten strategia on tarpeeksi konkreet­tinen, mutta ei lukitse vaihtoeh­toja, Nevaranta toteaa.

VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA

– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­misen merkitys on kasva­massa. Asioita ediste­tään muual­lakin kuin tes-pöydissä, sanoo kehitys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teolli­suus­liiton kehittämisyksiköstä.

Työpai­koilla luotta­mus­miehet ovat ensisi­jaisen tärkeässä asemassa työnte­ki­jöiden edunvalvonnassa.

– Luotta­mus­miesten aseman vahvis­ta­minen on avain siihen, että onnis­tu­taan työmark­ki­na­toi­min­nassa ja järjes­töl­li­sessä vahvuu­dessa, Heino viittaa strate­gian muihin kulmakiviin.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen on valta­kun­nal­lista, alueel­lista ja paikallista.

– On todella tärkeää, että osastot ja jäsenet alueil­laan edistävät aktii­vi­sesti esimer­kiksi oman kotikunnan teolli­suus­po­li­tiikkaa, Heino sanoo.

Jokainen jäsen voi olla yhteis­kun­ta­vai­kut­taja äänes­tä­mällä vaaleissa työnte­ki­jöiden puolella olevia puolueita ja ehdok­kaita. Sillä on merki­tystä, kun Teolli­suus­liiton noin 200 000 jäsentä käyttävät äänioikeuttaan.

– Tällä jäsen­mää­rällä voidaan ratkaista vaaleja, Heino sanoo.