Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen varmis­taa, että viesti kuuluu ja tehoaa

³⁄₄: YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN

Juttusarja esit­te­lee Teol­li­suus­lii­ton uuden stra­te­gian neljä kulmakiveä.

Teol­li­suus­lii­ton uusi stra­te­gia vuosille 2023–2028 käsi­tel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liit­to­ko­kouk­sessa. Stra­te­gi­aan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden stra­te­gian valmis­te­lussa on neljä kulma­ki­veä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­li­nen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen ja mahdollistajat.

Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta kertoo, että yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen on liiton näkö­kan­to­jen pitä­mistä esillä. Käytän­nössä vaikut­ta­mi­nen on esimer­kiksi median ja yhteis­kun­nal­lis­ten vaikut­ta­jien kanssa keskus­te­lua sekä erilai­sia tiedotustilaisuuksia.

– Pitää tunnis­taa muutos tai tarve muutok­selle ja muodos­taa kanta ja näkö­kul­mat. Tämän jälkeen aletaan viedä vies­tiä eteen­päin, Neva­ranta kertoo.

LAAJAT VAALITAVOITTEET

Edus­kun­ta­vaa­lit lähes­ty­vät ja työmark­ki­noilla on nous­sut esiin puut­teita, joita on mahdol­lista paikata lain­sää­dän­nöllä. Työeh­to­jen yleis­si­to­vuu­den määri­tel­män päivit­tä­mi­nen on yksi Teol­li­suus­lii­ton vaalitavoitteista.

Tällä hetkellä mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöistä noin 95 prosent­tia on Teol­li­suus­lii­ton solmi­mien yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä. Silti­kään alalle ei nyky­lain­sää­dän­nön piirissä voida julis­taa yleis­si­to­via kaik­kia alan yrityk­siä koske­via työehtoja.

– Lain­sää­däntö ei jousta, vaikka alalla on selvästi edus­ta­vat ehdot, Neva­ranta toteaa.

Edus­kun­ta­vaa­li­ta­voit­tei­siin kuulu­vat myös muun muassa osto­voi­man tuke­mi­nen, työmark­ki­na­ri­kol­li­suu­den kitkentä, luot­ta­mus­mies­ten aseman vahvis­ta­mi­nen sekä teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tys­ten parantaminen.

Asia­lis­talla on myös teol­li­sen työn kunnian­pa­lau­tus. Teol­li­suusa­lat kärsi­vät työvoi­ma­pu­lasta, vaikka tänä päivänä monet teol­li­suu­den työt ovat keski­pal­kat­tuja korkean tekno­lo­gian töitä. Vien­ti­ve­toi­sessa kansan­ta­lou­dessa teol­li­suus on liik­keel­le­pa­neva voima.

– Ilman teol­li­suus­lii­ton jäsen­ten työtä ei ole hyvin­voin­ti­val­tiota, Neva­ranta sanoo.

Tavoit­teet on tärkeää pitää keskus­te­luissa ennen vaaleja, ja erityi­sen tärkeää on pyrkiä saamaan omat tavoit­teet Suomen seuraa­van halli­tuk­sen hallitusohjelmaan.

– Työ alkaa 3. huhti­kuuta 2023, kun nähdään, ketkä ovat kansan­edus­ta­jat ja mitkä ovat suurim­mat puolu­eet, Neva­ranta toteaa.

Ilman teol­li­suus­lii­ton jäsen­ten työtä ei ole hyvinvointivaltiota.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen vaatii myös kärsi­väl­li­syyttä. Suoma­lai­sessa järjes­tel­mässä halli­tuk­sissa on yleensä monta puoluetta, joten uudis­tuk­set synty­vät pala kerral­laan kompro­mis­sien kautta.

– Vaikka on selkeä tavoite, kuten alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi, poliit­ti­sessa ympä­ris­tössä sen toteut­ta­mi­nen saat­taa­kin muodos­tuu hanka­laksi, Neva­ranta antaa esimerkin.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA JOUSTAVA

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sen tapaan vaikut­taa suuresti se, millai­nen halli­tus Suomessa on vallassa. Liiton viisi­vuo­ti­sen stra­te­gian kirjoit­ta­mi­sen haas­teena on, ettei etukä­teen voi tietää, millai­nen halli­tus on vallassa vaalien jälkeen vuonna 2023 tai 2027.

– Työhömme vaikut­taa keskei­sellä tavalla, minkä väri­nen halli­tus muodos­te­taan, Neva­ranta sanoo.

Stra­te­gia linjaa Teol­li­suus­lii­ton toimin­taa, joten ammat­tio­sas­toilta toivo­taan liit­to­ko­kous­esi­tyk­siä siitä, mihin suun­taan liit­toa ja yhtei­siä tavoit­teita halu­taan kehittää.

– Haas­tai­sin ammat­tio­sas­tot pohti­maan asioita laajasti, Neva­ranta sanoo, ja toivoo aloit­teita kuiten­kin tehtä­vän mata­lalla kynnyksellä.

Työhömme vaikut­taa keskei­sellä tavalla, minkä väri­nen halli­tus muodostetaan.

Liit­to­ko­kouk­sen käsi­tel­tä­väksi annet­tava stra­te­gia­luon­nos kirjoi­te­taan ammat­tio­sas­to­jen esitys­ten pohjalta. Hyvä stra­te­gia on sekä käytän­nön­lä­hei­nen että joustava.

– Tämä on stra­te­gia­työssä haaste. Miten stra­te­gia on tarpeeksi konkreet­ti­nen, mutta ei lukitse vaih­toeh­toja, Neva­ranta toteaa.

VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA

– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sen merki­tys on kasva­massa. Asioita edis­te­tään muual­la­kin kuin tes-pöydissä, sanoo kehi­tys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teol­li­suus­lii­ton kehittämisyksiköstä.

Työpai­koilla luot­ta­mus­mie­het ovat ensi­si­jai­sen tärkeässä asemassa työn­te­ki­jöi­den edunvalvonnassa.

– Luot­ta­mus­mies­ten aseman vahvis­ta­mi­nen on avain siihen, että onnis­tu­taan työmark­ki­na­toi­min­nassa ja järjes­töl­li­sessä vahvuu­dessa, Heino viit­taa stra­te­gian muihin kulmakiviin.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen on valta­kun­nal­lista, alueel­lista ja paikallista.

– On todella tärkeää, että osas­tot ja jäse­net alueil­laan edis­tä­vät aktii­vi­sesti esimer­kiksi oman koti­kun­nan teol­li­suus­po­li­tiik­kaa, Heino sanoo.

Jokai­nen jäsen voi olla yhteis­kun­ta­vai­kut­taja äänes­tä­mällä vaaleissa työn­te­ki­jöi­den puolella olevia puolueita ja ehdok­kaita. Sillä on merki­tystä, kun Teol­li­suus­lii­ton noin 200 000 jäsentä käyt­tä­vät äänioikeuttaan.

– Tällä jäsen­mää­rällä voidaan ratkaista vaaleja, Heino sanoo.