Yhteiskuntavaikuttaminen varmistaa, että viesti kuuluu ja tehoaa

3/4: YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN

Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä.

Teollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut.

Uuden strategian valmistelussa on neljä kulmakiveä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat.

Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteiskuntavaikuttaminen on liiton näkökantojen pitämistä esillä. Käytännössä vaikuttaminen on esimerkiksi median ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa keskustelua sekä erilaisia tiedotustilaisuuksia.

– Pitää tunnistaa muutos tai tarve muutokselle ja muodostaa kanta ja näkökulmat. Tämän jälkeen aletaan viedä viestiä eteenpäin, Nevaranta kertoo.

LAAJAT VAALITAVOITTEET

Eduskuntavaalit lähestyvät ja työmarkkinoilla on noussut esiin puutteita, joita on mahdollista paikata lainsäädännöllä. Työehtojen yleissitovuuden määritelmän päivittäminen on yksi Teollisuusliiton vaalitavoitteista.

Tällä hetkellä mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä noin 95 prosenttia on Teollisuusliiton solmimien yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä. Siltikään alalle ei nykylainsäädännön piirissä voida julistaa yleissitovia kaikkia alan yrityksiä koskevia työehtoja.

– Lainsäädäntö ei jousta, vaikka alalla on selvästi edustavat ehdot, Nevaranta toteaa.

Eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluvat myös muun muassa ostovoiman tukeminen, työmarkkinarikollisuuden kitkentä, luottamusmiesten aseman vahvistaminen sekä teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen.

Asialistalla on myös teollisen työn kunnianpalautus. Teollisuusalat kärsivät työvoimapulasta, vaikka tänä päivänä monet teollisuuden työt ovat keskipalkattuja korkean teknologian töitä. Vientivetoisessa kansantaloudessa teollisuus on liikkeellepaneva voima.

– Ilman teollisuusliiton jäsenten työtä ei ole hyvinvointivaltiota, Nevaranta sanoo.

Tavoitteet on tärkeää pitää keskusteluissa ennen vaaleja, ja erityisen tärkeää on pyrkiä saamaan omat tavoitteet Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.

– Työ alkaa 3. huhtikuuta 2023, kun nähdään, ketkä ovat kansanedustajat ja mitkä ovat suurimmat puolueet, Nevaranta toteaa.

Ilman teollisuusliiton jäsenten työtä ei ole hyvinvointivaltiota.

Yhteiskuntavaikuttaminen vaatii myös kärsivällisyyttä. Suomalaisessa järjestelmässä hallituksissa on yleensä monta puoluetta, joten uudistukset syntyvät pala kerrallaan kompromissien kautta.

– Vaikka on selkeä tavoite, kuten alipalkkauksen kriminalisointi, poliittisessa ympäristössä sen toteuttaminen saattaakin muodostuu hankalaksi, Nevaranta antaa esimerkin.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JA JOUSTAVA

Yhteiskuntavaikuttamisen tapaan vaikuttaa suuresti se, millainen hallitus Suomessa on vallassa. Liiton viisivuotisen strategian kirjoittamisen haasteena on, ettei etukäteen voi tietää, millainen hallitus on vallassa vaalien jälkeen vuonna 2023 tai 2027.

– Työhömme vaikuttaa keskeisellä tavalla, minkä värinen hallitus muodostetaan, Nevaranta sanoo.

Strategia linjaa Teollisuusliiton toimintaa, joten ammattiosastoilta toivotaan liittokokousesityksiä siitä, mihin suuntaan liittoa ja yhteisiä tavoitteita halutaan kehittää.

– Haastaisin ammattiosastot pohtimaan asioita laajasti, Nevaranta sanoo, ja toivoo aloitteita kuitenkin tehtävän matalalla kynnyksellä.

Työhömme vaikuttaa keskeisellä tavalla, minkä värinen hallitus muodostetaan.

Liittokokouksen käsiteltäväksi annettava strategialuonnos kirjoitetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta. Hyvä strategia on sekä käytännönläheinen että joustava.

– Tämä on strategiatyössä haaste. Miten strategia on tarpeeksi konkreettinen, mutta ei lukitse vaihtoehtoja, Nevaranta toteaa.

VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA

– Yhteiskuntavaikuttamisen merkitys on kasvamassa. Asioita edistetään muuallakin kuin tes-pöydissä, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä.

Työpaikoilla luottamusmiehet ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa työntekijöiden edunvalvonnassa.

– Luottamusmiesten aseman vahvistaminen on avain siihen, että onnistutaan työmarkkinatoiminnassa ja järjestöllisessä vahvuudessa, Heino viittaa strategian muihin kulmakiviin.

Yhteiskuntavaikuttaminen on valtakunnallista, alueellista ja paikallista.

– On todella tärkeää, että osastot ja jäsenet alueillaan edistävät aktiivisesti esimerkiksi oman kotikunnan teollisuuspolitiikkaa, Heino sanoo.

Jokainen jäsen voi olla yhteiskuntavaikuttaja äänestämällä vaaleissa työntekijöiden puolella olevia puolueita ja ehdokkaita. Sillä on merkitystä, kun Teollisuusliiton noin 200 000 jäsentä käyttävät äänioikeuttaan.

– Tällä jäsenmäärällä voidaan ratkaista vaaleja, Heino sanoo.