Vastuullisuutta ja vakautta hirsitaloteollisuuteen – näin syntyi uusi työehtosopimusala

Hirsitaloteollisuus on uusi työehtosopimusala, jonka yritykset toimivat aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä.

Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Hirsitaloteollisuuden yritykset järjestäytyivät Puuteollisuus ry:hyn, joka neuvotteli Teollisuusliiton kanssa uuden valtakunnallisen työehtosopimuksen.

Teollisuusliitto hyväksyi kaksivuotisen työehtosopimuksen maaliskuun 2022 alussa. Hirsitaloteollisuudessa työskentelee noin 700 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä.

Järjestäytyneitä yrityksiä on 11, joissa työehtosopimuksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liikevaihdosta ja työntekijöistä. Sopimus on vahvistettu yleissitovaksi, eli kaikkia alan yrityksiä koskevaksi.

POHJA SOPIMUSKULTTUURILLE

Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvellä hirsitaloja valmistavan Kontiotuote oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky oli keskeisessä roolissa uuden työehtosopimusalan synnyssä. Hän kertoo, että yrityskohtaiset neuvottelut näyttivät haasteellisilta, joten alakohtaisen sopimuksen mahdollisuudet kannatti kartoittaa.

– Jossain kohtaa esitin, että soittelen alan toimitusjohtajat läpi, Rytky kertoo.

Hirsitaloteollisuuden firmoissa tilanteet olivat yhtäläisiä: yrityksillä oli kädet täynnä työtä ja mahdollisten yrityskohtaisten sopimusten sisällöt pohdituttivat.

Yrityksissä löytyi yhteinen tahto valtakunnallisen sopimuksen tekemiseen, joten harkinnan jälkeen 11 yritystä päätti järjestäytyä Puuteollisuus ry:hyn.

Neuvottelut Teollisuusliiton kanssa saatiin nopeasti alkuun ja työehtosopimus valmiiksi ajallaan.

– Koko ajan oli vahva dialogi Teollisuusliiton ja oman henkilöstön suuntaan, Rytky kertoo.

Sopimusala haluttiin rajata siten, että työehtosopimuksesta tulee selkeästi yleissitova. Siirtymä mekaanisen metsäteollisuuden sopimuksesta hirsitaloteollisuuden työehtosopimukseen oli sujuva.

– Aika pienillä muutoksilla mentiin. Perusrunko tuli niin vahvasti mekaanisen metsän sopimuksesta, Rytky kertoo.

Hän ei ota tarkempaa kantaa siihen, voisiko hirsitaloteollisuuden sopimusala laajentua tulevaisuudessa. Esimerkiksi pientaloteollisuudessa on tehty yrityskohtaisia sopimuksia.

– Tämä ei ole asia, jossa olisin neuvotteleva osapuoli, Rytky sanoo.

Uuden työehtosopimusalan synnystä ja neuvotteluista jäi kaikkiaan hyvä maku.

– Olen varsin tyytyväinen, että saatiin sopimus tehtyä ja luotua sopimuskulttuurin pohja, Rytky sanoo.

SOPIMINEN RAUHOITTAA

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen kertoo, että pitkään näytti siltä, ettei millekään mekaanisen metsäteollisuuden sisällä olevalle toimialalle synny alakohtaista sopimusta.

Hirsitaloteollisuuden yritykset kuitenkin järjestäytyivät ripeästi, ja Puuteollisuus ry otti vastuun sopimusneuvotteluista, joten uuden sopimusalan synty mahdollistui.

– Näemme yleissitovat työehtosopimukset vastuullisena työmarkkinatoimintana. Hyvä, että saimme sopimuksen tehtyä, Alapartanen sanoo.

Kattava sopimus rauhoittaa tilanteen kaikille osapuolille.

– Yleissitovan työehtosopimuksen pitäisi tuoda vakautta työsuhteen ehtoihin ja työrauhaan liittyvissä kysymyksissä, Alapartanen sanoo.

Näemme yleissitovat työehtosopimukset vastuullisena työmarkkinatoimintana.

Valtakunnallisten järjestöjen tekemä sopimus myös antaa mahdollisuudet sopia asioista työlainsäädännön raameja laveammin. Esimerkiksi työaikalain pykälistä on mahdollista poiketa, jos osapuolet yhdessä niin haluavat. Yrityskohtaisissa sopimuksissa vastaava ei ole mahdollista.

– Hirsitaloteollisuudenkin sopimus antaa aika lailla laajat oikeudet paikalliseen sopimiseen, Alapartanen kertoo.

Mahdollisimman laajat työehtosopimukset ovat Teollisuusliiton tavoitteena. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että hirsitaloteollisuuden sopimusala olisi laajentumassa.

– Onko työehtosopimuksella mahdollisuutta laajentua muuta pientaloteollisuutta koskevaksi, sen aika näyttää, Alapartanen sanoo.

NEUVOTTELUISSA EI JUNNATTU

– Koko homma lähti liikkeelle siitä, kun Mika Rytky otti yhteyttä. Hän kertoi jutelleensa muutaman kollegansa kanssa ja tulleensa yhdessä siihen tulokseen, että he tarvitsevat alalla oman työehtosopimuksen, kertoo Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

Koronavuosina hirsitaloja myytiin kiivaaseen tahtiin, joten tes-neuvottelut eivät olleet yrityksillä päällimmäisenä mielessä.

– Tehtailla oli silloin kädet täynnä töitä. Heillä ei ollut resurssia työehtosopimusten tekemiseen, Liias kertoo.

Neuvottelevaksi työmarkkinajärjestöksi alkaminen oli luonteva muutos Puuteollisuus ry:lle.

– Haluamme olla pienemmän sektorin ja pienempien yritysten apuna, Liias sanoo.

Tehtailla oli silloin kädet täynnä töitä. Heillä ei ollut resurssia työehtosopimusten tekemiseen.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen päättyminen tarkoitti muutoksia myös Puuteollisuuden jäsenistöön.

– Muutama mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta soveltanut jäsenyritys putosi pois. Emme voi antaa tes-neuvontaa, jos yrityksillä on omat sopimukset, kertoo Puuteollisuus ry:n lakimies Miro Rissanen.

Hirsitaloteollisuuden yrityksissä oli kuitenkin tahtoa jatkaa vanhan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen linjalla.

– Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla olisi pitänyt tehdä muutoksia toimintaan, Rissanen vahvistaa.

Työnantajajärjestön näkökulmasta katsottuna tes-neuvottelut olivat sujuvia.

– Pääsimme asia kerrallaan eteenpäin, eikä jääty junnaamaan, Liias kertoo.

Hirsitaloteollisuuden työehtosopimusalan laajeneminen on Puuteollisuuden näkökulmasta mahdollista.

– Meille periaatteessa sopii sopimusalan laajeneminen, mutta se päätös on hirsitalotehtaiden käsissä, Liias sanoo.

TULEVAISUUDEN ALA

Meneillään oleva maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on sallimassa alle 30 neliön rakennusten tekemisen ilman rakennuslupaprosessia.

Hirsitaloteollisuudessa lakiuudistus nähdään varovaisesti positiivisena muutoksena. Jatkossakin rakennusten pitää noudattaa kaavoituksen reunaehtoja, joten mitä tahansa ei saa rakentaa omin luvin.

– Lakimuutoksella on positiivista merkitystä, jos kaavoitus lähtee mukaan ja sallii minitalojen rakentamisen, Liias pohtii.

Samoilla linjoilla ollaan myös Kontiotuotteella. Lakimuutos on askel oikeaan suuntaan, mutta kaavoitus koetaan monessa kohtaa tiukkarajaiseksi.

– Kaavoituksen pitäisi olla mahdollistaja, joka vain poikkeustapauksessa ja perustellulla syyllä asettaa esteitä ja ehtoja, toimitusjohtaja Rytky sanoo.

Puu on uusiutuva raaka-aine, joten sen jalostamisen yhteiskunnan käyttöön pitää olla yhteinen intressi.

Mahdollisesta lakimuutoksesta riippumatta perinteisille hirsille ja ristiinlaminoiduille clt-puuelementeille on nyt kysyntää. Hirsitaloteollisuuden järjestäytyneistä 11 yrityksestä kolme on erikoistunut clt-elementteihin.

– Puurakentaminen on tulevaisuuden ala, Liias sanoo.

Teollisuusliitossa puurakentamisen lisäämistä pidetään tärkeänä, sillä puu rakennusaineena on osa ilmastonmuutoksen hillintää ja sisäilmaongelmien torjuntaa. Muutokset kaavoituksessa ja maankäytössä ovat tärkeitä, mutta toimenpiteet ovat hitaita toimialan näkökulmasta.

– Puu on uusiutuva raaka-aine, joten sen jalostamisen yhteiskunnan käyttöön pitää olla yhteinen intressi, sektorijohtaja Alapartanen sanoo.

HIRSITALOTEOLLISUUS

• Toimialalla työskentelee noin 700 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä.
• Hirsitaloteollisuuden 11 yritystä on järjestäytynyt Puuteollisuus ry:hyn.
• Järjestäytyneissä yrityksissä on noin 90 prosenttia alan liikevaihdosta ja työntekijöistä.
• Alan työehtosopimuksen ovat solmineet Teollisuusliitto ry ja Puuteollisuus ry.
• Työehtosopimus on yleissitova, eli koko alaa koskeva. Alalla on kaikkiaan noin 20 yritystä.

Lue lisää: Kontiotuotteen hirsitehtaalla ei nipoteta (Tekijä 8.11.2022)