Vastuul­li­suutta ja vakautta hirsi­ta­lo­teol­li­suu­teen – näin syntyi uusi työehtosopimusala

Hirsi­ta­lo­teol­li­suus on uusi työeh­to­so­pi­musala, jonka yrityk­set toimi­vat aiem­min mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen piirissä.

Työnan­ta­ja­jär­jestö Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti loppu­vuonna 2020 lopet­ta­vansa valta­kun­nal­lis­ten työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­sen. Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den yrityk­set järjes­täy­tyi­vät Puuteol­li­suus ry:hyn, joka neuvot­teli Teol­li­suus­lii­ton kanssa uuden valta­kun­nal­li­sen työehtosopimuksen.

Teol­li­suus­liitto hyväk­syi kaksi­vuo­ti­sen työeh­to­so­pi­muk­sen maalis­kuun 2022 alussa. Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa työs­ken­te­lee noin 700 tuotan­non työn­te­ki­jää ja 200 toimihenkilöä.

Järjes­täy­ty­neitä yrityk­siä on 11, joissa työeh­to­so­pi­muk­sen piirissä on noin 90 prosent­tia alan liike­vaih­dosta ja työn­te­ki­jöistä. Sopi­mus on vahvis­tettu yleis­si­to­vaksi, eli kaik­kia alan yrityk­siä koskevaksi.

POHJA SOPIMUSKULTTUURILLE

Pohjois-Pohjan­maalla Pudas­jär­vellä hirsi­ta­loja valmis­ta­van Kontio­tuote oy:n toimi­tus­joh­taja Mika Rytky oli keskei­sessä roolissa uuden työeh­to­so­pi­musa­lan synnyssä. Hän kertoo, että yritys­koh­tai­set neuvot­te­lut näyt­ti­vät haas­teel­li­silta, joten alakoh­tai­sen sopi­muk­sen mahdol­li­suu­det kannatti kartoittaa.

– Jossain kohtaa esitin, että soit­te­len alan toimi­tus­joh­ta­jat läpi, Rytky kertoo.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den firmoissa tilan­teet olivat yhtä­läi­siä: yrityk­sillä oli kädet täynnä työtä ja mahdol­lis­ten yritys­koh­tais­ten sopi­mus­ten sisäl­löt pohdituttivat.

Yrityk­sissä löytyi yhtei­nen tahto valta­kun­nal­li­sen sopi­muk­sen teke­mi­seen, joten harkin­nan jälkeen 11 yritystä päätti järjes­täy­tyä Puuteol­li­suus ry:hyn.

Neuvot­te­lut Teol­li­suus­lii­ton kanssa saatiin nopeasti alkuun ja työeh­to­so­pi­mus valmiiksi ajallaan.

– Koko ajan oli vahva dialogi Teol­li­suus­lii­ton ja oman henki­lös­tön suun­taan, Rytky kertoo.

Sopi­musala halut­tiin rajata siten, että työeh­to­so­pi­muk­sesta tulee selkeästi yleis­si­tova. Siir­tymä mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den sopi­muk­sesta hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­seen oli sujuva.

– Aika pienillä muutok­silla mentiin. Perus­runko tuli niin vahvasti mekaa­ni­sen metsän sopi­muk­sesta, Rytky kertoo.

Hän ei ota tarkem­paa kantaa siihen, voisiko hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den sopi­musala laajen­tua tule­vai­suu­dessa. Esimer­kiksi pien­ta­lo­teol­li­suu­dessa on tehty yritys­koh­tai­sia sopimuksia.

– Tämä ei ole asia, jossa olisin neuvot­te­leva osapuoli, Rytky sanoo.

Uuden työeh­to­so­pi­musa­lan synnystä ja neuvot­te­luista jäi kaik­ki­aan hyvä maku.

– Olen varsin tyyty­väi­nen, että saatiin sopi­mus tehtyä ja luotua sopi­mus­kult­tuu­rin pohja, Rytky sanoo.

SOPIMINEN RAUHOITTAA

Teol­li­suus­lii­ton puutuo­te­sek­to­rin johtaja Jyrki Alapar­ta­nen kertoo, että pitkään näytti siltä, ettei mille­kään mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den sisällä olevalle toimia­lalle synny alakoh­taista sopimusta.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den yrityk­set kuiten­kin järjes­täy­tyi­vät ripeästi, ja Puuteol­li­suus ry otti vastuun sopi­mus­neu­vot­te­luista, joten uuden sopi­musa­lan synty mahdollistui.

– Näemme yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set vastuul­li­sena työmark­ki­na­toi­min­tana. Hyvä, että saimme sopi­muk­sen tehtyä, Alapar­ta­nen sanoo.

Kattava sopi­mus rauhoit­taa tilan­teen kaikille osapuolille.

– Yleis­si­to­van työeh­to­so­pi­muk­sen pitäisi tuoda vakautta työsuh­teen ehtoi­hin ja työrau­haan liit­ty­vissä kysy­myk­sissä, Alapar­ta­nen sanoo.

Näemme yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set vastuul­li­sena työmarkkinatoimintana.

Valta­kun­nal­lis­ten järjes­tö­jen tekemä sopi­mus myös antaa mahdol­li­suu­det sopia asioista työlain­sää­dän­nön raameja laveam­min. Esimer­kiksi työai­ka­lain pykä­listä on mahdol­lista poiketa, jos osapuo­let yhdessä niin halua­vat. Yritys­koh­tai­sissa sopi­muk­sissa vastaava ei ole mahdollista.

– Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den­kin sopi­mus antaa aika lailla laajat oikeu­det paikal­li­seen sopi­mi­seen, Alapar­ta­nen kertoo.

Mahdol­li­sim­man laajat työeh­to­so­pi­muk­set ovat Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teena. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den sopi­musala olisi laajentumassa.

– Onko työeh­to­so­pi­muk­sella mahdol­li­suutta laajen­tua muuta pien­ta­lo­teol­li­suutta koske­vaksi, sen aika näyt­tää, Alapar­ta­nen sanoo.

NEUVOTTELUISSA EI JUNNATTU

– Koko homma lähti liik­keelle siitä, kun Mika Rytky otti yhteyttä. Hän kertoi jutel­leensa muuta­man kolle­gansa kanssa ja tulleensa yhdessä siihen tulok­seen, että he tarvit­se­vat alalla oman työeh­to­so­pi­muk­sen, kertoo Puuteol­li­suus ry:n toimin­nan­joh­taja Janne Liias.

Koro­na­vuo­sina hirsi­ta­loja myytiin kiivaa­seen tahtiin, joten tes-neuvot­te­lut eivät olleet yrityk­sillä pääl­lim­mäi­senä mielessä.

– Tehtailla oli silloin kädet täynnä töitä. Heillä ei ollut resurs­sia työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­seen, Liias kertoo.

Neuvot­te­le­vaksi työmark­ki­na­jär­jes­töksi alka­mi­nen oli luon­teva muutos Puuteol­li­suus ry:lle.

– Haluamme olla pienem­män sekto­rin ja pienem­pien yritys­ten apuna, Liias sanoo.

Tehtailla oli silloin kädet täynnä töitä. Heillä ei ollut resurs­sia työeh­to­so­pi­mus­ten tekemiseen.

Mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen päät­ty­mi­nen tarkoitti muutok­sia myös Puuteol­li­suu­den jäsenistöön.

– Muutama mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­musta sovel­ta­nut jäse­ny­ri­tys putosi pois. Emme voi antaa tes-neuvon­taa, jos yrityk­sillä on omat sopi­muk­set, kertoo Puuteol­li­suus ry:n laki­mies Miro Rissa­nen.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den yrityk­sissä oli kuiten­kin tahtoa jatkaa vanhan mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen linjalla.

– Yritys­koh­tai­silla työeh­to­so­pi­muk­silla olisi pitä­nyt tehdä muutok­sia toimin­taan, Rissa­nen vahvistaa.

Työnan­ta­ja­jär­jes­tön näkö­kul­masta katsot­tuna tes-neuvot­te­lut olivat sujuvia.

– Pääsimme asia kerral­laan eteen­päin, eikä jääty junnaa­maan, Liias kertoo.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­musa­lan laaje­ne­mi­nen on Puuteol­li­suu­den näkö­kul­masta mahdollista.

– Meille peri­aat­teessa sopii sopi­musa­lan laaje­ne­mi­nen, mutta se päätös on hirsi­ta­lo­teh­tai­den käsissä, Liias sanoo.

TULEVAISUUDEN ALA

Meneil­lään oleva maan­käyttö- ja raken­nus­lain koko­nai­suu­dis­tus on salli­massa alle 30 neliön raken­nus­ten teke­mi­sen ilman rakennuslupaprosessia.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa laki­uu­dis­tus nähdään varo­vai­sesti posi­tii­vi­sena muutok­sena. Jatkos­sa­kin raken­nus­ten pitää noudat­taa kaavoi­tuk­sen reunaeh­toja, joten mitä tahansa ei saa raken­taa omin luvin.

– Laki­muu­tok­sella on posi­tii­vista merki­tystä, jos kaavoi­tus lähtee mukaan ja sallii mini­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen, Liias pohtii.

Samoilla linjoilla ollaan myös Kontio­tuot­teella. Laki­muu­tos on askel oike­aan suun­taan, mutta kaavoi­tus koetaan monessa kohtaa tiukkarajaiseksi.

– Kaavoi­tuk­sen pitäisi olla mahdol­lis­taja, joka vain poik­keus­ta­pauk­sessa ja perus­tel­lulla syyllä aset­taa esteitä ja ehtoja, toimi­tus­joh­taja Rytky sanoo.

Puu on uusiu­tuva raaka-aine, joten sen jalos­ta­mi­sen yhteis­kun­nan käyt­töön pitää olla yhtei­nen intressi.

Mahdol­li­sesta laki­muu­tok­sesta riip­pu­matta perin­tei­sille hirsille ja ristiin­la­mi­noi­duille clt-puuele­men­teille on nyt kysyn­tää. Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den järjes­täy­ty­neistä 11 yrityk­sestä kolme on erikois­tu­nut clt-elementteihin.

– Puura­ken­ta­mi­nen on tule­vai­suu­den ala, Liias sanoo.

Teol­li­suus­lii­tossa puura­ken­ta­mi­sen lisää­mistä pide­tään tärkeänä, sillä puu raken­nusai­neena on osa ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tää ja sisäil­maon­gel­mien torjun­taa. Muutok­set kaavoi­tuk­sessa ja maan­käy­tössä ovat tärkeitä, mutta toimen­pi­teet ovat hitaita toimia­lan näkökulmasta.

– Puu on uusiu­tuva raaka-aine, joten sen jalos­ta­mi­sen yhteis­kun­nan käyt­töön pitää olla yhtei­nen intressi, sekto­ri­joh­taja Alapar­ta­nen sanoo.

HIRSITALOTEOLLISUUS

• Toimia­lalla työs­ken­te­lee noin 700 tuotan­non työn­te­ki­jää ja 200 toimihenkilöä.
• Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den 11 yritystä on järjes­täy­ty­nyt Puuteol­li­suus ry:hyn.
• Järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä on noin 90 prosent­tia alan liike­vaih­dosta ja työntekijöistä.
• Alan työeh­to­so­pi­muk­sen ovat solmi­neet Teol­li­suus­liitto ry ja Puuteol­li­suus ry.
• Työeh­to­so­pi­mus on yleis­si­tova, eli koko alaa koskeva. Alalla on kaik­ki­aan noin 20 yritystä.

Lue lisää: Kontio­tuot­teen hirsi­teh­taalla ei nipo­teta (Tekijä 8.11.2022)