Liitossa
Sopimisen henki elää Ruotsissa
Laaja halu sopimiseen vallitsee yhä Ruotsin työmarkkinapolitiikassa. Kesällä työnantajien ja ay-liikkeen edustajat allekirjoittivat uuden pääsopimuksen työsuhdeturvasta ja irtisanomisen ehdoista.
Pääsopimus on kolmikantainen tulos paljon kiistaa herättäneestä irtisanomisjärjestystä muuttavasta las-laista. Stefan Löfvenin sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen tuen ehtona liberaalit ja keskusta edellyttivät tammikuussa 2019 hallitukselta heikennyksiä irtisanomissuojaan.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen monivaiheisten neuvottelujen tuloksena syntyi heinäkuun alusta voimaan tullut lakipaketti. Tiukkaa ”viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos” -irtisanomisperustetta lievennettiin korkeintaan 3–4 työntekijän osalta ellei asiasta ole sopimusta ammattiosaston kanssa.
Yli 40-vuotiaat työn puutteen vuoksi irtisanotut saavat enintään 5 200 euron korvauksen. Osapäivätyötä tarjoavan on perusteltava, miksi työ ei ole kokopäiväinen.
Valtio tukee uudelleen kouluttautumista enintään 44 viikkoa 80 prosentin palkalla. Työttömäksi joutuneille taataan monenlaista tukea.
Pääsopimus täydentää lakeja, ja jokainen liitto päättää erikseen siihen liittymisestä. IF Metall päätti jo näin.
Valtio tukee uudelleen kouluttautumista enintään 44 viikkoa 80 prosentin palkalla.
Sopimus allekirjoitettiin Grand Hotel Saltsjöbadenissa Nackassa. Samassa paikassa solmittiin vuonna 1938 Saltsjöbadsavtalet, jossa työnantajat ja ay-liike sopivat neuvottelevansa työelämän ehdoista keskenään, ilman politiikkojen sekaantumista.
Tämä henki on Ruotsin mallin pohja, ja tuolloin solmittu pääsopimus on toiminut tähän asti. Uusi sopimus vahvistaa tätä periaatetta sekä symbolisesti että käytännössä.
Toisenlaiset ajat voivat olla edessä, kun Ruotsiin syntyy syyskuun vaalien tuloksena oikeistohallitus. Kokemus on, että oikeistohallitukset haluavat sekaantua työmarkkinapolitiikkaan yleensä työnantajia tukien, tai ainakin ammattiliittojen toimintaedellytyksiä heikentämällä.
Maltillisen kokoomuksen Fredrik Reinfeldtin hallitus nosti ensi toiminaan 2007 alusta reilusti työttömyyskassojen jäsenmaksuja sekä leikkasi rankasti maksujen verovähennysoikeutta.
Ruotsalaiset erosivat joukoittain kassoista ja samalla ammattiliitoistakin. Kahdessa vuodessa liitot menettivät 245 000 jäsentä ja kassojen ulkopuolella olevien määrä nousi 700 000:sta nykyiseen 1,5 miljoonaan. Satojentuhansien ihmisten työttömyysturvan huononeminen ei oikeistohallitusta surettanut, kunhan ammattiliittoja saattoi heikentää.
