Sopi­mi­sen henki elää Ruotsissa

Pääso­pi­mus on kolmi­kan­tai­nen tulos paljon kiis­taa herät­tä­neestä irti­sa­no­mis­jär­jes­tystä muut­ta­vasta las-laista. Stefan Löfve­nin sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen vähem­mis­tö­hal­li­tuk­sen tuen ehtona libe­raa­lit ja keskusta edel­lyt­ti­vät tammi­kuussa 2019 halli­tuk­selta heiken­nyk­siä irtisanomissuojaan.

Halli­tuk­sen ja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen moni­vai­heis­ten neuvot­te­lu­jen tulok­sena syntyi heinä­kuun alusta voimaan tullut laki­pa­ketti. Tiuk­kaa ”viimei­senä sisään, ensim­mäi­senä ulos” ‑irti­sa­no­mis­pe­rus­tetta lieven­net­tiin korkein­taan 3–4 työn­tekijän osalta ellei asiasta ole sopi­musta ammat­tio­sas­ton kanssa.

Yli 40-vuoti­aat työn puut­teen vuoksi irti­sa­no­tut saavat enin­tään 5 200 euron korvauk­sen. Osapäi­vä­työtä tarjoa­van on perus­tel­tava, miksi työ ei ole kokopäiväinen.

Valtio tukee uudel­leen koulut­tau­tu­mista enin­tään 44 viik­koa 80 prosen­tin palkalla. Työt­tö­mäksi joutu­neille taataan monen­laista tukea.

Pääso­pi­mus täyden­tää lakeja, ja jokai­nen liitto päät­tää erik­seen siihen liit­ty­mi­sestä. IF Metall päätti jo näin.

Valtio tukee uudel­leen koulut­tau­tu­mista enin­tään 44 viik­koa 80 prosen­tin palkalla.

Sopi­mus alle­kir­joi­tet­tiin Grand Hotel Salts­jö­ba­de­nissa Nackassa. Samassa paikassa solmit­tiin vuonna 1938 Salts­jö­bad­sav­ta­let, jossa työnan­ta­jat ja ay-liike sopi­vat neuvot­te­le­vansa työelä­män ehdoista keske­nään, ilman poli­tiik­ko­jen sekaantumista.

Tämä henki on Ruot­sin mallin pohja, ja tuol­loin solmittu pääso­pi­mus on toimi­nut tähän asti. Uusi sopi­mus vahvis­taa tätä peri­aa­tetta sekä symbo­li­sesti että käytännössä.

Toisen­lai­set ajat voivat olla edessä, kun Ruot­siin syntyy syys­kuun vaalien tulok­sena oikeis­to­hal­li­tus. Koke­mus on, että oikeis­to­hal­li­tuk­set halua­vat sekaan­tua työmark­ki­na­po­li­tiik­kaan yleensä työnan­ta­jia tukien, tai aina­kin ammat­ti­liit­to­jen toimin­tae­del­ly­tyk­siä heikentämällä.

Maltil­li­sen kokoo­muk­sen Fredrik Rein­feld­tin halli­tus nosti ensi toimi­naan 2007 alusta reilusti työt­tö­myys­kas­so­jen jäsen­mak­suja sekä leik­kasi rankasti maksu­jen verovähennysoikeutta.

Ruot­sa­lai­set erosi­vat joukoit­tain kassoista ja samalla ammat­ti­lii­tois­ta­kin. Kahdessa vuodessa liitot menet­ti­vät 245 000 jäsentä ja kasso­jen ulko­puo­lella olevien määrä nousi 700 000:sta nykyi­seen 1,5 miljoo­naan. Sato­jen­tu­han­sien ihmis­ten työt­tö­myys­tur­van huono­ne­mi­nen ei oikeis­to­hal­li­tusta suret­ta­nut, kunhan ammat­ti­liit­toja saat­toi heikentää.