Ajassa
Niina Lilja: Kielitaito on osa ammattitaitoa
Suomessa elää tällä hetkellä enemmän muista maista muuttaneita henkilöitä kuin koskaan aikaisemmin ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat osa työpaikkojen arkea.
Työperäisen maahanmuuton lisäksi Suomeen muutetaan myös muista syistä, ja kotoutumispolitiikkamme kärkiajatuksena on tukea aikuisten maahanmuuttajien mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Työllistymisessä suomen kielen oppiminen on avainasemassa.
Työelämässä tarvittavaa kieltä opitaan nykyajattelun mukaan tehokkaimmin työtä tehtäessä. Kielitaito on osa ammattitaitoa. Ammattilainen taitaa paitsi työnsä myös siitä puhumisen. Vain rakentamisen ammattilainen osaa kunnolla selittää, miten holvimuotti rakennetaan tai miten ja miksi kerrostalon elementit asennetaan tietyssä järjestyksessä. Ammattitaidon ja kielitaiton yhteenkietoutuminen on yksi syy siihen, miksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta osa toteutuu nykyisellään työharjoitteluina, ja miksi ammatillisessa koulutuksessa korostuu työpaikoilla oppiminen. Suomeen muuttaneet aikuiset ja monikielisistä taustoista tulevat opiskelijat ovat työpaikoilla oppimassa ammatillisten taitojen lisäksi myös kieltä.
Suuri osa aikuisista maahanmuuttajista työllistyy työntekijäaloille. Tutkimusta työntekijäalojen kielestä ja kielitaitotarpeista on kuitenkin olemassa vasta vähän niin meillä Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Omassa rakennusalan kieltä koskevassa tutkimuksessamme olemme toistuvasti havainneet, miten olennainen osa ammattitaitoa monipuolinen kielitaito on. Työturvallisuuden näkökulmasta riittävä ymmärtämisen taito on välttämätöntä. Kieltä tarvitaan kuitenkin myös ohjeiden antamiseen ja ymmärtämiseen, työn seuraavista vaiheista neuvotteluun ja ongelmien ratkaisemiseen. Jotta pääsisi osaksi työyhteisöä, täytyy osata myös rupatella – mielellään muustakin kuin säästä.
Kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä.
On kuitenkin utopistinen ajatus, että jokaisen työntekijän tulisi osata suomen kieli ennen kuin voi aloittaa työn. Utopiaa tämä on siksi, että kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä. Telakkatyössä tarvittavaa kielitaitoa voi oppia vain telakalla ja rakentajan sanaston oppii kunnolla vasta rakennustyössä. Työpaikoilla ja työporukoilla onkin tärkeä rooli siinä, että suomea oppivat työntekijät pääsevät puhumaan ja oppimaan suomea. Useissa työtehtävissä työn logiikan ymmärtäminen ja taito työssä tukee myös kielen oppimista. Kielen oppiminen työn lomassa vaatii kuitenkin hyvin aktiivista otetta eikä oppimaan yleensä pysty ilman työkavereiden apua.
Kirjassamme Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa raportoimme tutkimusta siitä, millaisia mahdollisuuksia kielen oppimiseen tarjoutuu arjessa ja työpaikoilla. Yksi havainto on selvä: kieltä ei voi oppia ilman keskustelukumppaneita. Suomalaisten helmasynti on kääntää keskustelu englanniksi tai jollekin toiselle kielelle, jos keskustelukumppani puhuu suomea vain vähän. Oppimisen näkökulmasta parempi olisi pysytellä suomessa ja tukea ymmärtämistä elehtimällä ja osoittelemalla. Me tarvitsemme osaavaa työvoimaa, ja siksi opiskelijoiden ja uudelle alalle kouluttautuvien aikuisten auttaminen myös kielellisesti on tärkeää. Kielitaito on olennainen osa jokaisen työntekijän ammattitaitoa.
Kirjoittaja on asiantuntijaviestinnän professori Tampereen yliopistossa. Hän johtaa rakennusalan kieltä koskevaa tutkimushanketta ja on kiinnostunut työntekijäammattien kielestä. Kirja ”Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa” ilmestyi Vastapainon kustantamana 2022.
