Ajassa
Jarno Merisalo ja Kari Rikkilä: ”Rivit vahvistuivat entisestään”
Metsäteollisuudessa yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen vaati vääntönsä. UPM:n Kaukaan tehtaan pääluottamusmiehet Jarno Merisalo ja Kari Rikkilä kertovat, miltä neuvottelukierros näytti saman tehtaan eri osastoilta katsottuna.
JARNO MERISALO
Pääluottamusmies
UPM:n Kaukaan saha, Lappeenranta
Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto 724:n puheenjohtaja
KARI RIKKILÄ
Pääluottamusmies
UPM:n Kaukaan sellu- ja paperitehtaat, Lappeenranta
Paperiliiton hallituksen jäsen
– Kun uutinen tuli, ajattelin, että tässä voi käydä vielä hullusti, kertoo UPM:n Kaukaan sellu- ja paperitehtaiden pääluottamusmies Kari Rikkilä.
Uutinen kertoi loppuvuonna 2020, että työnantajia edustava Metsäteollisuus ry lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen.
Täytenä yllätyksenä irtiottoa ei voinut pitää, sillä työnantajaleirissä kaikki eivät olleet valtakunnallisen sopimisen kannalla.
– Se oli selkeää, että UPM oli tyytymätön kahteen–kolmeen edelliseen tes-kierrokseen, Rikkilä kertoo.
UPM kutsuu Lappeenrannassa sijaitsevaa Kaukaan tehdasaluetta biometsätalouden integraatiksi, jossa valmistetaan sellua, aikakauslehtipaperia, sahatavaraa, energiaa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja lääketeollisuuden tuotteita.
Tilanne oli ensin rauhallinen, mutta lähestyttäessä syksyä 2021 ja yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja työnantajalta alkoi tulla erinäisiä avauksia.
– Pelolla johtamista se oli. Sanottiin, että jos työehtosopimusta ei synny, näin ja näin tullaan menettelemään, Rikkilä kertoo.
UPM:n pyrkimyksenä oli ohittaa liiton edustajat ja kutsua suoraan luottamushenkilöitä neuvottelemaan työehdoista.
– Vastailtiin, että ei kiinnosta. Paperiliitto neuvottelee, Rikkilä kertoo.
Vuoden lähestyessä loppuaan UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut alkoivat näyttää vaikealta savotalta.
AJAT MUUTTUIVAT
Kaukaan sahan pääluottamusmiehelle Jarno Merisalolle viime työehtosopimuskierros oli ensimmäinen pääluottamusmiehenä.
– Edeltäjä varoitteli, että ajat voivat muuttua radikaalistikin. Siinä hypättiin syvään päähän, Merisalo kuvailee.
Alkuvuonna 2021 UPM Timber piti yt-neuvottelut, joiden seurauksena Kaukaan sahan pientukkilinja suljettiin ja työt loppuivat 15 tuotannon työntekijältä.
Alkuvuoden yt-neuvottelut ja väen vähennykset olivat tuoreessa muistissa, kun tes-neuvottelukierrosta käynnisteltiin syksyllä 2021.
– Edellisestä hulabaloosta siirryttiin keskusteluihin tesseistä, Merisalo sanoo.
Mekaanisessa metsäteollisuudessakin UPM:n ajatuksena oli, että työntekijät neuvottelevat ja Teollisuusliitto olisi vain taustalla.
– Tehtiin siinä vaiheessa selväksi, että liitto neuvottelee ja me tuomme omilta kulmiltamme viestit neuvotteluihin, Merisalo kertoo.
Paperiliiton ja UPM:n erimielisyys oli näkyvästi esillä julkisuudessa, mutta mekaanisen metsäteollisuuden puolella neuvottelukierroksen lähestyminen ei nostanut kierroksia mediassa.
– Timberin puolella oltiin syrjässä julkisesta pommituksesta, Merisalo pohtii.
VÄÄNTÖJEN KAUTTA SOPIMUKSIIN
Syksyllä 2021 yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut saatiin monissa yrityksissä käyntiin. Stora Enso solmi työehtosopimuksen Paperiliiton kanssa jo lokakuun alussa.
– Kysyttiin UPM:ltä, että jos kopioitaisiin Storan sopimus, mutta se ei käynyt. Pitkään oli ongelmana, ettei työnantaja näyttänyt vaateitaan, Rikkilä kertoo.
Vuoden lähestyessä loppuaan UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut alkoivat näyttää vaikealta savotalta. Esimerkiksi vuorovapaat olivat musta vaate yrityksen ylimmälle johdolle.
– Loppuun asti yritettiin, mutta alkoi näyttää, ettei sopimusta saada syntymään, Rikkilä kertoo.
Paperiliitto aloitti vuoden alussa lakon, joka kesti lopulta 112 päivää. Selluliiketoiminnan neuvottelutulos syntyi ensimmäisenä ja graafisten papereiden viimeisenä valtakunnansovittelijan toimiston kautta.
Neuvottelut olivat pitkään takkuisia myös mekaanisen metsäteollisuuden puolella. Teollisuusliiton näkökulma oli, että UPM:n kanssa neuvotellaan uutta sopimusta vanhan pohjalta.
– Työnantaja tarjosi puhdasta paperia neuvottelujen pohjaksi. Tunnustelut katkesivat siihen. Kuukauden tauon jälkeen työnantajapuoli alkoi kosiskelemaan takaisin neuvotteluihin, Merisalo kertoo.
Ensin yrittivät saada läpi karmeita muutoksia, mutta työnantaja lähti kuitenkin sovinnon tielle.
Neuvottelut etenivät UPM:n kanssa pitkään hyvin hitaasti, mutta joulukuun alussa asiat menivät maaliin yllättävänkin nopeasti.
– Ensin yrittivät saada läpi karmeita muutoksia, mutta työnantaja lähti kuitenkin sovinnon tielle, Merisalo kertoo.
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi UPM:n kanssa syntyneet neuvottelutulokset saha- ja vaneriliiketoimintoihin 10. joulukuuta.
Jälkikäteen pohdittuna työnantajapuolen henkilövaihdoksilla saattoi olla merkitystä. UPM Timberin johtaja oli vaihtunut ennen neuvotteluja. Sopuisa alku on monelle johtajalle mieleen.
– Näkemykseni on, että se osittain helpotti eteenpäin menemistä, Merisalo arvioi.
TEKIJÄT VAIHTUVAT
Yrityskohtaisiin neuvotteluihin siirtyminen tarkoitti myös sitä, että UPM irtisanoi kaikki aiemmin työpaikoilla solmitut paikalliset sopimukset.
– Katsoin pomoja silmiin ja kysyin, että haluatteko oikeasti sanoa irti paikalliset sopimukset, Rikkilä kertoo.
Paikallisten sopimusten merkitys tuli ilmeiseksi, kun toimintaa jatkettiin uusien liiketoimintakohtaisten työehtosopimusten piirissä.
– Samat paikalliset sopimukset on tehty uudelleen, kun ilman ei voida toimia, Merisalo kertoo.
Metsäteollisuuden kiristynyt tilanne on johtanut myös siihen, että työntekijät vaihtuvat entistä tiheämmin.
– Tuli ilmiö, että porukka otti lopputilejä ja lähti muualle, Rikkilä kertoo.
Samat paikalliset sopimukset on tehty uudelleen, kun ilman ei voida toimia.
Vaihtuvuutta on ollut myös työnjohtopuolella.
– Ei päästä tasaiseen työntekoon, kun irtisanoutumisia tulee, Merisalo pohtii.
Puun hinnan nousun saattelemana UPM Timber on tehnyt viime aikoina ennennäkemätöntä voittoa. Kaukaan sahallakin työtä riittää ja määräaikaisia tekijöitä on vakinaistettu. Pidempään sahalla työskennelleet konkarit joutuvat kuitenkin painamaan ylitöitä.
– Runkoporukka tekee vajaalla töitä ja kuormittuu, Merisalo sanoo.
Vuorotyö ja kova työtahti kuluttavat työntekijöitä, mistä kertovat esimerkiksi yleistymään päin olevat uniongelmat.
– Kun mieli uupuu, kroppakin kränää, Merisalo tiivistää.
VOIMAA TARVITAAN JATKOSSAKIN
Työehtosopimusneuvottelut etenivät eri tahtiin UPM:n liiketoiminnoissa. Lähtökohdat olivat kuitenkin eri työntekijäryhmissä samat: periksi ei anneta.
– Oltiin UPM:ään ja johdon toimintaan niin kyllästyneitä, Merisalo kertoo.
Toisten yritysten ja naapuriliiton tehdessä sopimuksia Kaukaan sellu- ja paperitehtailla pohdittiin omaa tilannetta.
– Kun muut isot yritykset tekivät sopimuksia, työpaikalla kysyttiin, miksi meille ei tehdä, Rikkilä kertoo kahvipöytäkeskusteluista.
Kaukaan tehdasalueella saha pyöri normaaliin tapaan samaan aikaan, kun paperiliittolaisten työt olivat lähes neljä kuukautta lakossa.
Pääluottamusmiehet arvioivat, ettei sopimuskierros jättänyt arpia työntekijäryhmien välille.
– Toimitaan täysin erilaisilla työehtosopimuksilla. Ei oikein voi verrata liiketoimintoja, Merisalo pohtii.
Neuvottelukierros näytti, että yhteisvoimaa tarvitaan työehtojen säilyttämiseen.
– Rivit vahvistuivat entisestään, Rikkilä kertoo.
Kaukaan sellu- ja paperitehtailla järjestäytymisaste on lähes sata, eli käytännössä kaikki vakituiset työntekijät kuuluvat liittoon. Sahalla järjestäytymisaste on tasan sata.
– Kun tehdään paikallisia sopimuksia, järjestäytymisasteesta on kyllä apua, Merisalo antaa esimerkin.
Vääntöjen jälkeen työehtosopimukset saatiin solmittua UPM:n kanssa, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa.
– Voiko tämä enää mennä tämän hullummaksi, Merisalo kysyy.
– Ei tästä puulaakista voi sanoa, mitä on vielä tulossa, Rikkilä vastaa.
– Voimaa tarvitaan työntekijäpuolella jatkossakin, Merisalo toteaa.
Yhteisöllisyys vähentynyt
UPM:llä on Kaukaassa noin 1 000 työntekijää, joista noin 400 on töissä sellu- ja paperitehtaiden tuotannossa ja noin 110 sahan tuotannossa.
Kari Rikkilä on työskennellyt Kaukaassa vuodesta 1983.
– Tiistaina pääsin armeijasta, keskiviikkona kysyin töitä ja torstaina aloitin tehtaalla, Rikkilä kertoo työuran alusta.
Vuodesta 2011 hän on toiminut sellu- ja paperitehtaiden pääluottamusmiehenä. Paperiliiton hallituksessa hän vaikuttaa nyt kolmatta kautta.
Jarno Merisalo tuli vuonna 1997 töihin Kaukaan vaneritehtaalle, joka lopetettiin vuonna 2008.
Kaukaaseen hän tuli takaisin vuonna 2013, kun sahalta avautui työpaikka. Sahalla hänet valittiin pääluottamusmieheksi pari vuotta sitten, kun luottamustehtäviin tuli sukupolvenvaihdos.
Maailma on muuttunut, ja työnteosta tullut enemmän puurtamista.
Laajalla tehdasalueella toiminnot ja työt ovat eriytyneet, eli esimerkiksi paperitehtaan ja sahan työntekijät eivät kohtaa usein.
– Normaalissa työnteossa ei hirveän paljon olla tekemisissä, mutta porukka käy esimerkiksi samalla kuntoiluhallilla, Rikkilä kertoo.
Takavuosina yhteinen tekeminen oli vilkkaampaa, sillä tehtaan väki harrasti porukalla ja tunsi toisensa nykyistä paremmin. Esimerkiksi osastojen väliset urheilukisat olivat yleisiä.
– Maailma on muuttunut, ja työnteosta tullut enemmän puurtamista. Nykyään harrastukset ovat erikseen työn ulkopuolella, Merisalo pohtii.
