Uutinen
Korkea sähkön hinta syö tuhansien kemianteollisuuden työntekijöiden leipää
Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset ilmoittivat syyskuun alun jäsenkyselyssään tuotannon supistamisesta tulevana talvena. Yrityksistä 19 prosenttia kertoi, että heillä on käynnissä tai odotettavissa lomautuksia, ja 10 prosenttia ilmoitti todennäköisesti irtisanovansa työntekijöitään. Lukuja ei voi laskea suoraan yhteen, sillä osassa yrityksistä tehdään molempia.
Syyskuun alkupäivinä tehtyyn kyselyyn vastasi 95 yritystä vastausprosentin ollessa 27.
– On vahvoja merkkejä siitä, että suhdanne on taittumassa alaspäin. Tämä näkyy yrityksissä tuotannon supistumisena, lomautuksina ja irtisanomisina, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo.
Kohonnut sähkön hinta on vaikuttanut jo kolmannekseen yrityksistä niin, että niissä on harkittu tuotannon keskeytyksiä tai tuotannon siirtoja edullisimman sähkön yötunneille. Osassa näistä yrityksistä on jo toteutettu kyseisiä toimenpiteitä.
Tilanne on jo vaikuttanut tuhansien työntekijöiden arkeen. Tuotantokatkokset ovat koskeneet liki 2 500 työntekijää, ja yötyön lisääminen yli 1 500 työntekijää. Mikäli sähkön hinta pysyy korkeana, tuotanto keskeytyy yrityksissä, joissa on yhteensä noin 2 500 työntekijää.
Sähkön hinta on noussut kyselyyn vastanneissa yrityksissä keskimäärin 68 prosenttia vuodessa. Joukossa on yritys, jonka sähkölasku on jopa nelinkertaistunut vuodessa.
TYÖPAIKAT VAARASSA
Sähkön hinta heikentää yritysten taloudellista tilannetta. Näin siksi, että enemmän kuin joka viidennellä yrityksellä sähkön osuus oli jo vuosi sitten yli 10 prosenttia tuotantokuluista.
– Jos sähkön ja kaasun hintaa ei saada pysymään kurissa tai laskemaan, Suomessa kaatuu yrityksiä. Voisimme välttää tämän tukimekanismeilla, jotka auttaisivat yrityksiä pahimman yli. Pahin tilanne tulee olemaan ensi talvena, ja kaikki toivovat, että kevääseen mennessä helpottaa, Aalto sanoo.
Jos sähkön ja kaasun hintaa ei saada pysymään kurissa tai laskemaan, Suomessa kaatuu yrityksiä.
Sähkön hinnannousu kohtelee yrityksiä eri tavalla, koska niillä on erilaisia sähkösopimuksia. Vain puolella yrityksistä on sopimuksissaan hinnansuojauksia, jotka takaavat vakaan sähkön hinnan. Suojauksen hankkineista yrityksistä puolella suojaus päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä.
EUROOPAN ONGELMAT OVAT MEIDÄN ONGELMIAMME
Manner-Euroopan energiakriisi vaikuttaa osaan kemianteollisuuden yrityksistä, koska ne sekä ostavat raaka-aineita sieltä että vievät tuotteitaan sinne. Niinpä reilut 35 prosenttia yrityksistä ilmoitti kyselyssä, että esimerkiksi Saksan ja Puolan energiaongelmilla on suoraan vaikutus niiden toimintaan. Näissä yrityksissä työskentelee 1 500 työntekijää.
Yritykset odottavat kiristyneessä tilanteessa sähkön tuotantokapasiteetin nopeaa lisäämistä, eli lisää tuuli‑, aurinko- ja ydinvoimaa.
– Meidän pitää saada sähköntuotantoon omavaraisuus, Aalto sanoo.
Myös tehoreservien käyttöönottoa ja parempia siirtoyhteyksiä maan rajojen yli halutaan. EU-tasolla yritykset toivovat sähkölle hintakattoa. Se ei saa Kemianteollisuus ry:n varauksetonta tukea.
– Vapaaseen markkinatalouteen puuttumiseen suhtaudumme tässä vaiheessa varauksellisesti, Aalto sanoo.
Teollisuus on Suomessa eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri sähkön kuluttaja 42 prosentin osuudellaan, kun se on Euroopassa keskimäärin 26 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Kemianteollisuus käytti vuonna 2019 sähköä 7 000 gigawattituntia, mikä oli 7,5 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Kemianteollisuus käyttää valtavat määrät energiaa, muttei tuota sitä samassa mittakaavassa kuin vaikkapa puunjalostusteollisuus.
Kemianteollisuus tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ennen kaikkea prosessien sähköistymisellä. Kun sähköistäminen etenee ja sähkölasku kasvaa kohonneiden hintojen myötä, valtaosa yrityksiä ei kykene siirtämään kohonneita kustannuksia lopputuotteisiin. Vain vähän tai ei lainkaan hinnankorotuksia voi tehdä vain 30 prosenttia Kemianteollisuuden jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä.
