Korkea sähkön hinta syö tuhan­sien kemian­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den leipää

Syys­kuun alku­päi­vinä tehtyyn kyse­lyyn vastasi 95 yritystä vastaus­pro­sen­tin ollessa 27.

– On vahvoja merk­kejä siitä, että suhdanne on tait­tu­massa alas­päin. Tämä näkyy yrityk­sissä tuotan­non supis­tu­mi­sena, lomau­tuk­sina ja irti­sa­no­mi­sina, Kemian­teol­li­suus ry:n toimi­tus­joh­taja Mika Aalto sanoo.

Kohon­nut sähkön hinta on vaikut­ta­nut jo kolman­nek­seen yrityk­sistä niin, että niissä on harkittu tuotan­non keskey­tyk­siä tai tuotan­non siir­toja edul­li­sim­man sähkön yötun­neille. Osassa näistä yrityk­sistä on jo toteu­tettu kysei­siä toimenpiteitä.

Tilanne on jo vaikut­ta­nut tuhan­sien työn­te­ki­jöi­den arkeen. Tuotan­to­kat­kok­set ovat koske­neet liki 2 500 työn­te­ki­jää, ja yötyön lisää­mi­nen yli 1 500 työn­te­ki­jää. Mikäli sähkön hinta pysyy korkeana, tuotanto keskey­tyy yrityk­sissä, joissa on yhteensä noin 2 500 työntekijää.

Sähkön hinta on nous­sut kyse­lyyn vastan­neissa yrityk­sissä keski­mää­rin 68 prosent­tia vuodessa. Joukossa on yritys, jonka sähkö­lasku on jopa nelin­ker­tais­tu­nut vuodessa.

TYÖPAIKAT VAARASSA

Sähkön hinta heiken­tää yritys­ten talou­del­lista tilan­netta. Näin siksi, että enem­män kuin joka viiden­nellä yrityk­sellä sähkön osuus oli jo vuosi sitten yli 10 prosent­tia tuotantokuluista.

– Jos sähkön ja kaasun hintaa ei saada pysy­mään kurissa tai laske­maan, Suomessa kaatuu yrityk­siä. Voisimme vält­tää tämän tuki­me­ka­nis­meilla, jotka auttai­si­vat yrityk­siä pahim­man yli. Pahin tilanne tulee olemaan ensi talvena, ja kaikki toivo­vat, että kevää­seen mennessä helpot­taa, Aalto sanoo.

Jos sähkön ja kaasun hintaa ei saada pysy­mään kurissa tai laske­maan, Suomessa kaatuu yrityksiä.

Sähkön hinn­an­nousu kohte­lee yrityk­siä eri tavalla, koska niillä on erilai­sia sähkö­so­pi­muk­sia. Vain puolella yrityk­sistä on sopi­muk­sis­saan hinnan­suo­jauk­sia, jotka takaa­vat vakaan sähkön hinnan. Suojauk­sen hank­ki­neista yrityk­sistä puolella suojaus päät­tyy vuoden 2023 loppuun mennessä.

EUROOPAN ONGELMAT OVAT MEIDÄN ONGELMIAMME

Manner-Euroo­pan ener­gia­kriisi vaikut­taa osaan kemian­teol­li­suu­den yrityk­sistä, koska ne sekä osta­vat raaka-aineita sieltä että vievät tuot­tei­taan sinne. Niinpä reilut 35 prosent­tia yrityk­sistä ilmoitti kyse­lyssä, että esimer­kiksi Saksan ja Puolan ener­giaon­gel­milla on suoraan vaiku­tus niiden toimin­taan. Näissä yrityk­sissä työs­ken­te­lee 1 500 työntekijää.

Yrityk­set odot­ta­vat kiris­ty­neessä tilan­teessa sähkön tuotan­to­ka­pa­si­tee­tin nopeaa lisää­mistä, eli lisää tuuli‑, aurinko- ja ydinvoimaa.

– Meidän pitää saada sähkön­tuo­tan­toon omava­rai­suus, Aalto sanoo.

Myös teho­re­ser­vien käyt­töön­ot­toa ja parem­pia siir­to­yh­teyk­siä maan rajo­jen yli halu­taan. EU-tasolla yrityk­set toivo­vat sähkölle hinta­kat­toa. Se ei saa Kemian­teol­li­suus ry:n varauk­se­tonta tukea.

– Vapaa­seen mark­ki­na­ta­lou­teen puut­tu­mi­seen suhtau­dumme tässä vaiheessa varauk­sel­li­sesti, Aalto sanoo.

Teol­li­suus on Suomessa euroop­pa­lai­sit­tain poik­keuk­sel­li­sen suuri sähkön kulut­taja 42 prosen­tin osuu­del­laan, kun se on Euroo­passa keski­mää­rin 26 prosent­tia koko­nais­ku­lu­tuk­sesta. Kemian­teol­li­suus käytti vuonna 2019 sähköä 7 000 gigawat­ti­tun­tia, mikä oli 7,5 prosent­tia Suomen sähkön­ku­lu­tuk­sesta. Kemian­teol­li­suus käyt­tää valta­vat määrät ener­giaa, muttei tuota sitä samassa mitta­kaa­vassa kuin vaik­kapa puunjalostusteollisuus.

Kemian­teol­li­suus tähtää hiili­neut­raa­liksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoit­tee­seen pyri­tään ennen kaik­kea proses­sien sähköis­ty­mi­sellä. Kun sähköis­tä­mi­nen etenee ja sähkö­lasku kasvaa kohon­nei­den hinto­jen myötä, valtaosa yrityk­siä ei kykene siir­tä­mään kohon­neita kustan­nuk­sia loppu­tuot­tei­siin. Vain vähän tai ei lain­kaan hinnan­ko­ro­tuk­sia voi tehdä vain 30 prosent­tia Kemian­teol­li­suu­den jäsen­ky­se­lyyn vastan­neista yrityksistä.