Korkea sähkön hinta syö tuhansien kemianteollisuuden työntekijöiden leipää

Syysku­un alkupäiv­inä tehtyyn kyse­lyyn vas­tasi 95 yri­tys­tä vas­taus­pros­entin ollessa 27.

– On vahvo­ja merkke­jä siitä, että suh­danne on tait­tumas­sa alaspäin. Tämä näkyy yri­tyk­sis­sä tuotan­non supis­tu­mise­na, lomau­tuksi­na ja irti­sanomisi­na, Kemi­ante­ol­lisu­us ry:n toim­i­tusjo­hta­ja Mika Aal­to sanoo.

Kohon­nut sähkön hin­ta on vaikut­tanut jo kol­man­nek­seen yri­tyk­sistä niin, että niis­sä on harkit­tu tuotan­non keskey­tyk­siä tai tuotan­non siir­to­ja edullisim­man sähkön yötun­neille. Osas­sa näistä yri­tyk­sistä on jo toteutet­tu kyseisiä toimen­piteitä.

Tilanne on jo vaikut­tanut tuhan­sien työn­tek­i­jöi­den arkeen. Tuotan­tokatkok­set ovat koske­neet liki 2 500 työn­tek­i­jää, ja yötyön lisäämi­nen yli 1 500 työn­tek­i­jää. Mikäli sähkön hin­ta pysyy korkeana, tuotan­to keskey­tyy yri­tyk­sis­sä, jois­sa on yhteen­sä noin 2 500 työn­tek­i­jää.

Sähkön hin­ta on nous­sut kyse­lyyn vas­tan­neis­sa yri­tyk­sis­sä keskimäärin 68 pros­ent­tia vuodessa. Joukos­sa on yri­tys, jon­ka sähkölasku on jopa nelink­er­tais­tunut vuodessa.

TYÖPAIKAT VAARASSA

Sähkön hin­ta heiken­tää yri­tys­ten taloudel­lista tilan­net­ta. Näin sik­si, että enem­män kuin joka viiden­nel­lä yri­tyk­sel­lä sähkön osu­us oli jo vuosi sit­ten yli 10 pros­ent­tia tuotan­toku­luista.

– Jos sähkön ja kaa­sun hin­taa ei saa­da pysymään kuris­sa tai laske­maan, Suomes­sa kaatuu yri­tyk­siä. Voisimme vält­tää tämän tukimekanis­meil­la, jot­ka aut­taisi­vat yri­tyk­siä pahim­man yli. Pahin tilanne tulee ole­maan ensi tal­ve­na, ja kaik­ki toivo­vat, että kevääseen men­nessä helpot­taa, Aal­to sanoo.

Jos sähkön ja kaa­sun hin­taa ei saa­da pysymään kuris­sa tai laske­maan, Suomes­sa kaatuu yri­tyk­siä.

Sähkön hin­nan­nousu kohtelee yri­tyk­siä eri taval­la, kos­ka niil­lä on eri­laisia sähkö­sopimuk­sia. Vain puolel­la yri­tyk­sistä on sopimuk­sis­saan hin­nan­suo­jauk­sia, jot­ka takaa­vat vakaan sähkön hin­nan. Suo­jauk­sen han­kkineista yri­tyk­sistä puolel­la suo­jaus päät­tyy vuo­den 2023 lop­pu­un men­nessä.

EUROOPAN ONGELMAT OVAT MEIDÄN ONGELMIAMME

Man­ner-Euroopan ener­giakri­isi vaikut­taa osaan kemi­ante­ol­lisu­u­den yri­tyk­sistä, kos­ka ne sekä osta­vat raa­ka-ainei­ta sieltä että vievät tuot­teitaan sinne. Niin­pä reilut 35 pros­ent­tia yri­tyk­sistä ilmoit­ti kyselyssä, että esimerkik­si Sak­san ja Puolan ener­giaon­gelmil­la on suo­raan vaiku­tus niiden toim­intaan. Näis­sä yri­tyk­sis­sä työsken­telee 1 500 työn­tek­i­jää.

Yri­tyk­set odot­ta­vat kiristyneessä tilanteessa sähkön tuotan­toka­p­a­siteetin nopeaa lisäämistä, eli lisää tuuli‑, aurinko- ja ydin­voimaa.

– Mei­dän pitää saa­da sähkön­tuotan­toon omavaraisu­us, Aal­to sanoo.

Myös tehore­servien käyt­töönot­toa ja parem­pia siir­toy­hteyk­siä maan rajo­jen yli halu­taan. EU-tasol­la yri­tyk­set toivo­vat sähkölle hin­takat­toa. Se ei saa Kemi­ante­ol­lisu­us ry:n varauk­se­ton­ta tukea.

– Vapaaseen markki­na­t­alouteen puut­tumiseen suh­taudumme tässä vai­heessa varauk­sel­lis­es­ti, Aal­to sanoo.

Teol­lisu­us on Suomes­sa euroop­palaisit­tain poikkeuk­sel­lisen suuri sähkön kulut­ta­ja 42 pros­entin osu­udel­laan, kun se on Euroopas­sa keskimäärin 26 pros­ent­tia kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta. Kemi­ante­ol­lisu­us käyt­ti vuon­na 2019 sähköä 7 000 gigawat­ti­tun­tia, mikä oli 7,5 pros­ent­tia Suomen sähkönku­lu­tuk­ses­ta. Kemi­ante­ol­lisu­us käyt­tää val­ta­vat määrät ener­giaa, mut­tei tuo­ta sitä samas­sa mit­takaavas­sa kuin vaikka­pa puun­jalostus­te­ol­lisu­us.

Kemi­ante­ol­lisu­us tähtää hiilineu­traa­lik­si vuo­teen 2045 men­nessä. Tavoit­teeseen pyritään ennen kaikkea pros­essien sähköistymisel­lä. Kun sähköistämi­nen ete­nee ja sähkölasku kas­vaa kohon­nei­den hin­to­jen myötä, val­taosa yri­tyk­siä ei kykene siirtämään kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia lop­putuot­teisi­in. Vain vähän tai ei lainkaan hin­nanko­ro­tuk­sia voi tehdä vain 30 pros­ent­tia Kemi­ante­ol­lisu­u­den jäsenky­se­lyyn vas­tan­neista yri­tyk­sistä.