Strategiatyön etenemisestä vastaa liiton kehittämisyksikkö, käytännössä asiantuntijat Veli-Pekka Heino ja Kirsi Törmänen. Kansainvälisen yksikön assistentti Sari Kettunen toimii assistenttina myös strategiatyössä.

Yhteiset tavoit­teet tuleville vuosille

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Teolli­suus­liiton vuosien 2023–2028 strate­giasta päättää liitto­ko­kous ensi keväänä. Marras­kuussa ammat­tio­sas­toille järjes­te­tään koulu­tuksia, joiden jälkeen osastoilta toivo­taan aloit­teita strate­gian sisällöiksi.

– Strate­giatyö on yhteisten pitkän aikavälin tavoit­teiden luomista, sanoo kehitys­asian­tun­tija Kirsi Törmänen Teolli­suus­liiton kehittämisyksiköstä.

Liiton nykyinen, vuosille 2018–2023 tehty strategia raken­net­tiin liitto­fuusion osana. Vuonna 2021 strate­giaa jäsen­net­tiin uudel­leen nosta­malla esiin neljä kulma­kiveä, joiden perus­talta myös seuraavaa vuosien 2023–2028 strate­giaa rakennetaan.

Kulma­kivet ovat työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­linen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja mahdollistajat.

Työmark­ki­na­toi­min­nassa on kyse oikeu­den­mu­kaisen ja hyvän työelämän turvaa­mi­sesta ja kehit­tä­mi­sestä. Järjes­töl­linen vahvuus tarkoittaa yhdessä tekemistä sekä läsnä­oloa paikal­li­sesti, alueel­li­sesti ja valtakunnallisesti.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sessa kyse on muun muassa keskus­te­lujen avaami­sesta ja työelämän uudis­ta­mi­sesta. Mahdol­lis­ta­jista puhut­taessa tarkoi­te­taan aktii­vi­suutta, osaamista, yhteis­työ­kykyä ja vakavaraisuutta.

Toiminta perustuu ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen perin­tei­siin arvoihin: jäsen­läh­töi­syy­teen, solidaa­ri­suu­teen, tasa-arvoon ja heikom­pien puolus­ta­mi­seen. Nämä arvot ovat lähtö­koh­tana myös uuden strate­gian kirjoittamisessa.

AMMATTIOSASTOJEN KÄDENJÄLKI NÄKYVIIN

Uuden strate­gian valmis­telu alkoi viral­li­sesti helmi­kuussa 2022, jolloin pohdit­tiin mahdol­lisia tulevaisuudenkuvia.

– Tulevai­suus­se­mi­naa­rissa luotiin skenaa­rioita keskus­te­lua­sia­kirjaa varten, Törmänen kertoo.

Keskus­te­lua­sia­kirja on pohja, jolta ammat­tio­sastot voivat käydä läpi strate­gian eri osa-alueita. Osastoille toimi­tet­ta­vassa asiakir­jassa kerro­taan strate­gisia suunta­vii­voja ja esite­tään kysymyksiä.

Keskus­te­lua­sia­kirjan sisällöt on valmis­teltu strate­gisten kulma­ki­vien mukai­sissa työryh­missä. Asiakirja hyväk­syt­tiin liiton valtuuston kevät­ko­kouk­sessa 2022.

Marras­kuussa ammat­tio­sas­toille järjes­te­tään uuden strate­gian valmis­te­lusta kertovat tilai­suudet liiton kaikilla toiminta-alueilla ympäri maata. Koulu­tuk­siin kutsu­taan edustajat kaikista osastoista. Jokai­sella toiminta-alueella järjes­te­tään paikan päällä pidet­tävä tilai­suus sekä video­ko­kous etäyhteyksillä.

– Koulu­tus­ti­lai­suuk­sien jälkeen ammat­tio­sastot pääsevät jättä­mään strate­gisia liitto­ko­kous­aloit­teita, Törmänen kertoo.

Aloit­teet on jätet­tävä 21.1.2023 mennessä. Aloit­teiden pohjalta kirjoi­te­taan strate­giae­sitys, joka annetaan touko­kuussa 2023 kokoon­tuvan liitto­ko­kouksen käsittelyyn.

– Ammat­tio­sas­tojen käden­jälki näkyy esityk­sessä, Törmänen kertoo.

Teolli­suus­liiton henki­lö­kunta käsit­telee strate­gia­työtä marras­kuun henkilöstöpäivillä.

– On tärkeää, että henki­lö­kunta sisäistää strate­gian, jotta puhutaan asioista yhtei­sellä äänellä, Törmänen sanoo.

JOKAINEN VOI VAIKUTTAA

Teolli­suus­liiton jäsenet pääsevät osallis­tu­maan strate­gian valmis­te­luun omien ammat­tio­sas­to­jensa kautta.

– Toivo­taan, että näitä asioita käsitel­lään ammat­tio­sas­tojen kokouk­sissa. On mielen­kiin­toista nähdä, nouseeko esiin jotain, mitä ei ole vielä huomattu, Törmänen sanoo.

Strate­gia­työhön pääsee mukaan myös asettu­malla ehdolle liitto­ko­kous­vaa­leissa tai liitty­mällä ehdok­kaan tukiryh­mään sekä äänestämällä.

– Vähintä mitä voi tehdä, on äänestää liitto­ko­kous­vaa­lissa, Törmänen sanoo.

Liitto­ko­kouk­sessa on kulma­ki­vien mukai­sesti neljä strate­gista valio­kuntaa. Liitto­ko­kous päättää strate­giasta, joka viedään käytän­töön mahdol­li­simman nopeasti.

Strate­gian tavoit­teet ohjaavat koko liiton toimintaa, mutta myös valmis­te­lu­vaihe on tärkeä. Yhdessä luotuihin tavoit­tei­siin on miele­kästä sitoutua.

– Prosessi on yhtä tärkeä kuin päämäärä, Törmänen sanoo.