Työssä
Ensin oli yksi jäsen, nyt yli kaksikymmentä – ”Päätimme tehdä asialle jotain”
Kun Ålands Skogsindustrierilla piti aloittaa neuvottelut yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta, yrityksessä oli tasan yksi liiton jäsen. ”Löimme viisaat päämme yhteen ja päätimme tehdä asialle jotain. Ja onnistuimmekin oikein hyvin”, kertoo pääluottamusmies Robert Koskinen.
Ahvenanmaan itsehallinto täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja maakunnan asukkaille on tarjottu kakkukahvit juhlan kunniaksi. Ahvenanmaalaisen mekaanisen metsäteollisuuden yrityksen Ålands Skogsindustrierin henkilöstön taukotiloissa on muitakin syitä juhlaan. Loppukeväästä yritys teki yrityskohtaisen työehtosopimuksen Teollisuusliiton kanssa.
Kaikki sai alkunsa syksyllä 2020, kun Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimuksista neuvottelemisen ja ilmoitti, että työehdot määriteltäisiin tulevaisuudessa yrityksissä.
– Tuli heti sellainen tunne, että meidän on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä. Meitä oli siinä aika monta kaveria, jotka olimme samaa mieltä, sanoo pääluottamusmies Robert Koskinen.
Tuli heti sellainen tunne, että meidän on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä.
Ålands Skogsindustrierillä on kuuden vuoden takaisen yritysfuusion jälkeen tuotantoa kahdessa laitoksessa. Tuotannossa työskentelee yhteensä noin 45 henkilöä. Tämän lisäksi yritys työllistää useita alihankkijoita, lähinnä metsureita ja kuljettajia.
Yritys ostaa raaka-ainetta paikallisilta metsänomistajilta ja tuottaa rakennuspuutavaraa paikallisiin tarpeisiin ja massapuuta sellutehtaille. Yhteistyö ruotsalaisen Billerud Korsnäsin kanssa on jatkunut vuosikymmeniä.
KUUNTELEMALLA PÄÄSEE PITKÄLLE
Mekaanisen metsäteollisuuden sopimustilanteen mennessä uusiksi oli Ålands Skogsindustrierilla tasan yksi Teollisuusliitoon järjestäytynyt työntekijä. Tällä hetkellä jäseniä on reilusti yli parikymmentä.
– Metsäteollisuuden ilmoituksen jälkeen alkoi johdon puolelta kuulua sellaista, että työehdot tulevaisuudessa olisivat ”suurin piirtein samanlaiset kuin aikaisemminkin”. Kyselin, että mitä tämä ”suurin piirtein” tarkalleen ottaen tarkoittaa. Otin asian esiin työkavereiden kanssa kahvipöydässä, ja siitä se sitten lähti.
Koskisen mukaan tärkeintä on muistaa kysyä ja kuunnella, kun ryhtyy juttelemaan liittoon kuulumattoman työntekijän kanssa, jolla usein saattaa olla melko ohuet tiedot ammattiliitoista.
– Mitä sinä ajattelet tästä? Mikä on sinulle tärkeää? Näin päästään alkuun. Jotkut luulevat ehkä, että liittoon kuuluminen tarkoittaa pelkkää lakkoilua, mutta eihän se niin ole. Parhaimmassa tapauksessa kyse on win-win-tilanteesta. Vertaan yleensä liiton jäsenyyttä autovakuutukseen, Koskinen sanoo.
LIITTOKONKARI HOITAA BIOKATTILAA
Vaikka järjestäytymisaste on Ahvenanmaalla pitkään ollut matala, on monella ahvenanmaalaisella kuitenkin kokemusta Ruotsissa työskentelemisestä. Länsinaapurissa onkin ay-liikkeellä kunniakas historia ja järjestäytymisaste teollisuusaloilla on perinteisesti ollut korkea. Jäsenyys kuuluu asiaan, kertoo 40 vuotta muun muassa metsäjätti Stora Ensolla Ruotsissa työskennellyt Peter Grundström. Hänen kokemuksistaan oli hyötyä järjestäytymistyössä, pääluottamusmies kertoo.
Ålands Skogsindustrier on paitsi metsäteollisuusyritys myös paikallinen energiayhtiö. Grundström työskentelee yrityksen viimeisimmän suurinvestoinnin, viime vuonna käyttöön otetun biokattilan käyttömestarina. Jo rakennusvaiheessa aktiivisesti mukana olleen Grundströmin vastuulla on, että kattilassa on koko ajan tarpeeksi polttoainetta.
Ålands Skogsindustrier tuottaa kattilassa lämpöä omiin tarpeisiin ja verkon kautta Maarianhaminan jälkeen Ahvenanmaan toiseksi suurimmalle taajama-alueelle Finströmin kuntaan.
Polttoaine koostuu kuoresta, hakkuutähteistä ja sahatavaraksi kelpaamattomasta puusta. Grundström ajaa pihalla erikoiskauhalla varustettua kuormuria ja hienontaa hakkuujätteen, minkä jälkeen se sekoitetaan sahanpuruun ennen kuin biokattilan polttoaine työnnetään katon alle. Sieltä matka jatkuu automaattisen syöttöjärjestelmän kautta kattilaan poltettavaksi.
– Kesäisin poltamme vain materiaalia, jota löytyy pihalta. Siitä saa vähemmän tehoja irti, mutta toisaalta se on ilmaista eikä jätettä tarvitse lähteä kuskaamaan minnekään. Vuositasolla siinä säästyy aika paljon rahaa, Grundström kertoo.
Lapset ja lapsenlapset saivat houkuteltua Grundströmin Ahvenanmaalle ja Skogsindustrierin palvelukseen. Ruotsalainen on viihtynyt saarilla hyvin. Työtahti on inhimillinen ja töitä saa tehdä itsenäisemmin.
Ahvenanmaa muistuttaa hyvällä tavalla monessa suhteessa 1980-luvun Ruotsia.
– Ahvenanmaa muistuttaa hyvällä tavalla monessa suhteessa 1980-luvun Ruotsia. Nykyään siellä on teollisuudessa hirveästi kaikenlaista työntekijöiden vahtimista. Firmojen johtoon on tuotu muilta aloilta porukkaa. Toimarina voi olla joku, joka suunnilleen ei tunnista puulastua, kun sellaisen näkee. Työntekijät saavat sitten kouluttaa pomoja koko ajan, Grundström sanoo.
Pihan toisella puolella työpajalla työskentelee Per Melin, joka aloitti työt firmassa 23 vuotta sitten. Väliin mahtuu muutamia vuosia taksiyrittäjänä, mutta terveysongelmat saivat Melinin palaamaan sahalle seisomatyöhön. Teollisuusliiton jäsen on tyytyväinen saavutetusta sopimuksesta ja siitä, että monet nuoremmatkin työntekijät ovat liittyneet liittoon.
– Se, että me työntekijät yhdessä oikeasti vaadimme työehtosopimusta, on varmasti toiminut jonkinlaisena herätyskellona johtoportaassa, Melin toteaa.
MYRSKYT, TAUDIT, SOTA JA HYÖNTEISET
Ensimmäisen koronakevään kotiremonttibuumin aikana ”asiakkaat seisoivat jonossa ja ostivat heti kaiken, kun tavaraa saatiin kuivaamosta ulos”, Koskinen kertoo. Tämä olikin tervetullutta, koska koko vuosi 2019 oli metsissä painettu hommia hiki hatussa Alfridan takia.
Mantereella paremmin Aapeli-myrskynä tunnettu monen päivän hirmumyräkkä aiheutti huomattavat tuhot Ahvenanmaalla uutenavuotena 2019. Raivaustyöt jatkuivat puolitoista vuotta, ja monin paikoin tuhoutunut puu kelpasi vain selluksi.
Tällä hetkellä tummina pilvinä taivaalla näyttäytyvät Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nouseva inflaatio. Valtavien maailmanlaajuisten poliittisten kehityskulkujen rinnalla huolta aiheuttaa myös pieni eläinkunnan edustaja.
Suurmyrskyn jäljiltä on kaarnakuoriaisesta tullut varsinainen murheenkryyni. Kaarnakuoriainen syö mielellään tuoretta puuta, rakentaa tunneleita runkoon ja pidemmän päälle tuhoaa puun.
– Rehellisesti sanoen tämä saattaa näkyä tilauspuolella tulevina vuosina. Aiheesta puhutaan melko vähän, ja se ei yleensä tarkoita hyvää, kun Ahvenanmaalla jostakin vaietaan. Tätäkin ajatellen on hyvä, että meillä on nyt liitto turvaamassa selustamme, Koskinen sanoo.
POIS ME JA NE ‑AJATTELUSTA
Ålands Skogsindustrieriella on toinen tuotantolaitos parinkymmenen kilometrin päässä Önningebyssä. Pienemmän yksikön tulevaisuus on ollut vaakalaudalla pariinkin otteeseen. Sahalla ja höyläämössä työskentelee tällä hetkellä seitsemän tuotantotyöntekijää. Ålands Skogsindustrierin myynti yksityisasiakkaille on myös keskitetty sinne.
Varaluottamusmies Robin Wikström on työn touhussa höyläämöllä.
– Pyrimme eroon me ja ne ‑ajattelusta, mutta kieltämättä sitä esiintyy vielä jonkin verran, vaikka olemme olleet samaa firmaa jo kuusi vuotta. Työnantajan puolelta olisi tiedottamisessa hieman parannettavaa. Yhteys (pääluottamusmies) Robertin ja minun välilläni toimii kuitenkin hyvin, Wikström sanoo.
Luottamusmiehet haluavat osoittaa kiitoksensa kaikille, jotka ovat heitä auttaneet koko sopimusprosessin aikana.
– Kiitokset kaikesta avusta Teollisuusliiton Magnus Salmelalle, Petteri Männistölle ja Eero Juhoselle, Pron Tero Puutiolle ja myös SAK:n ja liittojen yhdyshenkilölle Ahvenanmaalla, Elin Sundbackille.
ÅLANDS SKOGSINDUSTRIER AB
PERUSTETTU 1972
KOTIPAIKKA Godby ja Önningeby, Ahvenanmaa
TUOTANTO Puuta ja puutuotteita selluloosa- ja bioteollisuudelle
HENKILÖSTÖ Noin 45
LIIKEVAIHTO 17,2 miljoonaa euroa (2021)
