Pelko hiljen­tää hyväk­si­käy­te­tyt ulko­maa­lai­set työntekijät

– Voidaan puhua liike­toi­min­ta­mal­lista, joka perus­tuu talou­del­li­sen hyödyn tavoit­te­luun työn­te­ki­jöi­den kustan­nuk­sella. Kiinni jäämi­sen riski on pieni, keinot puut­tua asiaan vähäi­set ja sank­tiot hyvin pienet.

SAK:n, nyt myös nuorille tarkoi­te­tun, puhe­lin- ja sähkö­pos­ti­pal­ve­lun työsuh­de­neu­voja Maaret Pulliai­nen tuntee työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön kaikki tyypil­li­set ilme­ne­mis­muo­dot Suomessa, samoin hyväk­si­käy­te­tyt. Viime vuonna palve­lussa neuvot­tiin 417 yhtey­de­not­ta­jaa. Pulliai­nen toteaa, että usein kyseessä on kuiten­kin isom­man työn­te­ki­jä­jou­kon edus­mies tai ‑nainen.

– Maahan muut­ta­nut, SAK:laisella alalla työs­ken­te­levä, liit­toon kuulu­ma­ton henkilö. Kolmen kärkenä on majoi­tus- ja ravin­tola-ala, kiin­teis­tö­pal­velu ja talon­ra­ken­nus. Viime vuonna yhtey­den­ot­to­jen kärkia­loi­hin nousi myös maaseutuelinkeinot.

– Ykkö­sai­heena on aina sama: palk­kaan liit­ty­vät epäsel­vyy­det, Pulliai­nen toteaa.

Parhaim­massa tapauk­sessa kyse­lijä tiedus­te­lee ennen työso­pi­muk­sen alle­kir­joi­tusta, mikä on oikea palk­kaus. Mutta yleensä kyse­li­jän kerto­muk­sesta paljas­tuu, että kyseessä on selvä alipalk­kaus, varsin­kin ylipit­kiin päiviin verrat­tuna, kaikki lisät ovat maksa­matta, loma­kor­vauk­sia ei ole…

– Ihan ääri­lai­dassa palk­kaa ei sitten ole maksettu lain­kaan tai palkka kyllä makse­taan, mutta työn­tekijä pako­te­taan maksa­maan siitä osa takai­sin työnantajalle.

OLESKELULUPA – KIRISTYSKEINO

– Riip­pu­vuus oles­ke­lu­lu­vasta on hyväk­si­käy­tön keskei­nen tekijä. Työn­tekijä pelkää sen menet­tä­mistä, Pulliai­nen toteaa.

EU:n ulko­puo­lelta saapu­van työn­tekijän työpe­rus­tei­nen oles­ke­lu­lupa on kiinni siitä, että hänellä on työpaikka. Tämä voi johtaa työn­tekijän hyväk­sy­mään melkein millai­sen palkan, työolot tai majoi­tuk­sen tahansa.

Aiem­min työn ja samalla oles­ke­lu­lu­van menet­tä­mi­nen on voinut merkitä maasta karkot­ta­mista. Pulliai­nen iloit­see siitä, että ulko­maa­lais­laki muut­tui viime vuoden loka­kuun alusta. Nyt työnan­ta­jan ja merkit­tä­vän laimin­lyön­nin uhriksi joutu­nut henkilö voi hakea jatko­lu­paa tai todis­tusta laajen­ne­tusta työn­teko-oikeu­desta. Näin hän voi saada vuoden jatkon oles­ke­lu­lu­paan uuden työn etsi­mi­seksi, ilman ammat­tia­la­ra­joi­tusta. Työsuh­de­neu­voja toteaa, että vielä ei ole kuiten­kaan tietoa, pureeko uudis­tus käytän­nössä hyväksikäyttöön.

Riip­pu­vuus oles­ke­lu­lu­vasta on hyväk­si­käy­tön keskei­nen tekijä.

Työsuh­de­neu­voja pitää ensiar­voi­sen tärkeänä sitä, että niin ulko­maa­lais­lain muutok­sesta kuin kaikesta muus­ta­kin tiedotetaan.

– Niin sano­tuista pehmeistä keinoista pidän hyvin tärkeänä tietoi­suu­den lisää­mistä työn­tekijän oikeuk­sista niin työn­te­ki­jöille kuin työnan­ta­jille, useilla kielillä.

Teol­li­suus­lii­ton ja muiden ammat­ti­liit­to­jen tuella SAK on perus­ta­nut Työelä­män peli­sään­nöt ‑nimi­sen neuvon­ta­si­vus­ton. Siellä on 20:llä eri kielellä perus­asiat suoma­lai­sen työelä­män oikeuk­sista ja velvol­li­suuk­sista. Kapu­la­kieltä on kirjoi­tet­taessa kaihdettu.

Tiedot­ta­mi­sen ohella Pulliai­nen kaipaa viran­omais­ten entistä tiiviim­pää, keski­näistä yhtey­den­pi­toa, samoin aidosti ehkäi­se­vään vaiku­tuk­seen yltä­viä sank­tioita hyväk­si­käyt­töä harjoit­ta­ville työnan­ta­jille. Niin, ja tieten­kin työsuh­de­neu­voja kehot­taa jokaista liit­ty­mään liittoon!

”Vaarana on myös vaka­vam­pien hyväk­si­käy­tön muoto­jen yleistyminen”

”On tärkeää olla sensi­tii­vi­nen pien­ten väärin­käy­tös­ten norma­li­soi­tu­mi­selle esimer­kiksi työai­koi­hin, palkan­mak­suun tai työoloi­hin liit­tyen. Pienet, mutta syste­maat­ti­set puut­teet saat­ta­vat jäädä ilman viran­omais­ten huomiota tai tarpeel­li­sia sank­tioita, mikäli vain vaka­vam­pia tapauk­sia tutki­taan… vaarana on myös vaka­vam­pien muoto­jen lisään­ty­mi­nen näiden pohjalta.”

Näin tode­taan työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön tuoreessa rapor­tissa työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön ehkäi­systä. Ihmis­kau­pan uhrien autta­mi­seen Suomea velvoit­taa euroop­pa­lai­nen lain­sää­däntö, mutta hyväk­si­käyttö on jatkumo. Jotta voidaan estää työn­te­ki­jöi­den joutu­mi­nen suora­nai­sen ihmis­kau­pan, orja­työn ja kiskon­nan­ta­pai­sen työsyr­jin­nän uhreiksi, pitää puut­tua jo vähäi­sem­piin rikkeisiin.

– Viran­omai­set, järjes­töt ja liitot puhu­vat nyt asiasta, mikä on hyvä. Nyt tuntuu, että asia on otettu vaka­vasti ja siihen puutu­taan, toteaa Anna-Greta Pekka­ri­nen.

Pekka­ri­nen työs­ken­te­lee tutki­jana Euroo­pan Krimi­naa­li­po­li­tii­kan Insti­tuu­tissa Heunissa Helsin­gissä. Hän muis­tut­taa, että asia on huomioitu halli­tus­oh­jel­massa ja että työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riössä on käyn­nissä useam­pi­kin selvi­tys hyväk­si­käy­tön ehkäi­syn keinoista, muun muassa joukkokanneoikeudesta.

Edellä mainit­tuun raport­tiin haas­ta­tel­lut viran­omai­set nosti­vat hyväk­si­käy­tön ehkäi­syn keinoista kärkeen työnan­ta­jille koitu­vien sank­tioi­den koven­ta­mi­sen. Pekka­ri­selle tämä ei ole yllätys.

– Hyväk­si­käy­tön paljas­tu­mi­nen ei todel­la­kaan ole ollut aina hyvä asia työn­te­ki­jälle. Hänet on ehkä karko­tettu. Työnan­taja on sen sijaan joutu­nut maksa­maan vain ne palkat, jotka hänen olisi kuulu­nut maksaa joka tapauk­sessa. Ja sakko työnan­ta­jalle on niin pieni, että se on riski, joka kannat­taa ottaa.

Hyväk­si­käy­tön paljas­tu­mi­nen ei todel­la­kaan ole ollut aina hyvä asia työn­te­ki­jälle. Hänet on ehkä karkotettu.

Hyväk­si­käy­tön ehkäi­syn ratkai­sui­hin ei ole mitään yhtä maagista keinoa, Pekka­ri­nen luon­neh­tii. Eikä kannat­taisi lait­taa pauk­kuja koto­pe­räi­sen, suoma­lai­sen pyörän keksi­mi­seen – kannat­taa kopioida jo valmiit, hyvät pyörät muualta Euroopasta.

– Isoon-Britan­ni­aan ja Norjaan on perus­tettu alueel­li­sesti toimi­via, ihmis­kau­pan ja hyväk­si­käy­tön vastai­sia yksik­köjä. Niissä poliisi, verot­taja, työsuo­je­lu­vi­ran­omai­nen ja järjes­töt toimi­vat yhdessä. Koke­muk­set ovat hyvät.

Täällä Suomessa esimer­kiksi alue­hal­lin­to­vi­ras­to­jen työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jat, polii­sit, ammat­ti­lii­tot tai TE-toimis­tot saavat kyllä tietoa hyväk­si­käyt­tö­ta­pauk­sista. Mutta hyväk­si­käy­tön paljas­tu­mi­nen ja tietoi­hin reagoi­mi­nen ei ole syste­maat­tista. Vielä tarvi­taan koulu­tusta hyväk­si­käy­tön tunnis­ta­mi­seen. Tieto­re­kis­te­rit pitäisi saada tai avata keskus­te­le­maan keske­nään. Eikä tiedon­kulku enää saisi olla kiinni siitä, että joku sattuu tunte­maan henki­lö­koh­tai­sesti jonkun jossain.

– Minusta ammat­ti­lii­toille ja kansa­lais­jär­jes­töille pitäisi madal­taa kynnystä jakaa vihje­tie­toja tai tuoda heidät ihan fyysi­sesti yhteen viran­omais­ten kanssa, jotta tieto liik­kuisi. Nyt eri toimi­joilla voi olla paljon tietoa samoista tapauksista.

Pekka­ri­sen mielestä Suomeen kannat­taisi tuoda belgia­lai­nen käytäntö, jossa työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jilla olisi isom­mat valtuu­det tarkas­tuk­sis­saan samoin kuin oikeus vaatia työnan­ta­jaa maksa­maan palk­ka­räs­tit työn­te­ki­jöille. Tutkija toisi myös Viron työrii­ta­ko­mi­tean tyyp­pi­sen toimin­nan Suomeen, mikä oikeut­taisi työn­tekijän saamaan palk­ka­räs­tinsä nopeasti. Nythän esimer­kiksi koti­maa­hansa palan­nut työn­tekijä ei usein näe sent­tiä­kään hänelle kuulu­vasta palkasta, sillä mahdol­li­nen oikeus­pro­sessi on Suomessa niin pitkä ja raskas.

YRITYKSET VOIVAT VAIKUTTAA

Heuni on laati­nut useita oppaita yrityk­sille siitä, miten ne voivat estää hyväk­si­käy­tön omassa toimin­nas­saan. Alihan­kin­ta­ket­jun voi katkaista jo ensi­lenk­kei­hin ja kirjata sank­tioita sopimuksiin.

– Ketju­tuk­sen yritys pystyy päät­tä­mään täysin itse. Mitä pohjalle, sille viimei­sen aliu­ra­koit­si­jan työn­te­ki­jälle, voi enää tihkua, jos ketju on pitkä? Yritys voi suorit­taa tarkas­tuk­sia työmaille ja kirjoit­taa sopi­muk­siin kovat rangais­tuk­set, jos rikkeitä ilmenee.

Norjassa niin sano­tussa Oslon mallissa urakoi­den ketju­tus­ten pituutta on rajoi­tettu. Tätä Pekka­ri­nen pitää hyvänä käytän­tönä. Tutkija muis­tut­taa myös siitä, että yritys­ten kannat­taa toimia jo enna­kolta. Kun hyväk­si­käyttö paljas­tuu, maine­haitta on iso.

– Jos alihan­kin­ta­ketju on pitkä, voi alihank­ki­joi­den liike­toi­minta perus­tua jopa täyteen huijauk­seen. Lähe­te­tyillä työn­te­ki­jöillä voi olla väärät henki­löl­li­syy­det tai tekais­tut pätevyystodistukset.

Ammat­ti­liit­to­jen olisi todella hyödyl­listä palkata henki­löitä, jotka osaa­vat maahan­muut­ta­jien ylei­sim­min puhu­mia kieliä.

Pekka­ri­nen ei ole valmis luot­ta­maan vain yritys­ten hyvän­tah­toi­suu­teen. Hän muis­tut­taa, että yritys­ten perim­mäi­nen tavoite on voiton teke­mi­nen, ja kilpai­lu­tuk­sissa jahdattu halvin hinta houkut­taa ummis­ta­maan silmiä.

– Tarvi­taan koko­nais­pa­ketti. Tarvi­taan viran­omais­toi­min­taa. Tarvi­taan kannus­ti­mia eli kunnon sank­tioita väärin­käy­tök­sistä. Tarvi­taan myös työn­te­ki­jä­läh­töistä toimin­taa, eli ammat­ti­liit­toja. Ammat­ti­liit­to­jen olisi todella hyödyl­listä palkata henki­löitä, jotka osaa­vat maahan­muut­ta­jien ylei­sim­min puhu­mia kieliä. He osaa­vat olla kult­tuu­ri­tulk­keja, ja hyväk­si­käy­tön tapauk­sessa työn­te­ki­jöi­den on helpompi tuntea heihin luottamusta.

”EI SE YLEENSÄ OLEKAAN TOTTA”

– Työnan­ta­jien olisi syytä herätä. Jos jotain palve­lua tarjo­taan niin halvalla, että siitä ajat­te­lee ”Ei voi olla totta!”, ei se yleensä olekaan totta.

Näin voi Riikka Vasa­man mielestä häly­tys­kello kilah­taa, kun kyseessä on työvoi­man laiton väli­tys ja rekry­toin­ti­palk­kiot. Vasama on Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­asian­tun­tija vastuul­laan maaseu­tue­lin­kei­not, turkis­tuo­tan­toala, puutarha-ala, viher- ja ympäristörakentamisala.

Vasama alle­vii­vaa, että ammat­ti­liit­to­jen ja työnan­ta­ja­liit­to­jen yhteis­työllä pysty­tään estä­mään hyväk­si­käyt­töä. Tärkeässä roolissa on yhtei­sistä peli­sään­nöistä tiedot­ta­mi­nen niin työn­te­ki­jöille kuin työnan­ta­jille. Työeh­to­so­pi­mus­ten noudat­ta­mi­nen on myös rehel­li­sesti toimi­vien työnan­ta­jien etu. Hyvä esimerkki on yhdessä julkaistu, viidellä eri kielellä löytyvä maata­lou­den kausi­työ­läis­ten työehto-opas.

– Eikö kukaan huomannut?

Tätä Vasama miet­tii tapaus Närpiöstä. Vaikka siellä paljas­tu­nei­den hyväk­si­käyt­tö­epäi­ly­jen tutkinta onkin vielä kesken, voi Vasama varmuu­della todeta, että työn­vä­li­tys­palk­kioi­den laitonta kerää­mistä tapah­tuu muual­la­kin kuin Närpiössä. Liigat eivät toimi vain ulko­mailla, Vasama alleviivaa.

Muiden haas­ta­tel­ta­vien tavoin Vasama toivoo tiiviim­pää ja syste­maat­ti­sem­paan yhteis­työtä sekä viran­omais­ten kesken että viran­omais­ten ja ammat­ti­liit­to­jen kesken. Lain­sää­dän­nön hän näkee jo nytkäh­tä­neen parem­paan suun­taan. Mutta ulko­maa­lais­lain uudis­tus jäi hänestä aina­kin yhdessä pykä­lässä vajaaksi. Vasama näkee kuuden kuukau­den rekry­toin­ti­kiel­lon esto­vai­ku­tuk­sel­taan liian lyhyenä sille työnan­ta­jalle, joka jää kiinni EU:n ulko­puo­lelta tule­vien työn­te­ki­jöi­den työpe­räi­sestä hyväksikäytöstä.

Vasama toivoo, että lain­sää­dän­nön muut­ta­mi­sessa kuun­nel­tai­siin edel­leen ammat­ti­liit­to­jen asian­tun­te­musta. Nyt hän pelkää, että työlu­pien myön­tä­mi­sen uudis­ta­mi­sai­keet jättä­vät työn­te­ki­jät ja heidän oikeu­tensa nopeut­ta­mis­ta­voit­teen jalkoi­hin. Millä perus­teilla ja millä tiedoilla maahan­muut­to­vi­ras­tolle laadi­taan ”hyvien” työnan­ta­jien lista?

OLKAAMME SILMINÄ JA KORVINA

– Ei ole sen tärkeäm­pää roolia kuin olla siellä työpai­kalla silminä ja korvina, kuun­nella ja katsella herkillä, mitä tapah­tuu, Vasama sanoo puoles­taan liiton jäse­nistä ja luottamusmiehistä.

Aina voi ottaa yhteyttä alue­hal­lin­to­vi­ras­ton työsuo­je­luun tai omaan liit­toon, jos epäily hyväk­si­käy­töstä herää. Vasama mainit­see, että hänelle on kerrottu jopa samalla paik­ka­kun­nalla asuvista, aivan toisen alan työn­te­ki­jöistä, epäi­lyn synnyttyä.

Jokai­sella meistä on mahdol­li­suus luoda yhteys siihen ulko­maa­lai­seen työka­ve­riin, tulla tutuksi, voit­taa luot­ta­mus ja olla lopulta osana sitä työyh­tei­sön verkos­toa, joka estää hyväk­si­käy­tön, Vasama uskoo.

– Mene rohkeasti jutte­le­maan. Sinua voi jännit­tää, mutta sitä ulko­maa­laista jännit­tää takuulla vielä enemmän.