Pelko hiljentää hyväksikäytetyt ulkomaalaiset työntekijät

– Voidaan puhua liiketoimintamallista, joka perustuu taloudellisen hyödyn tavoitteluun työntekijöiden kustannuksella. Kiinni jäämisen riski on pieni, keinot puuttua asiaan vähäiset ja sanktiot hyvin pienet.

SAK:n, nyt myös nuorille tarkoitetun, puhelin- ja sähköpostipalvelun työsuhdeneuvoja Maaret Pulliainen tuntee työperäisen hyväksikäytön kaikki tyypilliset ilmenemismuodot Suomessa, samoin hyväksikäytetyt. Viime vuonna palvelussa neuvottiin 417 yhteydenottajaa. Pulliainen toteaa, että usein kyseessä on kuitenkin isomman työntekijäjoukon edusmies tai -nainen.

– Maahan muuttanut, SAK:laisella alalla työskentelevä, liittoon kuulumaton henkilö. Kolmen kärkenä on majoitus- ja ravintola-ala, kiinteistöpalvelu ja talonrakennus. Viime vuonna yhteydenottojen kärkialoihin nousi myös maaseutuelinkeinot.

– Ykkösaiheena on aina sama: palkkaan liittyvät epäselvyydet, Pulliainen toteaa.

Parhaimmassa tapauksessa kyselijä tiedustelee ennen työsopimuksen allekirjoitusta, mikä on oikea palkkaus. Mutta yleensä kyselijän kertomuksesta paljastuu, että kyseessä on selvä alipalkkaus, varsinkin ylipitkiin päiviin verrattuna, kaikki lisät ovat maksamatta, lomakorvauksia ei ole…

– Ihan äärilaidassa palkkaa ei sitten ole maksettu lainkaan tai palkka kyllä maksetaan, mutta työntekijä pakotetaan maksamaan siitä osa takaisin työnantajalle.

OLESKELULUPA – KIRISTYSKEINO

– Riippuvuus oleskeluluvasta on hyväksikäytön keskeinen tekijä. Työntekijä pelkää sen menettämistä, Pulliainen toteaa.

EU:n ulkopuolelta saapuvan työntekijän työperusteinen oleskelulupa on kiinni siitä, että hänellä on työpaikka. Tämä voi johtaa työntekijän hyväksymään melkein millaisen palkan, työolot tai majoituksen tahansa.

Aiemmin työn ja samalla oleskeluluvan menettäminen on voinut merkitä maasta karkottamista. Pulliainen iloitsee siitä, että ulkomaalaislaki muuttui viime vuoden lokakuun alusta. Nyt työnantajan ja merkittävän laiminlyönnin uhriksi joutunut henkilö voi hakea jatkolupaa tai todistusta laajennetusta työnteko-oikeudesta. Näin hän voi saada vuoden jatkon oleskelulupaan uuden työn etsimiseksi, ilman ammattialarajoitusta. Työsuhdeneuvoja toteaa, että vielä ei ole kuitenkaan tietoa, pureeko uudistus käytännössä hyväksikäyttöön.

Riippuvuus oleskeluluvasta on hyväksikäytön keskeinen tekijä.

Työsuhdeneuvoja pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että niin ulkomaalaislain muutoksesta kuin kaikesta muustakin tiedotetaan.

– Niin sanotuista pehmeistä keinoista pidän hyvin tärkeänä tietoisuuden lisäämistä työntekijän oikeuksista niin työntekijöille kuin työnantajille, useilla kielillä.

Teollisuusliiton ja muiden ammattiliittojen tuella SAK on perustanut Työelämän pelisäännöt -nimisen neuvontasivuston. Siellä on 20:llä eri kielellä perusasiat suomalaisen työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista. Kapulakieltä on kirjoitettaessa kaihdettu.

Tiedottamisen ohella Pulliainen kaipaa viranomaisten entistä tiiviimpää, keskinäistä yhteydenpitoa, samoin aidosti ehkäisevään vaikutukseen yltäviä sanktioita hyväksikäyttöä harjoittaville työnantajille. Niin, ja tietenkin työsuhdeneuvoja kehottaa jokaista liittymään liittoon!

”Vaarana on myös vakavampien hyväksikäytön muotojen yleistyminen”

”On tärkeää olla sensitiivinen pienten väärinkäytösten normalisoitumiselle esimerkiksi työaikoihin, palkanmaksuun tai työoloihin liittyen. Pienet, mutta systemaattiset puutteet saattavat jäädä ilman viranomaisten huomiota tai tarpeellisia sanktioita, mikäli vain vakavampia tapauksia tutkitaan… vaarana on myös vakavampien muotojen lisääntyminen näiden pohjalta.”

Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa työperäisen hyväksikäytön ehkäisystä. Ihmiskaupan uhrien auttamiseen Suomea velvoittaa eurooppalainen lainsäädäntö, mutta hyväksikäyttö on jatkumo. Jotta voidaan estää työntekijöiden joutuminen suoranaisen ihmiskaupan, orjatyön ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän uhreiksi, pitää puuttua jo vähäisempiin rikkeisiin.

– Viranomaiset, järjestöt ja liitot puhuvat nyt asiasta, mikä on hyvä. Nyt tuntuu, että asia on otettu vakavasti ja siihen puututaan, toteaa Anna-Greta Pekkarinen.

Pekkarinen työskentelee tutkijana Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutissa Heunissa Helsingissä. Hän muistuttaa, että asia on huomioitu hallitusohjelmassa ja että työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä useampikin selvitys hyväksikäytön ehkäisyn keinoista, muun muassa joukkokanneoikeudesta.

Edellä mainittuun raporttiin haastatellut viranomaiset nostivat hyväksikäytön ehkäisyn keinoista kärkeen työnantajille koituvien sanktioiden koventamisen. Pekkariselle tämä ei ole yllätys.

– Hyväksikäytön paljastuminen ei todellakaan ole ollut aina hyvä asia työntekijälle. Hänet on ehkä karkotettu. Työnantaja on sen sijaan joutunut maksamaan vain ne palkat, jotka hänen olisi kuulunut maksaa joka tapauksessa. Ja sakko työnantajalle on niin pieni, että se on riski, joka kannattaa ottaa.

Hyväksikäytön paljastuminen ei todellakaan ole ollut aina hyvä asia työntekijälle. Hänet on ehkä karkotettu.

Hyväksikäytön ehkäisyn ratkaisuihin ei ole mitään yhtä maagista keinoa, Pekkarinen luonnehtii. Eikä kannattaisi laittaa paukkuja kotoperäisen, suomalaisen pyörän keksimiseen – kannattaa kopioida jo valmiit, hyvät pyörät muualta Euroopasta.

– Isoon-Britanniaan ja Norjaan on perustettu alueellisesti toimivia, ihmiskaupan ja hyväksikäytön vastaisia yksikköjä. Niissä poliisi, verottaja, työsuojeluviranomainen ja järjestöt toimivat yhdessä. Kokemukset ovat hyvät.

Täällä Suomessa esimerkiksi aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat, poliisit, ammattiliitot tai TE-toimistot saavat kyllä tietoa hyväksikäyttötapauksista. Mutta hyväksikäytön paljastuminen ja tietoihin reagoiminen ei ole systemaattista. Vielä tarvitaan koulutusta hyväksikäytön tunnistamiseen. Tietorekisterit pitäisi saada tai avata keskustelemaan keskenään. Eikä tiedonkulku enää saisi olla kiinni siitä, että joku sattuu tuntemaan henkilökohtaisesti jonkun jossain.

– Minusta ammattiliitoille ja kansalaisjärjestöille pitäisi madaltaa kynnystä jakaa vihjetietoja tai tuoda heidät ihan fyysisesti yhteen viranomaisten kanssa, jotta tieto liikkuisi. Nyt eri toimijoilla voi olla paljon tietoa samoista tapauksista.

Pekkarisen mielestä Suomeen kannattaisi tuoda belgialainen käytäntö, jossa työsuojelutarkastajilla olisi isommat valtuudet tarkastuksissaan samoin kuin oikeus vaatia työnantajaa maksamaan palkkarästit työntekijöille. Tutkija toisi myös Viron työriitakomitean tyyppisen toiminnan Suomeen, mikä oikeuttaisi työntekijän saamaan palkkarästinsä nopeasti. Nythän esimerkiksi kotimaahansa palannut työntekijä ei usein näe senttiäkään hänelle kuuluvasta palkasta, sillä mahdollinen oikeusprosessi on Suomessa niin pitkä ja raskas.

YRITYKSET VOIVAT VAIKUTTAA

Heuni on laatinut useita oppaita yrityksille siitä, miten ne voivat estää hyväksikäytön omassa toiminnassaan. Alihankintaketjun voi katkaista jo ensilenkkeihin ja kirjata sanktioita sopimuksiin.

– Ketjutuksen yritys pystyy päättämään täysin itse. Mitä pohjalle, sille viimeisen aliurakoitsijan työntekijälle, voi enää tihkua, jos ketju on pitkä? Yritys voi suorittaa tarkastuksia työmaille ja kirjoittaa sopimuksiin kovat rangaistukset, jos rikkeitä ilmenee.

Norjassa niin sanotussa Oslon mallissa urakoiden ketjutusten pituutta on rajoitettu. Tätä Pekkarinen pitää hyvänä käytäntönä. Tutkija muistuttaa myös siitä, että yritysten kannattaa toimia jo ennakolta. Kun hyväksikäyttö paljastuu, mainehaitta on iso.

– Jos alihankintaketju on pitkä, voi alihankkijoiden liiketoiminta perustua jopa täyteen huijaukseen. Lähetetyillä työntekijöillä voi olla väärät henkilöllisyydet tai tekaistut pätevyystodistukset.

Ammattiliittojen olisi todella hyödyllistä palkata henkilöitä, jotka osaavat maahanmuuttajien yleisimmin puhumia kieliä.

Pekkarinen ei ole valmis luottamaan vain yritysten hyväntahtoisuuteen. Hän muistuttaa, että yritysten perimmäinen tavoite on voiton tekeminen, ja kilpailutuksissa jahdattu halvin hinta houkuttaa ummistamaan silmiä.

– Tarvitaan kokonaispaketti. Tarvitaan viranomaistoimintaa. Tarvitaan kannustimia eli kunnon sanktioita väärinkäytöksistä. Tarvitaan myös työntekijälähtöistä toimintaa, eli ammattiliittoja. Ammattiliittojen olisi todella hyödyllistä palkata henkilöitä, jotka osaavat maahanmuuttajien yleisimmin puhumia kieliä. He osaavat olla kulttuuritulkkeja, ja hyväksikäytön tapauksessa työntekijöiden on helpompi tuntea heihin luottamusta.

”EI SE YLEENSÄ OLEKAAN TOTTA”

– Työnantajien olisi syytä herätä. Jos jotain palvelua tarjotaan niin halvalla, että siitä ajattelee ”Ei voi olla totta!”, ei se yleensä olekaan totta.

Näin voi Riikka Vasaman mielestä hälytyskello kilahtaa, kun kyseessä on työvoiman laiton välitys ja rekrytointipalkkiot. Vasama on Teollisuusliiton sopimusasiantuntija vastuullaan maaseutuelinkeinot, turkistuotantoala, puutarha-ala, viher- ja ympäristörakentamisala.

Vasama alleviivaa, että ammattiliittojen ja työnantajaliittojen yhteistyöllä pystytään estämään hyväksikäyttöä. Tärkeässä roolissa on yhteisistä pelisäännöistä tiedottaminen niin työntekijöille kuin työnantajille. Työehtosopimusten noudattaminen on myös rehellisesti toimivien työnantajien etu. Hyvä esimerkki on yhdessä julkaistu, viidellä eri kielellä löytyvä maatalouden kausityöläisten työehto-opas.

– Eikö kukaan huomannut?

Tätä Vasama miettii tapaus Närpiöstä. Vaikka siellä paljastuneiden hyväksikäyttöepäilyjen tutkinta onkin vielä kesken, voi Vasama varmuudella todeta, että työnvälityspalkkioiden laitonta keräämistä tapahtuu muuallakin kuin Närpiössä. Liigat eivät toimi vain ulkomailla, Vasama alleviivaa.

Muiden haastateltavien tavoin Vasama toivoo tiiviimpää ja systemaattisempaan yhteistyötä sekä viranomaisten kesken että viranomaisten ja ammattiliittojen kesken. Lainsäädännön hän näkee jo nytkähtäneen parempaan suuntaan. Mutta ulkomaalaislain uudistus jäi hänestä ainakin yhdessä pykälässä vajaaksi. Vasama näkee kuuden kuukauden rekrytointikiellon estovaikutukseltaan liian lyhyenä sille työnantajalle, joka jää kiinni EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työperäisestä hyväksikäytöstä.

Vasama toivoo, että lainsäädännön muuttamisessa kuunneltaisiin edelleen ammattiliittojen asiantuntemusta. Nyt hän pelkää, että työlupien myöntämisen uudistamisaikeet jättävät työntekijät ja heidän oikeutensa nopeuttamistavoitteen jalkoihin. Millä perusteilla ja millä tiedoilla maahanmuuttovirastolle laaditaan ”hyvien” työnantajien lista?

OLKAAMME SILMINÄ JA KORVINA

– Ei ole sen tärkeämpää roolia kuin olla siellä työpaikalla silminä ja korvina, kuunnella ja katsella herkillä, mitä tapahtuu, Vasama sanoo puolestaan liiton jäsenistä ja luottamusmiehistä.

Aina voi ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluun tai omaan liittoon, jos epäily hyväksikäytöstä herää. Vasama mainitsee, että hänelle on kerrottu jopa samalla paikkakunnalla asuvista, aivan toisen alan työntekijöistä, epäilyn synnyttyä.

Jokaisella meistä on mahdollisuus luoda yhteys siihen ulkomaalaiseen työkaveriin, tulla tutuksi, voittaa luottamus ja olla lopulta osana sitä työyhteisön verkostoa, joka estää hyväksikäytön, Vasama uskoo.

– Mene rohkeasti juttelemaan. Sinua voi jännittää, mutta sitä ulkomaalaista jännittää takuulla vielä enemmän.