Sakari Lähde­mäki: Muuttiko korona raken­teita pysyvästi?

Muuttiko korona­pan­demia eri tuotteiden ja palve­luiden kysyntää pysyvästi ja saiko se länsi­maiset yritykset hankki­maan välituot­teita lähempää varmis­taak­seen näiden saata­vuuden? Lisää­vätkö länsi­maiset yritykset tuotan­toaan niiden tuotteiden osalta, joista on nyt pulaa?

Kaikki nämä kysymykset ovat aiheel­lisia, kun mieti­tään miten talou­del­listen toimi­joiden pitäisi uudel­lee­nor­ga­ni­soida toimin­taansa. Selviä vastauksia ei kuiten­kaan ole. Asiaa voidaan lähestyä jakamalla pande­mian aiheut­tamat muutokset pysyviin ja ohime­ne­viin muutoksiin.

Näyttäisi siltä, että etäko­koukset ja etätyö ovat jatkos­sakin yleisiä niillä toimia­loilla, joissa se on mahdol­lista. Näin ollen, vaikka lomalennot palau­tui­sivat, saattaa työhön liittyvä matkus­telu vähentyä. Tästä syystä pande­mian aikana kohonnut elekt­ro­niikan kysyntä pysynee korkealla tasolla myös tulevai­suu­dessa. Työmat­ka­lii­kenne ei välttä­mättä palaudu aiemmalle tasolle, millä voi olla vaiku­tusta liiken­ne­ka­luston kysyntään.

Kesällä 2020 pande­mian ensim­mäisen aallon jälkeen näytti siltä, että niin sanot­tujen välituot­teiden (muiden hyödyk­keiden tuotta­mi­seen käytet­tyjen tuotteiden) saata­vuuson­gelmat ovat väliai­kaisia. Pandemia kuitenkin voimistui uudel­leen ja pitkittyi. Näin tietyissä tuote­ryh­missä saata­vuu­desta syntyi ajateltua suurempi ongelma.

Saata­vuuson­gelmat vaikut­tavat tietyillä toimia­loilla edelleen Suomes­sakin. Esimer­kiksi mikro­si­ru­pula jatkunee vielä pitkään, koska myös sota Ukrai­nassa heikentää tiettyjen mikro­si­rujen valmis­tuk­sessa tarvit­ta­vien tuotteiden maail­man­laa­juista tarjontaa. On mahdol­lista, että tämän tuote­ryhmän tuotan­to­ket­jujen toimin­ta­var­muutta paran­ne­taan lisää­mällä tuotantoa länsi­maissa. Esimer­kiksi EU on ilmoit­tanut inves­toi­vansa merkit­tä­västi mikrosirutuotantoon.

Pandemia osoitti, että tuotan­to­ketjut ovat haavoit­tu­vaisia erilai­sille kriiseille.

Monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huimasti. On ajateltu, että hintoja ovat nosta­neet pääsään­töi­sesti tarjonnan ongelmat, jotka johtuvat pande­mian aiheut­ta­mista häiriöistä muun muassa logis­tii­kassa. Myös maail­man­laa­juinen kysyntä on kuitenkin samalla kasvanut, koska palau­tu­minen pande­miasta on ollut voima­kasta. Esimer­kiksi Yhdys­val­loissa tehtiin vielä ennen näkemät­tömän suuria finans­si­po­liit­tisia elvytyspaketteja.

Kohon­neet hinnat kannus­tavat lisää­mään tuotantoa. Jos ajatel­laan, että kohon­neet hinnat ovat väliai­kaisia, inves­toinnit uusiin tuotan­to­lai­tok­siin eivät välttä­mättä ole kannat­tavia. Nykyisten tuotta­jien lisätessä tarjontaa ja kysyntää voimis­ta­neen elvytyksen loppuessa raaka-aineiden ja muiden välituot­teiden hintojen kehitys saattaa rauhoittua.

Pandemia osoitti, että tuotan­to­ketjut ovat maail­man­laa­juisia ja monimut­kaisia ja siksi myös haavoit­tu­vaisia erilai­sille kriiseille. Tämän takia tuotantoa voi olla kannat­tavaa muuttaa omava­rai­sem­maksi ja valita välituo­te­toi­mit­tajat läheltä tai ainakin vakaista maista. Kannat­ta­vuus­las­kel­miin vaikuttaa se, miten pysyviksi nyt ajankoh­taiset saata­vuuson­gelmat nähdään tulevai­suu­dessa ja miten harvi­nai­siksi tällaiset kriisit koetaan jatkossa. Arviointia vaikeuttaa myös Ukrainan sota, joka häiritsee tiettyjä tuotan­to­ket­juja merkittävästi.

Kirjoit­taja on työn ja talouden tutki­mus­laitos Laboren erikois­tut­kija ja ennustepäällikkö.