Rolle Alho: Tuki ukrai­na­lai­sille Suomen työmark­ki­noilla tärkeää

Venä­jän aloit­tama hyök­käys­sota Ukrai­naan on tähän mennessä pakot­ta­nut yli kuusi miljoo­naa ukrai­na­laista pake­ne­maan maas­taan. Teol­li­suus­liitto on osoit­ta­nut sekä symbo­lista että rahal­lista tukea ukrainalaisille.

Sisä­mi­nis­te­riön arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna 40 000–80 000 ukrai­na­laista pako­laista. On toden­nä­köistä, että osa nyt saapu­vista jää pysy­västi Suomeen asumaan.

Suomessa on jo ennes­tään asunut 7 000–8 000 ukrai­na­laista pysy­väm­min. Lisäksi lähes 20 000 ukrai­na­laista on vuosit­tain työs­ken­nel­lyt Teol­li­suus­lii­ton edun­val­von­nan piirissä olevilla maa- ja metsä­ta­lous­aloilla kausityöntekijöinä.

Mitä ukrai­na­lais­ten saapu­mi­nen tarkoit­taa Teol­li­suus­lii­ton näkö­kul­masta? Entä miten Teol­li­suus­liitto voi tukea tänne saapu­via ukrai­na­lai­sia? Perin­tei­nen ay-peri­aate, jonka mukaan sama­nar­voi­sesta työstä pitää maksaa sama palkka, pätee tässä­kin tapauk­sessa hyvänä ohje­nuo­rana. Ammat­ti­liit­to­jen ja työsuo­je­lu­vi­ran­omais­ten tiedossa on nimit­täin jo vuosia ollut, että ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den työeh­dot ovat usein puutteelliset.

Pako­lais­ten vastaan­otto ei pohjaudu työvoi­ma­po­liit­ti­siin syihin. Mediassa haas­ta­tel­lut ukrai­na­lai­set ovat kuiten­kin ilmais­seet työha­lunsa. Osa Suomeen saapu­neista ukrai­na­lai­sista on jo työl­lis­ty­nyt esimer­kiksi maata­lou­teen ja metal­li­teol­li­suu­teen. Tämä on ollut terve­tul­lutta jo siksi­kin, että on työpaik­koja, jotka kärsi­vät työvoimapulasta.

Muut­tu­neessa tilan­teessa ukrai­nan­kie­li­sen tiedot­ta­mi­sen merki­tys Suomessa korostuu.

Muut­tu­neessa tilan­teessa ukrai­nan­kie­li­sen tiedot­ta­mi­sen merki­tys Suomessa koros­tuu. Myös venä­jän­kie­li­selle tiedot­ta­mi­selle on enem­män kysyn­tää, sillä osa Ukrai­nasta saapu­vista puhuu venäjää.

Hyvänä käytän­nön esimerk­kinä uuden­lai­sesta ratkai­susta toimii Teol­li­suus­lii­ton yhdessä työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa parai­kaa kehit­te­lemä Hermes-kännyk­kä­so­vel­lus. Hermes-sovel­lus kehi­te­tään osana TYÖ2030-ohjel­maa. Sovel­lus tulee jaka­maan viidellä kielellä (suomi, ruotsi, englanti, ukraina ja venäjä) hyödyl­listä tietoa maa- ja metsä­ta­lou­den kausi­työn­te­ki­jöille heidän oikeuk­sis­taan ja velvol­li­suuk­sis­taan Suomen työelämässä.

Hermes-sovel­lus on käyt­tä­jälle maksu­ton. Sen avulla Teol­li­suus­liitto pyrkii yhdessä työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa tiedot­ta­mi­sen avulla ennal­taeh­käi­se­mään ja ratkai­se­maan niitä ongel­mia, joita tietä­mät­tö­myys (tai väärä tieto) voi tuot­taa. Myös työnan­ta­jat saavat sen avulla tietoa niistä erityis­ky­sy­myk­sistä, joita ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den työl­lis­tä­mi­seen liit­tyy. Työehto-ongel­miin puut­tu­mi­nen on myös rehel­li­sesti toimi­vien työnan­ta­jien etu: työeh­to­jen polke­mi­nen vääris­tää kilpai­lua ja hait­taa reilusti toimi­vien yrit­tä­jien toimintaa.

Parempi tiedot­ta­mien ei kuiten­kaan yksis­tään ratkaise kaik­kia ongel­mia työmark­ki­noilla. Kuten ammat­ti­lii­tot ovat jo vuosi­kausia painot­ta­neet: tarvi­taan myös tuntu­via seuraa­muk­sia niille yrityk­sille, jotka eivät välitä yhtei­sistä pelisäännöistä.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija.