Liitossa
Valtuustohaastattelu: ”Voi luottaa tulevaisuuteen, jos tällä tavalla jatketaan”
Teollisuusliiton valtuuston jäsenet eri sopimusaloilta kertovat työmarkkinakierroksen käänteistä ja pohtivat ratkaisuja matalapalkkaongelmiin.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin tällä sopimuskierroksella yrityskohtaisten työehtosopimusten aikaan, kun työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten tekemisen.
– Alussa se kylmäsi, mutta liiton koulutuksessa valettiin uskoa, että homma hoituu, kertoo Teollisuusliiton valtuuston jäsen Harri Takanen puutuotesektorilta.
Teollisuusliiton jäseniä työskentelee noin 200 mekaanisen metsäteollisuuden yrityksissä, joten neuvottelu-urakka on ollut suuri. Tällä hetkellä noin 95 prosenttia jäsenistä on sopimusten piirissä, mutta työehtosopimus puuttuu vielä kymmenistä yrityksistä.
Takanen työskentelee Älvsbytalo Oy:ssä, joka valmistaa omakotitaloja Kauhajoella. Älvsbytalon yrityskohtainen työehtosopimus julkaistiin maaliskuussa.
– Liiton neuvottelijat hoitivat sopimuksen hienosti. Kaikki meni sovussa ja hyvässä hengessä, vaikka pitkää vääntämistähän se on, Takanen kertoo.
Kaikkiaan prosessi eteni ilman pelkotiloja, sillä tieto kulki ja kaikki olivat ajan tasalla tilanteesta. Henkilöstö on ollut tyytyväinen yrityskohtaiseen työehtosopimukseen, sillä siinä on parannuksia verrattuna alan vanhaan sopimukseen.
Riitely ja rajojen teko ei auta pitkässä juoksussa.
Kolmivuotisen sopimuksen viimeisen vuoden palkankorotuksista neuvotellaan ensi vuoden puolella.
– Voi luottaa tulevaisuuteen, jos tällä tavalla jatketaan, Takanen sanoo.
Valtuuston kokouksessa keskusteltiin kunta-alan työriidasta ja sen vaikutuksista muiden alojen työehtosopimusneuvotteluihin. Takanen pohtii, että esimerkiksi hoitajat ovat palkkakuopassa, eivätkä työolotkaan ole aina häävit.
– Itsestäni ei olisi niihin töihin. He ovat palkkansa ja korotuksensa ansainneet, Takanen sanoo.
Työriitaa ratkaisemaan asetettu sovittelulautakunta on esittänyt kunta-alalle viisivuotista palkkaohjelmaa, jossa tulisi lisäkorotus yleisen linjan päälle. Takanen pohtii, että tämä malli laittaa eri alat ja työntekijäliitot vastakkain, joten toisenlaista ratkaisua kannattaisi vielä hakea.
– Riitely ja rajojen teko ei auta pitkässä juoksussa, Takanen toteaa.
YLEISSITOVUUDEN MÄÄRITELMÄ UUSIKSI
Teknologiateollisuuden nykyinen yleissitova työehtosopimus syntyi monien vaiheiden jälkeen. Teknologiateollisuus ry kertoi keväällä 2021 lopettavansa alakohtaisten työehtosopimusten tekemisen ja perusti valtakunnallisiin neuvotteluihin uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n.
Vielä syksyllä 2021 oli epäselvää, liittyykö uuteen yhdistykseen riittävästi yrityksiä, jotta uuden työnantajayhdistyksen neuvottelemasta työehtosopimuksesta tulee yleissitova.
– Kyllä se aluksi loi epävarmuutta, kun sitä pidettiin salassa, mitkä yritykset lähtevät mukaan, kertoo Teollisuusliiton valtuuston jäsen Marika Ilola teknologiasektorilta.
Ilola työskentelee Gistele Oy:ssä, joka valmistaa Turussa teollisuuden sähkökeskuksia.
Uuteen työnantajayhdistykseen liittyi lopulta riittävästi yrityksiä ja neuvottelut voitiin aloittaa. Ilola pohtii, että yleissitovuuden määritelmässä tulisi ottaa huomioon myös työntekijäpuolen järjestäytyneisyys.
– Yleissitovuus ei saisi olla kiinni pelkästään siitä, miten työnantaja on järjestäytynyt, Ilola sanoo.
Tulevana syksynä neuvotellaan vuoden 2023 palkankorotuksista. Jos korotuksista ei päästä sopuun, aukeaa koko työehtosopimus neuvoteltavaksi. Hintojen noustessa neuvotteluista voi tulla vaikeat.
– Pahoin pelkään, että tessi avataan kokonaan, Ilola sanoo.
Yleissitovuus ei saisi olla kiinni pelkästään siitä, miten työnantaja on järjestäytynyt.
Näillä näkymin palkankorotuksille on syksyllä tarvetta, sillä muun muassa ruoka ja energia ovat kallistuneet huomattavasti.
– Hinnat nousevat koko ajan. Pakko on saada nostettua jäsenistön maksukykyä, Ilola sanoo.
Juha Sipilän hallituksen läpi ajamassa kilpailukykysopimuksessa siirrettiin kaksi prosenttia sosiaalivakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.
– Sosiaalimaksujen siirto oli suuri muutos, mutta jotenkin se naamioitiin, Ilola muistelee kikyn voimaantuloa.
Kilpailukykysopimuksen tuomista työajan pidennyksistä on pääosin päästy eroon, mutta sosiaalivakuutusmaksut ovat vielä palauttamatta työnantajien hoidettavaksi. Hintojen noustessa kikyn lopullinen kumoaminen olisi tarpeen.
– 30–40 euroa kuussa tuntuu kukkarossa, Ilola laskee maksun vaikutusta omaan talouteen.
OSTOVOIMA PITÄÄ PYÖRÄT PYÖRIMÄSSÄ
Valtuuston jäsen Harri Valkonen kemian sektorilta toteaa, että pienet palkat ovat yksi syy työvoimapulaan. Pidemmällä aikavälillä kyse voi olla kokonaisten alojen pysymisestä Suomessa.
– Autoalallakin palkka on lähtökohtaisesti pieni työn vaatimuksiin nähden ja palkkakehitys on hidasta. Se ei houkuttele jäämään alalle, Valkonen sanoo.
Valkonen pitää valtuustossa käytyä keskustelua tärkeänä, sillä muun muassa tekstiilihuollossa, jakelussa ja maaseutualoilla on pienipalkkaisia töitä.
– Huomataan, että meidänkin työehtosopimuksissamme on sellaisia palkkoja, joilla ei pääse järkevälle tulolle, Valkonen sanoo.
Kuluttajahintojen nousu heikentää entisestään heikosti palkattujen töiden imua.
– Moni miettii, kannattaako käydä töissä, jos työssäkäyntikustannukset tästä vielä nousevat, Valkonen sanoo.
Ostovoimasta huolehtiminen on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti tärkeää. Varsinkin pienituloisten ostovoiman tukeminen pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
– Pieni- ja keskituloiset harvoin säästävät osakkeisiin, vaan käyttävät kaiken, Valkonen toteaa.
Hinta-laatusuhde on hyvä. Täällä tehdään laadukasta työtä.
Valkonen työskentelee Scania Suomi Oy:ssä Jyväskylässä. Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan alan uutta työehtosopimusta hän pitää onnistuneena.
– Tekstikohdilla saatiin kompensoitua yleiskorotusta, Valkonen kertoo.
Esimerkiksi lääkärin määräämä hammaslääkärikäynti saatiin muutettua palkalliseksi, Valkonen antaa esimerkin tekstiparannuksista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy monilla teollisuusliittolaisilla aloilla. Autoalalla komponenttipula on selkein vaikutus.
Komponenteissa tarvittavien puolijohteiden valmistus on ollut tähän asti hyvin keskittynyttä. Valkonen näkee tilanteessa mahdollisuuden laajentaa suomalaista teollista tuotantoa.
– Meillä on materiaaleja, joista valmistetaan puolijohteita. Olisi paikka iskeä, kun saataisiin rahoitukset toimimaan, Valkonen pohtii.
Uusien alueiden valtaamiseen on mahdollisuudet, sillä Suomessa on osaamista.
– Hinta-laatusuhde on hyvä. Täällä tehdään laadukasta työtä, Valkonen sanoo.
