Valtuustohaastattelu: ”Voi luottaa tulevaisuuteen, jos tällä tavalla jatketaan”

Mekaanises­sa met­sä­te­ol­lisu­udessa siir­ryt­ti­in täl­lä sopimuskier­roksel­la yri­tysko­htais­ten työe­htosopimusten aikaan, kun työ­nan­ta­ja­jär­jestö Met­sä­te­ol­lisu­us ry ilmoit­ti lopet­ta­vansa työe­htosopimusten tekemisen.

–  Alus­sa se kylmäsi, mut­ta liiton koulu­tuk­ses­sa valet­ti­in uskoa, että hom­ma hoituu, ker­too Teol­lisu­us­li­iton val­tu­us­ton jäsen Har­ri Taka­nen puu­tuote­sek­to­ril­ta.

Teol­lisu­us­li­iton jäseniä työsken­telee noin 200 mekaanisen met­sä­te­ol­lisu­u­den yri­tyk­sis­sä, joten neu­vot­telu-urak­ka on ollut suuri. Täl­lä het­kel­lä noin 95 pros­ent­tia jäsenistä on sopimusten piiris­sä, mut­ta työe­htosopimus puut­tuu vielä kym­menistä yri­tyk­sistä.

Taka­nen työsken­telee Älvs­by­ta­lo Oy:ssä, joka valmis­taa omakoti­talo­ja Kauha­joel­la. Älvs­by­talon yri­tysko­htainen työe­htosopimus julka­isti­in maalisku­us­sa.

– Liiton neu­vot­teli­jat hoiti­vat sopimuk­sen hienos­ti. Kaik­ki meni sovus­sa ja hyvässä hengessä, vaik­ka pitkää vään­tämistähän se on, Taka­nen ker­too.

Kaikki­aan pros­es­si eteni ilman pelkotilo­ja, sil­lä tieto kul­ki ja kaik­ki oli­vat ajan tasal­la tilanteesta. Henkilöstö on ollut tyy­tyväi­nen yri­tysko­htaiseen työe­htosopimuk­seen, sil­lä siinä on paran­nuk­sia ver­rat­tuna alan van­haan sopimuk­seen.

Riite­ly ja rajo­jen teko ei auta pitkässä juok­sus­sa.

Kolmivuo­tisen sopimuk­sen viimeisen vuo­den palkanko­ro­tuk­sista neu­votel­laan ensi vuo­den puolel­la.

– Voi luot­taa tule­vaisu­u­teen, jos täl­lä taval­la jatke­taan, Taka­nen sanoo.

Val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa keskustelti­in kun­ta-alan työri­idas­ta ja sen vaiku­tuk­sista muiden alo­jen työe­htosopimus­neu­vot­telui­hin. Taka­nen pohtii, että esimerkik­si hoita­jat ovat palkkakuopas­sa, eivätkä työolotkaan ole aina häävit.

– Itses­täni ei olisi niihin töi­hin. He ovat palkkansa ja koro­tuk­sen­sa ansain­neet, Taka­nen sanoo.

Työri­itaa ratkaise­maan asetet­tu sovit­telu­lau­takun­ta on esit­tänyt kun­ta-alalle viisivuo­tista palkkao­hjel­maa, jos­sa tulisi lisäko­ro­tus yleisen lin­jan päälle. Taka­nen pohtii, että tämä malli lait­taa eri alat ja työn­tek­i­jäli­itot vas­takkain, joten toisen­laista ratkaisua kan­nat­taisi vielä hakea.

– Riite­ly ja rajo­jen teko ei auta pitkässä juok­sus­sa, Taka­nen toteaa.

YLEISSITOVUUDEN MÄÄRITELMÄ UUSIKSI

Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den nykyi­nen yleis­si­to­va työe­htosopimus syn­tyi monien vai­hei­den jäl­keen. Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry ker­toi kevääl­lä 2021 lopet­ta­vansa alako­htais­ten työe­htosopimusten tekemisen ja perusti val­takun­nal­lisi­in neu­vot­telui­hin uuden Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den työ­nan­ta­jat ry:n.

Vielä syksyl­lä 2021 oli epä­selvää, liit­tyykö uuteen yhdis­tyk­seen riit­tävästi yri­tyk­siä, jot­ta uuden työ­nan­ta­jay­hdis­tyk­sen neu­vot­tele­mas­ta työe­htosopimuk­ses­ta tulee yleis­si­to­va.

– Kyl­lä se aluk­si loi epä­var­muut­ta, kun sitä pidet­ti­in salas­sa, mitkä yri­tyk­set lähtevät mukaan, ker­too Teol­lisu­us­li­iton val­tu­us­ton jäsen Mari­ka Ilo­la teknolo­giasek­to­ril­ta.

Ilo­la työsken­telee Gis­tele Oy:ssä, joka valmis­taa Turus­sa teol­lisu­u­den sähkökeskuk­sia.

Uuteen työ­nan­ta­jay­hdis­tyk­seen liit­tyi lop­ul­ta riit­tävästi yri­tyk­siä ja neu­vot­te­lut voiti­in aloit­taa. Ilo­la pohtii, että yleis­si­tovu­u­den määritelmässä tulisi ottaa huomioon myös työn­tek­i­jäpuolen jär­jestäy­tyneisyys.

– Yleis­si­tovu­us ei saisi olla kiin­ni pelkästään siitä, miten työ­nan­ta­ja on jär­jestäy­tynyt, Ilo­la sanoo.

Tule­vana syksynä neu­votel­laan vuo­den 2023 palkanko­ro­tuk­sista. Jos koro­tuk­sista ei päästä sop­u­un, aukeaa koko työe­htosopimus neu­voteltavak­si. Hin­to­jen noustes­sa neu­vot­teluista voi tul­la vaikeat.

– Pahoin pelkään, että tes­si avataan kokon­aan, Ilo­la sanoo.

Yleis­si­tovu­us ei saisi olla kiin­ni pelkästään siitä, miten työ­nan­ta­ja on jär­jestäy­tynyt.

Näil­lä näkymin palkanko­ro­tuk­sille on syksyl­lä tarvet­ta, sil­lä muun muas­sa ruo­ka ja ener­gia ovat kallis­tuneet huo­mat­tavasti.

– Hin­nat nou­se­vat koko ajan. Pakko on saa­da nos­tet­tua jäsenistön mak­sukykyä, Ilo­la sanoo.

Juha Sip­ilän hal­li­tuk­sen läpi aja­mas­sa kil­pailukykysopimuk­ses­sa siir­ret­ti­in kak­si pros­ent­tia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja työ­nan­ta­jil­ta työn­tek­i­jöi­den mak­set­tavak­si.

– Sosi­aal­i­mak­su­jen siir­to oli suuri muu­tos, mut­ta jotenkin se naamioiti­in, Ilo­la muis­telee kikyn voimaan­tu­loa.

Kil­pailukykysopimuk­sen tuomista työa­jan piden­nyk­sistä on pääosin päästy eroon, mut­ta sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut ovat vielä palaut­ta­mat­ta työ­nan­ta­jien hoidet­tavak­si. Hin­to­jen noustes­sa kikyn lop­ulli­nen kumoami­nen olisi tarpeen.

– 30–40 euroa kuus­sa tun­tuu kukkarossa, Ilo­la las­kee mak­sun vaiku­tus­ta omaan talouteen.

OSTOVOIMA PITÄÄ PYÖRÄT PYÖRIMÄSSÄ

Val­tu­us­ton jäsen Har­ri Valko­nen kemi­an sek­to­ril­ta toteaa, että pienet palkat ovat yksi syy työvoima­pu­laan. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä kyse voi olla kokon­ais­ten alo­jen pysymis­es­tä Suomes­sa.

– Autoalal­lakin palk­ka on lähtöko­htais­es­ti pieni työn vaa­timuk­si­in näh­den ja palkkake­hi­tys on hidas­ta. Se ei houkut­tele jäämään alalle, Valko­nen sanoo.

Valko­nen pitää val­tu­us­tossa käy­tyä keskustelua tärkeänä, sil­lä muun muas­sa tek­sti­il­i­huol­los­sa, jakelus­sa ja maaseu­tu­aloil­la on pieni­palkkaisia töitä.

– Huo­mataan, että mei­dänkin työe­htosopimuk­sis­samme on sel­l­aisia palkko­ja, joil­la ei pääse järkevälle tulolle, Valko­nen sanoo.

Kulut­ta­jahin­to­jen nousu heiken­tää entis­es­tään heikosti palkat­tu­jen töi­den imua.

– Moni miet­tii, kan­nat­taako käy­dä töis­sä, jos työssäkäyn­tikus­tan­nuk­set tästä vielä nou­se­vat, Valko­nen sanoo.

Ostovoimas­ta huole­htimi­nen on sekä inhimil­lis­es­ti että yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeää. Varsinkin pien­i­t­u­lois­t­en ostovoiman tukem­i­nen pitää yhteiskun­nan pyörät pyörimässä.

– Pieni- ja keski­t­u­loiset har­voin säästävät osakkeisi­in, vaan käyt­tävät kaiken, Valko­nen toteaa.

Hin­ta-laa­tusuhde on hyvä. Tääl­lä tehdään laadukas­ta työtä.

Valko­nen työsken­telee Sca­nia Suo­mi Oy:ssä Jyväskylässä. Autoalan kau­pan ja kor­jaamo­toimin­nan alan uut­ta työe­htosopimus­ta hän pitää onnis­tuneena.

– Tek­stiko­hdil­la saati­in kom­pen­soitua yleisko­ro­tus­ta, Valko­nen ker­too.

Esimerkik­si lääkärin määräämä ham­maslääkärikäyn­ti saati­in muutet­tua pal­ka­llisek­si, Valko­nen antaa esimerkin tek­sti­paran­nuk­sista.

Venäjän hyökkäys­so­ta Ukrainas­sa näkyy monil­la teol­lisu­us­li­it­to­laisil­la aloil­la. Autoalal­la kom­po­nent­tip­u­la on selkein vaiku­tus.

Kom­po­nen­teis­sa tarvit­tavien puoli­jo­htei­den valmis­tus on ollut tähän asti hyvin keskit­tynyt­tä. Valko­nen näkee tilanteessa mah­dol­lisu­u­den laa­jen­taa suo­ma­laista teol­lista tuotan­toa.

– Meil­lä on mate­ri­aale­ja, joista valmis­te­taan puoli­jo­htei­ta. Olisi paik­ka iskeä, kun saataisi­in rahoituk­set toim­i­maan, Valko­nen pohtii.

Uusien aluei­den val­taamiseen on mah­dol­lisu­udet, sil­lä Suomes­sa on osaamista.

– Hin­ta-laa­tusuhde on hyvä. Tääl­lä tehdään laadukas­ta työtä, Valko­nen sanoo.